Tämähän on ihan kivaa

Tällä kurssikerralla opettelimme bufferoimaan elementtejä kartalla ja analysoimaan erilaisia tuloksia. Pidin tunnista kovasti, sillä vaikka QGIS-osaamiseni on yhä melko rajoittunutta, oli hauska päästä ratkomaan ongelmia soveltamalla jo opittua.

Bufferointi osoittautui käteväksi ja helpohkoksi tavaksi kerätä tietoa, ja kun vauhtiin pääsi, saadun tiedon määrä oli suuri. Pihla Haapalo miettii blogissaan, että bufferointia voisi käyttää esimerkiksi tehtaan saasteiden leviämisen selvittämiseen tai kauppakeskuksen asiakaskunnan kartoittamiseen. Itse muistan lukion maantieteen kurssikirjassa olleen nodaalialueita havainnollistaneen kuvan, joka olisi helppo luoda bufferoimalla. Ongelman menetelmässä on ehkä se, ettei bufferointi ota huomioon muita aspekteja kuin etäisyyden. Maaston muoto saattaa vaikuttaa saasteiden leviämiseen paljonkin, tiestö taas ihmisten kulkemiseen. Puskurivyöhykettä voisi myös ehkä käyttää kaupunkiliikkumisen nopeuden arvioimiseen. Keskustassa liikkumisnopeus on kävellen keskimäärin sama koko ajan, joten tietyn kokoisilla renkailla voisi osoittaa, mitkä alueet ovat sijainnista tavoitettavissa alle viidessä minuutissa ja mitkä alle kymmenessä. Jonkin verran tällaisia karttoja olen nähnyt Keski-Euroopassa.

Kaikista eniten päänvaivaa kurssikerralla tuotti lentokoneen poikkeussuunnasta laskeutumisen aiheuttavan meluhaitan arviointi. Päädyin lopulta ensin mittatikulla mittaamaan 7km matkan uudesta laskeutumissuunnasta ja sitten piirtämään mitattuun talonkulmaan viivan, jonka bufferoin. En pidä keinoa tieteellisesti kaikista tarkimpana (vaikka lohduttaudun siihen, etteivät lentokoneetkaan millimetrin tarkkuudella samaa viivaa pitkin kentälle laskeudu), sillä oli mahdotonta arvioida viivan suoruutta suhteessa kiitorataan. Toisaalta arvoja tutkiessa, ne vaikuttavat ihan mukiinmenevän suuruisilta, enkä usko, että tapani ratkaista tehtävä oli huonoin mahdollinen.

Taulukko 1. Lentokenttien bufferointituloksia

Taulukko 2. Asemalaskuja

Erityisen hyvin koen hallitsevani kartojen viimeistelyn julkaisumuotoon (legendan lisääminen, kuvaksi tuominen) sekä atribuuttitaulukoiden käytön (tiedon lisääminen, yhdistäminen). Vaikeinta yhä on tallennusnapin painaminen. Tällä kertaa ohjelma kaatui onneksi vasta, kun olin jo muutenkin saanut tehtävät suoritettua. Parasta QGisissä on, että suurin osa ongelmistani johtuu yksinkertaisesti vain tiedon puutteesta (ja unohtelusta: mistä tämän ja tämän tehtäväkentän saikaan auki). Youtube ja Google ovat ystäviä, ja niiden avulla monikin ongelma on selätetty. Toisaalta edelleenkään en ole keksinyt, miksi jotkin lataamistani aineistoista ilmestyvät koneelle aggressiivisen ERROR-viestin saattelemina. Tällöin ei auta kuin ladata tiedosto (viisi kertaa) uudestaan. Lopulta erroritkin luovuttavat ja Pks_vaki -vektorikartta avautuu koneelleni.

Taulukko 3. Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin arvoja

Kotitehtävänä selvitin Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin asukas- ja oppilasmääriä. Tulokset on esitetty taulukossa 3. En keksinyt miten olisin helpoiten saanut selvitettyä pyydetyt tiedot, mutta luovuus kunniaan. Piirsin koulupiirin muotoisen valinta-alueen kartalle ja valittujen asukaspisteiden kautta sitten laskin manuaalisesti. Vastaukseni eroavat hieman esimerkiksi saman tehtävän tehneiden Saana Järvisen ja Fanny Brännbackin tuloksista, mutta onneksi ohjeessa sanottiin, että ratkaisutavan keksiminen on tärkeämpää kuin oikeat vastaukset… Epäilen myös, että olen tulkinnut jotain ohjetta eri tavalla. Uskoakseni QGis:issä on ominaisuus, joka näyttää myös valittujen kohteiden ominaisuudet niin, ettei niitä itse tarvitse laskea, ja tämä manuaalinen laskeminen (samoin kuin yläkouluikäisten arviointi, oppivelvollisuus päättyy 16 -vuotiaana, mutta suurin osa 9. luokkalaisista on 15 vuotiaita ison osan vuodesta!) on suurin virhemarginaalini. Näin pienellä alueella se kuitenkin toimi kohtalaisen hyvin, eikä tuottanut kuin ehkä kymmenen minuutin lisävaivan.

Lähteet:

Haapalo, P. ”Kädet ilmaan”
Luettu 23.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/

Järvinen, S. ”Josko sitä jo alkais oppimahan”
Luettu 25.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/

Brännback, F. ”Vecka 5”
Luettu 25.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/brafanny/