Month: March 2022

Viimeinen kurssikerta saapui aika nopeasti kuudennen jälkeen, ja minulla oli vielä vähän ongelmia se kurssikerran kanssa. Kurssin viimeinen tehtävä oli luoda oma kartta käyttämällä QGISin funktiot jotka olemme oppineet viikojen ajan. Vaikka minun piti keskittyä vanhojen tehtävien viimeistelyyn keksin nopeasti idea omalle kartalle.

Olin nähnyt useita karttoja, pääasiassa Instagramissa, jossa ajan elementti on esitetty. Eli ne kartat ovat lyhyt kokoelma joka näyttävät tietyt muutokset läpi ajan. Itse tykkään tosi paljon näistä kartoista ja päätin tehdä sellainen itse.

Ensimmäinen tehtävä oli piirtää Vantaan rajat pääkaupunkiseudun taustakartan avulla. Haluaisin että viivat olisivat niin tarkkoja kun mahdollista, ja sieltä syntyi suuri ongelma: en oikein tiedä miten QGISissä voin peruuttaa väärän napsautuksen – ehkä se ei ole mahdollista, mutta sillä ei oikeastaan ole väliä. Oma haluamani tarkkuuden vuoksi rajan piirtäminen vei liian paljon aikaa, ja ei helpottanut että tein virheitä koko ajan ja jouduin aloittamaan uudestaan – viiden yrityksen jälkeen sain sen tehtyä, ja se kesti vain tunnin!

Tämän jälkeen täytyi valita aineisto joka olisi kartan keskellä. Hain inspiraatiota viideltä kurssikerralta missä oli tehtävä jossa piti saada selville asutettujen asunnon määrä Malmin lentokentän alueelta. Nautin siitä harjoituksesta paljon, ja päätin että se voisi olla kiinostava aihe. Ja syy miksi valitsin Vantaa eikä Helsinki on vaan se että asun Vantaan Koivukylässä.

Kun kaupungin rajat olivat piirretty laitoin nopeasti kaikki kaupungin läpi kulkevat moottoritiet ja rautatiet sekä lentokenttäalue. Vaikein osuus oli saada kymmenen ”print layouts” jonka yhdistäisin toisessa ohjelmassa. Tein yksi ”print layout” jokaisesta vuodenryhmästä, ja olin uskomaton varovainen että en siirtänyt kartan – jos niin tapahtuisi olisin joutunut aloittamaan kaikki uudestaan. Tämä vaihe ei kestänyt niin kauan kun odotin, pääosin siksi että kaikki eri ”layers” on helppoa lajitella, tehdä muutoksia ja vaihtaa niiden näkyvyyttä.

Kuva 1. Vantaan kaupungin kasvu 1917 – 2015. Sinisen väriset pisteet osoittavat missä asuintalot on jo olemassa, ja oranssit ovat sellaiset jotka ovat uusia tietylle vuosikymmenelle. (Mp4 on luotu clideo.comin löytyvillä työkaluilla)

Aluksi haluisin littää karttani tänne GIF-muodossa, sillä luulin että se olisi helpoin tapa koska juvien liittämä blogi-ohjelmaan on helppoa, mutta se ei hyväksynyt karttani. Ehkä se johtuisi siitä että ohjelma joka käytin (gifmaker.me) oli huononlaatuinen ja vähän epätoimiva. Toinen muoto joka voisi toimia hyvin olisi Mp4 eli videotiedosto. Sen kanssa luulin että olisi tullut paljon ongelmia, mutta sekä tiedoston liittämiseen tänne blogiin että itse mp4sen luominen oli helpompaa kun olisin ajattelut.

Itse pidän tästä kartasta aika paljon. Olen ylpeä siitä että olen saanut kaikki erikseen tehtyt kuvat olemaan samanlaisia, ja kaikki vektoriviivat lisäävät karttaan mukavan lisäominaisuuden. Ainoa mitä olisin tehnyt eri tavalla on pisteiden värit – ehkä punainen ja vihreä olisi toiminut parempi, mutta se on tietysti subjektiivista.

Se mikä on erittäin hauska on se miten muut ovat tehneet niin erilaisia karttoja, erilaisilla teemoja ja eristä osista maailmalta. Yksi suosikeistani on Katariina Maijalan kartta joka näyttää mistä maailmasta löytyy mangrovemetsiä. Pidän erittäin siitä että maailman tärkeämmät joet ovat selkeästi näytetty kartalle, ja myös se miten luokittelu ei perustuu siihen, kuinka monta mangrovemetsiä on maata kohden, vaan maan väri osoittaa mitä enemmän mangrovetihempää se on. Ja myös itse teema on mielenkiintoinen. ¹

Ehkä olisi hyvä mainita pikku vika oma kartan kanssa – koska se on video sitä ei voi liittää PDFään tai tulostaa se paperille. Se toimii ainoastaan digitaalisena aineistona, ja jos sitä käytettäisiin raportissa se voi vain olla linkki johonkin verkkosivuun, tai ehkä tähän blogiin.

Ja sillä johtopäätöksellä kurssi on päättynyt. Viime vuoden kurssin lopussa en oikein osanut mitään paitsi QGISin perustoiminnot, ja nyt oikeasti tunnen että olen QGIS-velho – olen pystynyt auttamaan toiset kurssikerroilla ja itse osan niin paljon että pystyn tekemään todella erikoistettuja karttoja kuten se mikä on liitetty tänne (Kuva 1). Lopuksi täytyy sanoa että jos kurssi olisi ollut etäopetuksena en olisi saanut niin suuri ymmärrys teoriasta ja ohjelmasta.

VIITTAUKSET

¹ Katariina Maijalan blogi – ”Viimeinen koetus”: https://blogs.helsinki.fi/katariinagem/

Tämä oli toiseksi viimeinen kurssikerta ja viimeinen jossa tehtäisiin jotain uutta QGISin kanssa. Seitsemäs kurssikerta on varattu itsetehtäviin, emme silloin opettu uusia käsitteitä. Tällä viikolla QGISin lisäksi käytettiin ohjelma jonka voi ladata puhelimeen – sovellus nimeltään Epicollect5. Sen avulla voidaan kerätä tietoa tietystä koordinaatteista ja sitten helposti ladata niitä QGISissä. Ja tehtävä oli juuri mennää kävelylle kampuksen ympäristössä keräämään pisteitä joka sitten laitettiin karttaan. Jokaisella pisteellä pitäisi myös arvioida kuinka turvallinen alue tuntuu juuri siinä pisteessä.

Odotin tätä kurssikertaa innoilla, koska tykkään paljon kävelyistä. Ainoa ongelma oli että tuona päivänä sää oli aivan surkea! Koska lumi lensi periaatteessa vaakatasossa ilmassa kännykän näytöstä tuli sekä märkä että sumunen. Jokaisella kohteella arvojen määrittäminen kesti vähintään kaksi kertaa pidempään, ja lisäksi lunta ja kylmä lämpötila ärsytti minua jatkuvasti. Lopussa ehdin onneksi juuri 45 minuutin aikana kerätä kymmenen pisteitä ja niiden tiedot sekä tulla takaisin luokkahuoneeseen.

Viimeinen uusi toiminto QGISissä joka meille opetettiin oli ”Interpolation”. Tämä funktio ottaa pisteaineisto ja tekee sen avulla lämpökartta, jossa pisteet korvataan kirkkaimmilla väreillä. Interpolointi-työkalu on vaikea käyttää, pääosin siksi että se vaatii pakolliset arvot jotka eivät ole selvää mitä he tarkoittavat. Voisi kyllä arvata, mutta se veisi liian paljon aikaa, ja interpolointi ei ole sellainen QGISin funktio joka käytetään koko ajan.

Kuva 1. Kampuksen (ja yläreunassa Haagan) lähialueelta mitattujien pisteiden interpoloitu kuva. Punainen väri tarkoittaa että kohde on havaittu olevan epäturvallinen jalankulkijoille, sininen väri tarkoittaa että kohde on ollut turvallinen.

Ne pisteet joiden avulla interpolointi on esitetty kartalle (Kuva 1) olivat kaikkien keräämien pisteet, yhteensä reilut sata kohteita. Punaiset pisteet ovat usein ollut tieristeyksiä tai tienylityspaikkoja ilman liikennevalot.

