Kolmannella kurssikerralla lähdettiin suoraa päätä uusien QGIS-harjoitusten pariin. Koska ohjelmaa oli tullut käytettyä edellisten kurssikertojen lisäksi myös itsenäisesti harjoittelemalla, tuntui QGIS:sin käyttäminen ensimmäistä kertaa jo vähän helpommalta. Vieruskaverin tietokoneongelmat kuitenkin verottivat ohjeiden seuraamista, joten alku meni muilta kurssilaisille ohjeita kysellessä. Aika pian olinkin jo muiden kanssa samassa tahdissa, ja pääsin kunnolla keskittymään päivän aiheeseen.
Kurssikerta aloitettiin Afrikan karttaa tarkastelemalla ja muokkaamalla. Harjoittelimme muun muassa ulkoisen tiedon liittämistä tietokantaan muista ohjelmista ja uuden tiedon tuottamista sekä sen lisäämistä jo olemassa olevaan tietoon. Aluksi yhdistettiin Afrikka-tietokannan kohteet, että sitä olisi helpompi käsitellä ja muokata. Ensimmäisten harjoitusten aikana käytettiin taas uusia työkaluja ja toimintoja, mutta ohjeiden avulla tekeminen onnistui hyvin. Tutustuimme myös Joins-toimintoon, kun Excelistä lisättiin tiedosto QGIS:siin. Kuten Anttoni Tumanoffin blogissa lukee, harjoittelimme myös tiedon tuottamista tietokantaan sijainnin perusteella käyttäen toimintoja “pisteitä polygonissa” ja “polygoneja polygonissa”. Kun kaikki uudet tietokannat oli lisätty ja yhdistetty vanhoihin tietoihin ja laskutoimitusten avulla oli saatu uusia tietoja, oli Afrikan karttaharjoitus valmis. Afrikan kartalla oli siis timanttikaivosten, öljylöydösten ja konfliktien sijainnit. Attribuuttitaulusta pystyi saamaan vielä selville esimerkiksi konfliktien tarkemmat tiedot.
Koska tietokannasta löytyi harjoituksen lopussa niin paljon tietoa, sitä pystyisi hyödyntämään monella tavalla. Saaga Laapotin blogissa on pari hyvää esimerkkiä, mihin tietoja voisi hyödyntää. Kahden eri tilaston korrelaatiosta voidaan tehdä analyysejä, esimerkiksi internetin käyttäjien lukumäärä alueella korreloituna alueen konfliktien lukumääriin. Toinen Saagan mainitsema esimerkki oli aluekehityksen seuranta konfliktien määrän muutosta seuraamalla. Tietokannan avulla pystytään tekemään siis monenlaisia havaintoja ja tutkimuksia.
Seuraava harjoitus keskittyikin Afrikan sijaan Suomen. Harjoituksen tavoitteena oli vertailla Suomen valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Harjoitus tehtiin ilman Artun yhteisiä ohjeita, mutta juuri tehtyjen harjoitusten takia uusi tehtävä ei tuntunut niin vaikealta. Kirjallisia ohjeita seuraamalla uusi tehtävä alkoi sujua vallan mallikkaasti. Kaikki sujuikin hyvin, kunnes huomasimme vieruskaverini kanssa, että olimme tuoneet Excelistä vääränlaisen tiedoston. Ei muuta kuin oikea tiedosto QGIS:siin ja eteenpäin! Yksinkertainen tehtävä muuttui kuitenkin tämän jälkeen haastavammaksi QGIS:sin kaatuilemisen takia. Vaikka ohjelman kaatuileminen olikin hermoja raastavaa, loppujen lopuksi kartta oli valmis.
Koropleettikartasta voi nähdä selvästi, että tulvaherkimmät alueet sijoittuvat rannikon läheisyyteen. Lapissa tulvii Järvi-Suomeen verrattuna enemmän. Järvi-Suomessa on niin paljon järviä, että tulvia ei ehdi syntyä, sillä vedellä on paikka minne valua. Tämä näkyy myös Suomen päälaella, sillä Inarijärven lähettyvillä ei myöskään ole korkea tulvaindeksi. Muualla Lapissa on toki järviä, mutta ne ovat jakautuneet epätasaisesti pitkin Lappia. Lapissa keväisin sulava lumimäärä on todella suuri, joka vaikuttaa tulvaherkkyyteen.
Alavalla Pohjanmaalla tulvat ovat jokavuotisia jäiden sulamisen aikaan keväällä. Pohjanmaata halkovat useat tulvaherkät joet ja alueelta puuttuvat lisäksi virtaamaa tasaavat järvet, joihin vesi voisi valua tulvan aikana. Tulvaherkimmät alueet kiertävät rannikkoa aina Torniosta Oulun seudulle (Oulu best), läpi Pohjanmaan, Vaasan kautta Turun seudulle ja pääkaupunkialueelle. Matkan varrella on monta tulvaherkkää jokea, esimerkkeinä pohjoisessa Iijoki ja Pohjanmaalla Pyhäjoki.
Kartan ulkonäkö on mielestäni onnistunut hyvin. Kartasta erottuu selkeästi, missä on paljon järviä. Järvisyysprosentteja kuvaavat pylväät ovat selkeät, mutta eivät vie kuitenkaan kaikkea huomiota. Ensimmäisellä viikolla karttojen tekemiseen meni huomattavasti enemmän aikaa, mitä tämän kartan tekemiseen meni. Nyt myös alkoasun ymmärtää tehdä heti kerralla itseä miellyttäväksi, niin sitä ei enää jälkikäteen tarvitse muuttaa. Edistymistä on siis havaittavissa!
LÄHTEET
Anttoni Tumanoff, luettu 30.1.2019 <https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/>
Saaga Laapotti, luettu 30.1.2019 <https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/>