Neljännen kurssikerran aiheena olivat ruudukot, rasterit ja kartta-aineiston tuottaminen piirtämällä. Aiemmilla kurssikerroilla olimme käyttäneet vain vektoriaineistoja, joten oli korkea aika tutustua myös rasteriin.
Kurssikerran ensimmäinen tehtävä oli ruudukon luominen. Ruudukon avulla oli tarkoitus tehdä väestöntiheyskartta. Aineistona käytimme pääkaupunkiseudun väestötietokantaa, joka näyttää muun muassa kaikki pääkaupunkiseudun rakennukset sekä rakennuksen väestötiedot. Aineisto oli pistemuodossa, ja jokainen piste vastasi yhtä rakennusta, jossa asuu ainakin yksi ihminen. Kuten Iina Rusanen kirjoittaa blogissaan, pistatietoainesto on tarkinta mahdollista aineistoa, sillä jokaisen pisteen sijainti voidaan määrittää tarkasti. Iina kirjoittaa blogissaan myös, että ruutuaineostot soveltuvat etenkin absoluuttisten arvojen esittämiseen. Pääsimme siis heti kurssikerran alussa tutustumaan kahteen erilaiseen tiedonesittämistapaan.
Harjoituksen kaksi tärkeintä toimintoa olivat Spatial Query ja vanha tuttu Join attributes by location. Edellisellä kurssikerralla käytimme myös Join atttibutes by location– toimintoa, mutta tällä kertaa sitä käytettiin hieman eri tavalla. Tällä kerralla muun muassa karsimme pois sellaisia sarakkeita, jotka sisälsivät tarpeettomia muuttujia. Harjoituksesta syntyi ruutukartta ruotsinkielisen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla.
Ruotsinkielinen väestö on kartan mukaan keskittynyt rannikon tuntumaan. Helsingin kantakaupungissa näyttäisi olevan korkeimmat ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärät. Myös Espoossa ja Kauniaisissa on paljon ruotsinkielistä väestöä. Helsingissä ruotsinkielisiä on eniten läntisissä ja eteläisissä kaupunginosissa. Esimerkiksi Ullanlinnassa joka kuudes alueen asukas on ruotsinkielinen. Lauttasaaressa asuu myös huomattavan paljon ruotsinkielistä väestöä. Myös esimerkiksi Töölön, Meilahden ja Kallion alueella asuu paljon ruotsinkielisiä. Itäisen Helsingin puolella Kulosaaren ja Vuosaaren alueilla on myös suhteellisen paljon ruotsinkielistä väestöä.
Monet alueet, joilla on paljon ruotsinkielistä väestöä (mm. Ullanlinna, Lauttasaari) sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja ovat muutenkin arvostettuja asuinalueita. Varsinkin Ullanlinna Helsingin kantakaupungissa on todella arvostettu asuinalue, ja asuntojen hinnat ovat siellä korkeita. Myös alueen arkkitehtuuri on vertaansa vailla.
Tein ruututeemakartan myös muunkielisen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla. Suurimmat keskittymät Helsingissä sijoittuvat kantakaupunkiin ja itä-Helsinkiin, muun muassa Vuosaareen ja Mellunmäkeen. Myös Pohjois-Haagan ja Kaarelan alueilla on paljon muunkielistä väestöä. Espoossa muunkielinen väestö on keskittynyt muun muassa Espoon keskukseen ja Matinkylään, Vantaalla Koivukylään, Matinlaaksoon, Myyrmäkeen ja Hakunilaan. Ilona Tuovinen pohtii blogissaan, että muunkielinen väestö näyttäisi sekoittuvan muun väestön sekaan, eikä valtavan suuria muunkielisen väestön keskittymiä ole vielä päässyt muodostumaan, vaikkakin pääkaupunkiseudulla segregaatiota ilmeneekin. Toki pystytään erottamaan tietyt alueet, muun muassa lähiöt, joissa asuntojen hinnat ovat halvempia, joihin muunkielistä väestöä on keskittynyt. Muunkielinen väestö koostuu monesti maahanmuuttajataustaisista ihmisistä ja pakolaisista, mutta myös ulkomaisista huippuosaajista ja kaikesta siltä väliltä.
Molemmat kartat ovat mielestäni onnistuneet hyvin ja ovat selkeitä ja helposti luettavia. Ensimmäisen kartan ruutukoko 1 km x 1km on mielestäni parempi kuin toisen kartan ruutukoko 500m x 500m. Kun ruutuja on vähemmän, on kartta jotenkin helppolukuisempi. Ruututeemakartta sopii kyllä kuvaamaan alueellisia tiheysmuuttujia tai suhteellisia prosenttiosuuksia, kuten Amanda Ojasalo kirjoittaa blogissaan. Koropleettikartta voisi olla myös hyvä vaihtoehto.
Kurssikerran loppuaika kului rasteriaineistojen parissa ja tuottamalla omaa kartta-aineistoa piirtämällä. Valmistelimme seuraavaa kurssikertaa varten oman pistetietoaineiston sekä piirsimme teitä, joita tarvittaisiin seuraavalla kurssikerralla.
Kartta ruotsinkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla onnistui Artun ohjeiden mukaan vaivattomasti kurssilla, mutta toisen kartan kanssa sai taistella liian kauan, ennenkuin se lopulta onnistui. Vaikka molemmat kartat tehtiin samalla tavalla, jostain syystä itsenäisesti tehty kartta muunkielisen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla ei suostunut tekemään yhteistyötä. Lopulta kartta kuitenkin onnistui, vaikkakin huomasin jälkikäteen, että punaiset kuntarajat jatkuvat myös meressä. Aina ei voi voittaa! QGIS:sin kanssa työskentelyssä (varsinkin yksin) haastavinta on se, että vaikka periaatteessa tietäisi, mitä pitää tehdä, ei se käytännössä aina onnistu tai muistu mieleen.
LÄHTEET
Iina Rusanen, Ruututietokantoja ja rastereita, luettu 19.2.2019 <https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/>
Ilona Tuovinen, Viikko 4- Rasteriruuturuuturasteri?, luettu 19.2.2019 <https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/>
Amanda Ojasalo, Ruutuja, luettu 19.2.2019 <https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/>
Helsingin kaupungin tietokeskus, <https://tilajakehitys.hel.fi/ikaantuva_vaesto>