Interpoloinnin jälkeen seurasivat itsetehtävät. Tämä harjoitus oli sekä toisto siitä mistä olimme edellisellä kerroilla opittu sekä aineistojen etsiminen netistä. Ainoa pala materiaalia joka oli saatavilla aineistopaketista oli maailmakartta joka käyttäisimme taustakarttana. Kun kartat olivat valmiita, tehtävä oli miettiä miten ne voitaisiin käyttää opetuksessa (esimerkiksi luokkahuoneessa joissakin lukiossa).

Kuva 2. Meteoriittien laskeutumispaikat.

Kaikki kartat kuvaavat jonkunlainen luonnonvaara, ja ensimmäinen näyttää mistä meteoriittien laskeutumispaikat on löydetty (Kuva 2). On tärkeä muistaa että kartta ei kuvaa missä meteoriitit ovat – se kertoo niistä joka on löydetty. Muuten koko kartta olisi ollut täysin peitetty vihreisillä pisteillä. Saavuttamattomissa alueilla (Brasilian sademetsä tai Tibetin ylätasanko) on vaikea löytää mitään, mutta Yhdysvalloissa ja Euroopassa on paljon helpommin, ja siinä tutkijat ovat kauan olleet kiinostuneita näiden esineiden löytämisestä. Useimmat meteoriitit ovat yhtä suuria kun tavallinen kivi, ja sellasen löytämisen meren pohjalla viisi kilometriä pinnan alle on uskomattoman vaikeaa. Tämä kartta on mainio tapa selittää kaikki näitä juttuja, mutta koska se ei kertoo meille missä kaikki meteoriitit ovat sillä on aika erilainen käyttöalue verrattuna seuraavalle kartalle.

Kuva 3. Aktiiviset tulivuoret tai yhtenäisiä vulkaanisia alueita maailmassa.

Luokkahuoneista löytyy useita karttoja joka antavat opiskelijoille käsitys siitä että missä maailmassa löytyy jotain erityistä. Tulivuorien kartta (Kuva 3) on erinomainen esimerkki sellaisesta kartasta – se näyttää vaan mikä on missä. Joitain maantieteellisiä käsitteitä kuten Tyynenmeren tulirengas voidaan selittää helpommin tämä kartan avulla.

Kuva 4. Merkittyjä maanjäristyksiä yli 4,5 momenttimagnitudi joka ovat havaitettu 26.1 .2022 ja 25.2.2022 välisenä aikana.

Viimeinen kartta on eristä poikkeava koska se ei kertoa mitä voi mistä löytyä tai on löytynyt, vaan se kertoo ainoastaan mitä on tapahtunut jossain. Ajanjakso on hyvin tarkasti rajoitettu. Tämä kartan avulla voi selittää opetuksessa mistä alueista löytyy useimman maanjäristykset – jos alueella on vaan yksi piste se kertoo että juuri tämä maanjäristys on ollut poikkeus, ja jos alue on täytetty pisteillä se tarkoittaa että siinä todennäköisesti on mantereen halkeama tai tulivuori. Jos vertaa tämä kartta tulivuorikartan kanssa tämä tulee olemaan vielä selkeämpi. Maiju Paronen mainitsee hänen blogissa myös että merellä tapahtuneita maanjäristyksiä näyttävät mihin mannerlaatot kohtaavat, esimerkiksi Atlantin keskellä. ¹

VIITTAUKSET

¹ Maiju Paronen – ”Datan hakeminen maastosta ja internetistä”: https://blogs.helsinki.fi/pxmaiju/?lang=en

Viime vuonna kun kaikki oli suunnilleen niin paha kuin mahdollisesti voi olla tämä kurssi alkoi tuntua erittäin vaikealta. Ja kun tuli aikaa tehdä viiden kurssikerran jutut energia loppui täysin. Odotukset olivat vielä alhaiset jopa päivillä ennen tämä kurssikerta.

Mutta kaikki oli kunnossa. Ja itsenäistehtävät, jotka olivat olleet niin hankalia ja toivottomia olivat yhtäkkiä helppoja ja hauskia. Luulen että syy siihen on kurssin opetusmenetelmä – klassinen luokkahuone kampuksella. Se on todella totta että valtaosa opiskelijoista oppii huonommin etäopetuksella. Toinen syy voisi olla että ainakin QGISin yksinkertaiset perusasiat jäivät muistoon, ja kevän aikana olen voinut keskittyä enemmän vaativaan toimintoihin.

