Kurssikerta 4

Tällä kurssikerralla käsiteltiin rasterimuotoisia aineistoja. Kurssikerta koostui kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa opeteltiin tekemään ruudukko eli grid. Pohja-aineistona käytettiin Helsingin karttaa ja suurta paikkaan sidottua tilastoaineistoa Helsingin asukkaista. Tilastotietoja opeteltiin yhdistämään kartalle luotuun ruudukkoon. Matti Hästbacka toteaa blogissaan ruutukartan olevan hyvä analyysityökalu. Ruudut eivät ole sidoksissa koropleettikartan aluejakoihin, joten ilmiön tai asian esiintyvyys hahmottuu tarkemmin. Olen Hästbackan kanssa samaa mieltä. Ruutukartan sisäinen vertailu on helppoa, sillä ruudut ovat keskenään saman kokoisia. Ruudukko tukee myös visuaalista analyysiä ja voi tuoda esiin uusia ilmiöitä.

Itse tutkin montako 21-vuotiasta asuu kussakin 500 m x 500 m ruudussa. Taustakarttana toimii GoogleMaps. Kartta (kuva 1) kertoo ruudussa asuvien 21-vuotiaiden absoluuttisen määrän. Kartassa korkeita arvoja savat ruudut, joissa asutus on muutenkin tiheää. Esimerkiksi keskustassa on paljon punaisia ruutuja. Ilman muita tilastoja tai karttoja ruudukkoaineistoni edustaa aikalailla nollatutkimusta. 21-vuotiaiden suhteellista osuutta kuvaava kartta voisi sen sijaan olla informatiivisempi.

Kuva 1. 21 -vuotiaat Helsingin seudulla. Mielestäni ruudukko toimii parhaiten nimeenomaan epätasaisesti jakautuneen pisteaineiston analysoinnissa.

Kurssikerran toinen puolisko keskityttiin rastereihin. Aineistona käytettiin laser-keilauksella tuotettua korkokuva-aineistoa Pornaisista. Korkokuvaa paranneltiin värien ja korkeuskäyrien avulla. Aineistoa täydennettiin rinnevarjostuksella. Lopulta aineiston päälle tuotiin rasterimuotoinen Pornaisten peruskartta. Sitten opeteltiin luomaan dataa QGISssin piirtotyökaluolla. Luotiin omat layerit viivoille, pisteille ja polygoneille.

Lähteet:

Matti Hästbackan blogi: https://blogs.helsinki.fi/madhastb/2018/02/13/round-iv/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *