Viime vuonna kun kaikki oli suunnilleen niin paha kuin mahdollisesti voi olla tämä kurssi alkoi tuntua erittäin vaikealta. Ja kun tuli aikaa tehdä viiden kurssikerran jutut energia loppui täysin. Odotukset olivat vielä alhaiset jopa päivillä ennen tämä kurssikerta.
Mutta kaikki oli kunnossa. Ja itsenäistehtävät, jotka olivat olleet niin hankalia ja toivottomia olivat yhtäkkiä helppoja ja hauskia. Luulen että syy siihen on kurssin opetusmenetelmä – klassinen luokkahuone kampuksella. Se on todella totta että valtaosa opiskelijoista oppii huonommin etäopetuksella. Toinen syy voisi olla että ainakin QGISin yksinkertaiset perusasiat jäivät muistoon, ja kevän aikana olen voinut keskittyä enemmän vaativaan toimintoihin.
Se mikä tunsin että olen saanut täysin haltuun on työkalut joiden avulla voidaan luoda uudet vektoriaineistot. Muita käteviä toimintoja jotka olen oppinut ovat ‘Field Calculator’ (osittain – jos operaatio on keskittynyt ‘Fields and Values’-in ympärille saan sen toimimaan helposti, mutta jos siihen liittyy enemmän matemaattisia käsitteitä siitä tulee vaikeaa. Myös prosenttien laskeminen on sellaista mitä en ymmärrä.), ‘Vector Geometry’ ja ‘Select Feature(s)’. Yksi uusi suosikkitoiminto on ‘Text Annotation’, joka emme olleet käyttänyt tai edes on mainitettu kurssikerroilla. Itsetehtäviin oli kätevä koska en tarvinnut toinen ohjelma kuten toi hirvittävä Excel – kaikki vastaukset kysymyksiin voisin kirjoittaa suoraan QGIS-projektiin. Hyvä puoli on että tekstiruudut eivät ole tilapäisiä, vaan ne jäävät projektiin kunnes niitä poistetaan manuaalisesti.
Viimeiseksi tehtäviksi päätin tehdä tehtävät jotka liittyi uima-altoihin ja saunoihin. Kaikki tehtävät sujuivat hyviin, osasin käyttää ohjelman tominnot hyvin ja sain aika nopeasti esilleen vastaukset kysymyksiin. Ainoa kysymys joka oli ongelmallinen oli se missä pitäsi saada selville mitkä alueet ovat uima-allasrikkain. Tiesin että oli toiminto nimellä ‘Count points in Polygon’ joka olisi toiminnut erinomaisesti, mutta jostain syystä en saanut sen toimimaan kuten pitäisi. Luovutin aika nopeasi ja päätin tehdä vähän improvisointia: Otin paperi ja kynä esille ja laskin manuaalisesti joka piste niistä alueista jossa oli useimmat pisteet. Uskon vahvasti että olen saanut selville oikeat vastaukset, ja hauskalla tavalla, ainoa ongelma oli että se kesti aika pitkän ajan. Ja minun kuuluisa toivottomuutta matematiikan kanssa vaatisi kaksi tai kolme tarkistuslaskennat jokaisesta alueesta.
Lopuksi en ole tehnyt viimeistelty kartta, vaan kaikki vastaukset ovat esitetty tekstimuodoissa alla. Edellisellä kurssikerralla oli tehtävä jossa piti lisätä diagrammi tai pylvät teemakartalle, ja paras tapa esittää kysymykset jotka liittyy uima-altoihin kartalle on tehdä sama juttu. Valitettavasti tämä on toiminto joka en ole saanut haltuun, ja en ole vielä keksinyt tapa joiden avulla voisin improvisoida sen. Jos haluaa hyvä esimerkki tällaisesta kartasta kannattaa käydä katsoa Meri Lehtosen blogi. Ilmeisesti QGIS ei suosinut tehdä yhteistyöta ja vaikeuksia muutti lopputuloksen ulkonäky, mutta ainakin jonkinlainen kartta saatiin esille. ¹
VASTAUKSET ITSETEHTÄVIIN
Malmin Lentokenttä
Kuinka monta ihmistä asuvat Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, 1 km kiitoradasta? 9 100 asukkaita.
Kuinka monta ihmistä asuvat Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, 2 km kiitoradasta? 58 807 asukkaita.
Lentokenttä (HEL)
Kuinka monta asukasta asuvat lentokentän välittömässä läheisyydessä, alle 2 km:n etäisyys kiitoratoihin? 11 743 asukkaita.
Kuinka monta prosenttia näistä asukkaista asuvat lentokentän pahimmalla melualueella (65 dB)? 303 asukkaita, eli 2,6 %.
Kuinka monta ihmistä asuvat vähintään 55 dB:n melualueella? 11 923 asukkaita.
Asemat
Kuinka monta asukasta asuvat alle 500 m lähimmästa juna- tai metroasemalta? 111 761 ihmisiä.
Kuinka monta prosenttia kartasta ilmestyviä asukkaista asuvat alle 500 m asemasta? 21,65 %.
UIMA-ALTAAT JA SAUNAT
Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennuksia löytyy Pääkaupunkiseudulta, ja paljonko asukkaita sieltä löytyy? 855 rakennuksia ja 12 170 ihmiset.
Kuinka monta uima-altaita löytyy eristä talolajista? Omakotitaloja on 345, kerrostaloja on 181 ja rivitaloja on 113.
Mitkä ovat uima-allasrikkaita alueita? Lauttasaari ja Länsi-Pakila ovat huipulla, molemmista löytyy 52. Toinen sija on Marjaniemi 49:llä, kolmas on Kulosaari 43:lla, neljäs on Vanha Munkkiniemi 40:llä ja viides on Vartioharju 33:lla. Kaikki nämä alueet sijaitsevat Helsingin kaupungin alueella.
Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista Pääkaupunkiseudulla? Sauna löytyy 21 922 taloista, eli 24,16 %.
VIITTAUKSET
¹ Meri Lehton blogi – ”Ongelmanratkaisua”: https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/