Ongelmanratkaisua

Kurssikerta 5

Viikon avainsanat ovat ongelmanratkaisu ja googlaus. Viidennellä kurssikerralla päästiin tekemään itsenäisesti tehtäviä, joissa pääpaino oli erilaisissa paikkatietoanalyyseissa, aineiston rajaamisessa ja tiedon keräämisessä aineistosta. Tehtävät vaativat aikaisemmin opittujen asioiden yhdistelemistä ja paljon kokeilua, jotta pääsi haluttuun lopputulokseen (tai edes sinnepäin). Välillä oli ihan pakko googlata, miten jokin asia QGIS:sä toimii, kun muuten ei vain päässyt eteenpäin. Virheilmoituksilta ei siis tälläkään kurssikerralla vältytty, mutta ainakin tehtävissä riitti ongelmanratkaisua.

Ensimmäisessä kahdessa tehtävässä kerättiin pääasiassa tietoa siitä, kuinka paljon asukkaita tietyillä alueilla tai tiettyjen palveluiden läheisyydessä asuu. Tehtävänä oli esimerkiksi selvittää, kuinka paljon asukkaita Helsinki-Vantaan lentokentän eri melualueilla on tai kuinka monella ihmisellä on juna- tai metroasema viidensadan metrin säteellä kotoaan. Niissä hyödynnettiin bufferianalyysia, jossa jonkun kohteen ympärille lasketaan puskurivyöhyke ja voidaan näin rajata aineistoa halutulla tavalla. Bufferianalyysia voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, joissa kiinnostus keskittyy jonkun alueen tai kohteen reunavyöhykkeeseen. Anna Makkonen ehdottaa blogissaan käyttötarkoitukseksi esimerkiksi jonkun luonnonhasardin vaikutusalueen arviointia. Itselle tulee mieleen esimerkiksi maanjäristyksen aiheuttamien tuhojen arviointi.

Taulukko 1. Tehtävien vastauksia.

Ensimmäiset kaksi tehtävää sujuivat pääasiassa hyvin ja ongelmat alkoivat oikeastaan vasta kolmannessa tehtävässä. Vapaavalintaiseksi tehtäväksi otin uima-altaita ja saunoja koskevan tehtävän, ja yhtäkkiä mitkään perusjututkaan eivät tuntuneet toimivan. Ensimmäinen ongelma tuli siinä, kun yritin yhdistää pistetietokannassa olevia tietoja aluetietokantaan. QGIS:sin mukaan alueet, jotka kattoivat pääkaupunkiseudun eri kaupunginosat, olivat geometrialtaan virheellisiä, eikä niillä voinut suorittaa mitään toimintoja. Googlasin virheilmoituksen, ja kaikeksi onneksi QGIS:stä löytyi ”fix geometry” -työkalu, jolla ongelman saattoi ratkaista. Lopulta sain kuin sainkin aineistosta tarvittavat tiedot ulos.

Seuraava ongelma tuli aineiston visualisoinnissa. Tarkoituksena oli tuottaa kartta, jossa uima-altaallisten rakennusten määrä näkyy sekä pylväinä että numeroina alueiden päällä. Onnistuin lisäämään sekä pylväät että numerot kartalle, mutta QGIS ei suostunut näyttämään niitä järkevästi päällekkäin, vaan jokaisella alueella näkyi epämääräisesti joko pylväs tai numero. Päädyin lopulta tekemään kartan, jossa näkyvät pelkästään pylväät. Visuaalisessa puolessa olisi ehkä vielä hiottavaa mutten jaksanut käyttää siihen enää enempää aikaa.

Kuva  1. Uima-altaallisten rakennusten lukumäärä pääkaupunkiseudun eri alueilla.

Oikeastaan kaikki kurssikerran asiat olivat varsin helppoja ymmärtää, ja suurimmaksi haasteeksi osoittautui itse ohjelmiston käyttö. QGIS vaikuttaa oikein monipuoliselta ja toimivalta paikkatieto-ohjelmalta, jolla pystyy varmasti vaikka mihin, jos sen käyttämisen vain hallitsee. Monesta lukemastani kurssiblogista tuntui tältä kurssikerralta huokuvan turhautumista siihen, miten vaikea käytettyjä komentoja on muistaa itsenäisesti enää kurssikerran jälkeen. Samaistun tähän täysin.

Tältä kurssikerralta käteen jäi ainakin se, että hyvät googlaustaidot ovat tärkeitä lähes missä vaan tekemisessä ja että ongelmanratkaisu on toisinaan turhauttavaa mutta lopulta usein myös aika palkitsevaa. Tällä hetkellä ainakin erilaisten valintatyökalujen ja bufferianalyysin käyttö tuntuvat suhteellisen yksinkertaisilta, ja aineistojen yhdistelykin onnistuu toisinaan. Harjoiteltavaa on kuitenkin vielä paljon, jos QGIS:siä haluaisi käyttää oikeasti ilman ohjausta.

 

Lähteet:

Anna Makkonen (2022). Puskurointia ja ajatuksia QGIS:sta. Annan kurssiblogi. Viitattu 24.2.2022. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/annmakko/?lang=en