Se mikä tunsin että olen saanut täysin haltuun on työkalut joiden avulla voidaan luoda uudet vektoriaineistot. Muita käteviä toimintoja jotka olen oppinut ovat ‘Field Calculator’ (osittain – jos operaatio on keskittynyt ‘Fields and Values’-in ympärille saan sen toimimaan helposti, mutta jos siihen liittyy enemmän matemaattisia käsitteitä siitä tulee vaikeaa. Myös prosenttien laskeminen on sellaista mitä en ymmärrä.), ‘Vector Geometry’ ja ‘Select Feature(s)’. Yksi uusi suosikkitoiminto on ‘Text Annotation’, joka emme olleet käyttänyt tai edes on mainitettu kurssikerroilla. Itsetehtäviin oli kätevä koska en tarvinnut toinen ohjelma kuten toi hirvittävä Excel – kaikki vastaukset kysymyksiin voisin kirjoittaa suoraan QGIS-projektiin. Hyvä puoli on että tekstiruudut eivät ole tilapäisiä, vaan ne jäävät projektiin kunnes niitä poistetaan manuaalisesti.

Viimeiseksi tehtäviksi päätin tehdä tehtävät jotka liittyi uima-altoihin ja saunoihin. Kaikki tehtävät sujuivat hyviin, osasin käyttää ohjelman tominnot hyvin ja sain aika nopeasti esilleen vastaukset kysymyksiin. Ainoa kysymys joka oli ongelmallinen oli se missä pitäsi saada selville mitkä alueet ovat uima-allasrikkain. Tiesin että oli toiminto nimellä ‘Count points in Polygon’ joka olisi toiminnut erinomaisesti, mutta jostain syystä en saanut sen toimimaan kuten pitäisi. Luovutin aika nopeasi ja päätin tehdä vähän improvisointia: Otin paperi ja kynä esille ja laskin manuaalisesti joka piste niistä alueista jossa oli useimmat pisteet. Uskon vahvasti että olen saanut selville oikeat vastaukset, ja hauskalla tavalla, ainoa ongelma oli että se kesti aika pitkän ajan. Ja minun kuuluisa toivottomuutta matematiikan kanssa vaatisi kaksi tai kolme tarkistuslaskennat jokaisesta alueesta.

Lopuksi en ole tehnyt viimeistelty kartta, vaan kaikki vastaukset ovat esitetty tekstimuodoissa alla. Edellisellä kurssikerralla oli tehtävä jossa piti lisätä diagrammi tai pylvät teemakartalle, ja paras tapa esittää kysymykset jotka liittyy uima-altoihin kartalle on tehdä sama juttu. Valitettavasti tämä on toiminto joka en ole saanut haltuun, ja en ole vielä keksinyt tapa joiden avulla voisin improvisoida sen. Jos haluaa hyvä esimerkki tällaisesta kartasta kannattaa käydä katsoa Meri Lehtosen blogi. Ilmeisesti QGIS ei suosinut tehdä yhteistyöta ja vaikeuksia muutti lopputuloksen ulkonäky, mutta ainakin jonkinlainen kartta saatiin esille. ¹

VASTAUKSET ITSETEHTÄVIIN

 

Malmin Lentokenttä

Kuinka monta ihmistä asuvat Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, 1 km kiitoradasta? 9 100 asukkaita.

Kuinka monta ihmistä asuvat Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, 2 km kiitoradasta? 58 807 asukkaita.

Lentokenttä (HEL)

Kuinka monta asukasta asuvat lentokentän välittömässä läheisyydessä, alle 2 km:n etäisyys kiitoratoihin? 11 743 asukkaita.

Kuinka monta prosenttia näistä asukkaista asuvat lentokentän pahimmalla melualueella (65 dB)? 303 asukkaita, eli 2,6 %.

Kuinka monta ihmistä asuvat vähintään 55 dB:n melualueella? 11 923 asukkaita.

Asemat

Kuinka monta asukasta asuvat alle 500 m lähimmästa juna- tai metroasemalta? 111 761 ihmisiä.

Kuinka monta prosenttia kartasta ilmestyviä asukkaista asuvat alle 500 m asemasta? 21,65 %.

