Viidennellä kurssikerralla pääsimme hyödyntämään edellisellä kurssikerralla tuotettua aineistoa Pornaisten kunnasta. Harjoituksessa tutustuttiin jälleen uusiin toimintoihin, esimerkkinä Intersection-toiminto. Alkuharjoitusten jälkeen päästiin kurssikerran tärkeimmän toiminnon pariin, nimittäin bufferointiin eli puskurointiin. Artun ohjeiden mukaan ensimmäiset puskurointiharjoitukset onnistuivat hyvin, mutta kun siirryimme tekemään harjoituksia itsenäisesti, olikin heti toinen ääni kellossa (kuten yleensäkin).
Puskurityökalua käytettiin itsenäisharjoituksissa selvittämään muun muassa sitä, kuinka monta ihmistä asuu Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokenttien melualueilla. Selvitimme myös, kuinka moni kartan alueen asukas asuu alle 500 metrin päässä juna- tai metroasemasta, sekä kuinka monta prosenttia tästä luvusta on työikäisiä.
Muiden kurssilaisten blogeja lukiessa huomasin, että asukkaiden määrät vaihtelevat melko radikaalistikin muiden blogeissa. On täysin mahdollista, että omat tulokseni ovat erittäin väärässä, sen verran säätämistä bufferointi oli. Vaikkakin harjoitusten tulokset eivät välttämättä ole ihan totuudenmukaisia, harjoitusta tehdessä ymmärsin kyllä, mitä piti tehdä. Vastoinkäymisistä huolimatta bufferointi sujui kuitenkin ihan hyvin. Itsenäistehtävä 2 kohdalla vastoinkäymiset alkoivat nostaa päätään. Saimme laskettua harjoituksen mukaan taajamassa asuvat ihmiset (vastaukseksi saimme 478 371) sekä kouluikäisten lasten osuudet niin taajamissa kuin niiden ulkopuolellakin. Harjoituksen viimeinen kohta kuitenkin koetteli hermoja ja vei aikaani monta tuntia. Parinkin eri kurssikaverin kanssa yritimme saada selvitettyä, kuinka monella kartan alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, 20% ja 30%. Vastaus jääköön selvittämättä, sillä me kaikki luovutimme ja jatkoimme muiden harjoitusten tekemistä.
Seuraavassa itsenäisharjoituksessa päätin tehdä kartan putkiremonteista. Tehtävä saattaa näyttää yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ollut. Tässäkään tapauksessa en ole aivan varma, onko lopputulos 100% oikean, mutta ainakin sain jonkinlaisia arvoja ja kartan tehtyä. Kartan olisi voinut tehdä myös muulla tavoin, esimerkiksi koropleettikarttana. Olen kuitenkin tyytyväinen kartan visuaaliseen ilmeeseen, joka on hieman edellisistä kartoistani poikkeava. Prosenttien vaihteluväli on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä tummin väri kattaa prosentit 12-22, joka saattaa olla harhaanjohtava. Jossakin päin tummin väri voi tarkoittaa 22% ja jossakin 12%.
Eniten putkiremonttien tarvetta näyttäisi olevan lähiöissä. Putkiremontteja joudutaan tekemään kerrostaloihin, jotka on rakennettu 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, joten lähiöt sopivat tähän ikähaarukkaan parhaiten. Korkeimmat prosentit löytyvät muun muassa Vuosaaresta, Mellunkylästä, Koivukylästä ja Myyrmäestä. Myös Lauttasaaressa ja Laajasalossa on paljon putkiremontin tarpeessa olevia kerrostaloja.
Työskentely QGIS: sin parissa on ollut tähän mennessä yhtä vuoristorataa. Kurssikerroille olen tulut aina innostuneena ja valmiina oppimaan uutta, mutta monesti usean tunnin työskentelyn jälkeen olen lähtenyt kotiin ärsyyntyneenä siitä, että omat taidot eivät ole riittäneet. Vaikka QGIS koetteleekin hermoja tuon tuosta, on silti palkitsevaa, kun karttaa tehdessä tietää, mitä pitää tehdä ja vielä onnistuukin tekemisissään. Vastoinkäymisten sattuessa muiden kurssikavereiden apu ja neuvot ovat olleet tärkeitä.
Vaikka päällisin puolin QGIS:sin käyttö sujuu ihan hyvin, suurin ongelma taitaa olla siinä, että uusiin toimintoihin tutustuessa vanhat, jo opitut toiminnot saattavat unohtua. Iina Rusanen pohtii blogissaan samaa. Kertaus onkin opintojen äiti!
LÄHTEET
Iina Rusanen, Ongelmanratkaisua ja onnistumisia, luettu 21.2.2019 <https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/>