Kurssikerta kolmosen keskeisin teemana oli aineistojen yhdisteleminen QGISillä. Ensimmäisen harjoitusosion aineistona käytettiin tarkkaa ja yksityiskohtaista karttaa Afrikan mantereesta. Aineiston mukana oli tilastoja Öljyvaroista, konflikteista ja timanteista. Afrikan valtiot koostuivat aineistossa useammista palasista, joten ne piti yhdistää. Tässä vaiheessa QGIS jostain syystä kaatui useampaan otteeseen peräkkäin. Ratkaisin ongelman vaihtamalla toiselle koneelle. Tässä vaiheessa Afrikan valtioiden yhdistely oli kuitenkin jo ohi, joten jouduin hyppäämään suoraan seuraavaan vaiheeseen. Seuraavassa vaiheessa QGISsiin tuotiin Excel-tiedosto. Excel-tiedostoja yhdisteltiin Afrikka-tiedostoihin ja yhdistettyjen tietokantojen avulla laskettiin esimerkiksi maakohtaisia facebookin käyttäjämäärien muutoksi Afrikassa.
Seuraavaksi tehtiin esitys Suomen tulva-alueista. Tulva-alueet määriteltiin tulvaindeksillä, joka laskettiin jakamalla keskiylivirtaama (MHQ) keskialivirtaamalla (MNQ). Tuloksena syntyi oheinen teemakartta valuma-alueiden tulvaherkkyydestä. Kartasta näkyy, että Suomen tulvaherkimmät alueet ovat rannikolla Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kyseiset alueet ovat topografisesti tasaisia ja jokia on melko paljon. Etenkin Pohjanmaalla on monia tunnettuja laskujokia. Järviä sen sijaan näyttäisi olevan suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa. Nämä tekijät, etenkin tasaisuus vaikuttavat merkittävästi alueiden tulva-alttiuteen.
Karttatulkinnasta tuli mielestäni ihan hyvä. Ei tarkastelun kohteena olevat alueet (legendassa rantaviiva) olisi kuitenkin pitänyt selkeyden vuoksi kuvata jollakin toisella värillä.