UIMA-ALTAAT JA SAUNAT

Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennuksia löytyy Pääkaupunkiseudulta, ja paljonko asukkaita sieltä löytyy? 855 rakennuksia ja 12 170 ihmiset.

Kuinka monta uima-altaita löytyy eristä talolajista? Omakotitaloja on 345, kerrostaloja on 181 ja rivitaloja on 113.

Mitkä ovat uima-allasrikkaita alueita? Lauttasaari ja Länsi-Pakila ovat huipulla, molemmista löytyy 52. Toinen sija on Marjaniemi 49:llä, kolmas on Kulosaari 43:lla, neljäs on Vanha Munkkiniemi 40:llä ja viides on Vartioharju 33:lla. Kaikki nämä alueet sijaitsevat Helsingin kaupungin alueella.

Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista Pääkaupunkiseudulla? Sauna löytyy 21 922 taloista, eli 24,16 %.

VIITTAUKSET

¹ Meri Lehton blogi – ”Ongelmanratkaisua”: https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/

Olemme työskentelleet paljon vektorien kanssa ja oli aika tehdä jotain rasterin kanssa. Vektoriaineisto on sellaisella tavalla helppo käsitellä että se on helpompi kuvitella miltä se näyttäisi. Rasteriaineisto koostuu vain neliöistä, ja melkein aina niitä on niin paljon, että ne ovat lähes lukemattomia. Esimerkiksi sateliitti- ja lentokuvat ovat rasterimuodossa – jokaisessa ruudussa mahtuu yksi väri (yksi pikseli).

QGISissä on kaksi eri tapoja luoda uusia vektoriaineistoja: ”Add shapefile layer” ja ”New temporary scratch layer”. Jälkimmäisen avulla voi luoda suuri määrä erillisiä vektoriaineistoja ilman että täytyy antaa jokaiselle oman tunnusluku, joka on tehtävä, jos valitsee ”Add shapefile layer”-toiminto. Kurssikerralla oli sellainen tehtävä missä piti merkitä kaikki asutetut rakennukset yhdellä pisteellä (vektori), ja kaiken kaikkiaan niitä oli noin sata. Silloin ei jaksasi luoda tunnusnumero joka kertaa kun piste sijoitetaan kartalle.

Rasteriaineisto ei voida muotoilla tällä erityisellä tavalla. Vektorimuodossa luotu kartan päälle voi lisätä ruutuverkko, ja taulukossa olevat tiedot voidaan sitten visualisoida ruudukossa, kuten on tehty alla olevassa kuvassa. Itse pidän paljon enemmän vektoreista, juuri siksi että niiden käsittely on helpompi hallita taiteellisesta ja visuaalisesta näkökulmasta.

Kuva 1. Ruotsinkielisiä pääkaupunkiseudulla. Jokainen ruutu on 1 km x 1 km.

Ei paljon yllätyksiä tässä – Kauniaisten ja Nuottaniemen kaupunginosia ovat tuttuja ruotsinkieliset alueet. Tämä voidaan sanoa myös Helsingin keskustalta ja sen ympäröivistä alueista. Kartan ruuduissa on laskettu vain ruotsinkielisten määrä eikä suhteellisuus, ja siksi Espoon pohjoiset ja sen eteläisin alueet ovat sinisiä. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut parempi jos tekisin kartta joka näyttää ruotsinkielisien suhde. Tällainen kartta löytyisi Aino Pahkalan blogilta ¹, ja koska se näyttää juuri se osuus väkiluvulta (eli suhde) se on sekä hyödyllisempää että mielenkiintoisempaa. Espoon pohjoiset kaupunginosat eivät siellä vieläkään näytä punaisempaa, mutta eteläiset (kuten Suvisaaret ja Soukka) ovat selkeästi enemmän ruotsinkielisiä kuin mitä minun tekemästä kartasta näyttäisi olla. Olisin tietysti voinut muuttaa oma karttani, olen oppinut tekemään sen nopeasti QGIS:ssä, mutta valitettavasti olen laiska :/

VIITTAUKSET

¹ Aino Pahkalan blogi – ”Neljäs kurssikerta”: https://blogs.helsinki.fi/pahkalaa/