Kurssikerta 6 keskittyi pistemäisten havaintojen keräämiseen ja esittämiseen. Havaintopisteiden dataa opeteltiin keräämään sekä kentältä että tietokoneelta käsin. Ensin mentiin keräämään paikkatietoa kampuksen lähialueelta. Tiedot tallennettiin epicollect5- nimisellä kännykkäsovelluksella. Lopputulokset visualisoitiin pikaisesti QGISsillä openstreetmapsin päälle. Paikkojen visuaalisesti arvioitavia ominaisuuksia voi kuitenkin kerätä myös käymättä varsinaisesti kohdealueella. Tämän teimme yhdistämällä GoogleMapsin katunäkymän QGISsiin. Katunäkymälle annettiin arvot (tässä harjoituksessa laskettiin kaupallisuuden näkyvyyttä katukuvassa), jotka liitettiin QGISsin karttaan. Lopputulos interpoloitiin ja visualisoitiin.
Kurssikerran itsenäistehtävänä oli tehdä hasarditilastoista opetuskäyttöön soveltuvia karttaesityksiä. Hasardeista valitsin tulivuoret ja maanjäristykset. Ensiksikin laajoista aineistoista piti valita tarpeeksi yleistävä, totuudenmukainen ja havainnollistava otos. Päädyin valitsemaan 2000-luvun puolella sattuneet, yli kuuden magnitudin maanjäristykset ja D1 luokitetut eli vuonna 1964 ja sen jälkeen purkautuneet tulivuoret. Ehdot täyttäviä pistehavaintoja löytyi tulivuorten osalta 281 kappaletta ja maanjäristyksistä 2726 kappaletta. Määräänsä nähden havaintopisteet uppoavat kartalle (kuva 1.) suhteellisen hyvin. Osa havainnoista menee päällekkäin, mutta se ei haittaa. Kartan tarkoituksena on kuitenkin havainnollistaa kokonaisuutta, ei yksittäispisteitä. Kartasta tuli selkeä ja ihan kivan näköinen. Asiaan perehtymättömänkin on mahdollista hahmottaa missä maailmankolkissa tulivuoret ja maanjäristykset sijaitsevat.
Kuva 1. Tulivuoret ja maanjäristykset Punainen kolmio = tulivuori Oranssi ympyrä = maanjäristys
Toinen opetuskäyttöön suunniteltu karttani (kuva 2.) kertoo alueellisuuden lisäksi maanjäristyksen voimakkuudesta ja yleisyydestä. Aineisto on sama kun ensimmäisessä karttaesityksessä, mutta pisteet on luokiteltu maanjäristyksen voimakkuuden mukaan tasaväliselle asteikolle. Luokitteluasteikko on muuten hyvä, mutta luokat menevät hieman päällekkäin eli esim. 7.00 kuuluu kahteen luokkaan. Kartasta näkee minne tiheimmät ja voimakkaimmat maanjäristykset ovat keskittyneet. Kartta antaa myös suhteellisen käsityksen eri tasoisten maanjäristysten yleisyydestä.
Kuva 2. Maanjäristykset 2000-luvulla. Mielestäni teemaluontoinen maailmankartta ei vaadi tuekseen mittakaavaa tai pohjoisnuolta.
Tässä vaiheessa ’’opetusta’’ huomio johdetaan usein maanjäristysten ja tulivuorten alueellisuuteen vaikuttaviin syihin. Kuten monet muutkin kurssin opiskelijat, esimerkiksi Elli-Nora Kaarto, Eemil Becker ja Salla-Sofia Leppiniemi ovat blogeissaan havainneet, tämän toteuttaisi helposti litosfäärilaattojen saumakohtia kuvaavalla kartalla. Esimerkki tällaisesta kartasta kuvassa 3. Litosfäärilaattoihin ja hasardeihin liittyvien syy-seuraussuhteiden korostaminen tukisi oppimista. Tiedot tulivuorten ja maanjäristysten sijainneista eivät jäisi irrallisiksi.
Kuva 3. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/beemil/
https://blogs.helsinki.fi/lepsalla/
https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/
Kuva 3.: https://www.thinglink.com/scene/972019960027021316