Toisen kurssikerran aiheena oli karttaprojektiot ja näiden vääristävä vaikutus karttakohteisiin. Maapallo on pyöreä ja jos se halutaan kuvata tasolla, vääristymiä syntyy aina. Täysin oikein maapalloa kuvaavaa projektiota ei siis löydy.
Tunnin alussa teimme QGIS ohjelman valintatyökaluilla erilaisia mittauksia. Laskimme esimerkiksi Suomi-neidon päälaelle hattua muistuttavan alueen pinta-ala mittarilla, kuten kuvasta 1 ja 2 voidaan huomata. Testasimme vaihtaa eri projekteja mitatun alueen kanssa, minkä seurauksena alueen koko muuttui. Taulukossa 1 näkyy Suomi-neidon päälaen pinta-alat katsottuina eri projektioiden kautta. Mitattavan alueen sekä projektioiden vaikutus karttaan voidaan nähdä kuvasta 1, jossa on kuvat Mercatorin sekä Mollweiden projektiosta. Kaikista suurimman pinta-alan sai Mercatorin projektio. Se on melkein 90 % suurempi kuin Lambertin vastaava luku kuin mitä Liisa Niemi blogissaan myös kirjoittaa. Mercatorin projektio on oikeakulmainen eli valtioiden muodot pysyvät oikean näköisinä. Mercator venyttää alueita navoille päin näyttäen ne suurempina mitä ne oikeasti ovat. Tämän vuoksi siis pinta-ala on mitattuna kohtuuttoman suuri. (Wikipedia)
Suomen leveys itä-länsi suuntaisesti laskettiin myös käyttäen samoja projektioita (taulukko 1). Kuten aikaisemmassakin pinta-ala mittauksissa myös tässä nähdään eroja matkan suhteen. Mercator johtaa kilometrein 1 119 ja kaikista lyhyimmän välin mittasi ETRS89-TM35 507 kilometrillä.
Teimme karttaharjoituksen havainnoidaksemme projektioiden eroja. Kuvassa 3 näkyy kuinka paljon Mercatorin projektion pinta-alat heittävät verrattaessa Lambertin projektioon. Lambertin projektiota on pidetty sen vuoksi, että se näyttää Suomen sen normaaliksi ajatellussa muodossa. Kartassa näkyy hyvin, kuinka paljon juuri pinta-alan suurenemista tapahtuu navoille päin mentäessä.
Tunnin alku oli sujunut paremmin kuin olin ajatellut ja mukana pysyminen oli yllättävän helppoa. Mutta siirtyessämme itsenäistyön pariin, ongelmat alkoivat. Ajattelin pärjääväni annetuista tehtävistä hieman haastavamman tehtävä 2 kanssa. Kartassa tuli vertailla kahden eri projektion pinta-alaan suhteutettua väestöntiheyttä. Kaikista suurimmaksi ongelmaksi muodostui se, ettei karttojen väestöntiheys luvuissa ollut minkäänlaisia eroja näkyvissä. Kaiken lisäksi QGIS päätti kaatua parikin kertaa työskentelyn aikana, minkä vuoksi oli aloitettava aina uudestaan. Loppujen lopuksi, eli 45 minuuttia luennon lopun jälkeen, sain aikaiseksi jonkunlaiset kartat. Lambertin projektiossa (Kuva 5) lukuarvot ovat yli kaksi kertaa niin suuret kuin Mercatorin projektiossa (Kuva 4). Tämän vuoksi väestöntiheydet kartalla näyttävät pienemmiltä kuin Mercatorin projektiossa.
Kurssikerta oli paljon vaikeampi ensimmäiseen verrattuna. Tunnen kuitenkin oppineeni enemmän kuin viimeksi. Tiesin kyllä aiemmin, että projektiot vääristävät maailmankuvaamme ja antavat virheellistä tietoa, jos niitä ei osaa lukea kunnolla. Tämän päivän luento syvensi vielä entisestään tietoani tähän asiaan. Ei Mercatorikaan ole huono projektio, jos sitä vain käyttää aivan muuhun kuin maailman tai edes vatioiden kuvaamiseen. Sen parhaimmat puolet näkyvät merikartoissa, jonka pariin se mielestäni pitäisi myös jättää. Ja vaikka päivän tapahtumat eivät menneetkään aivan nappiin olen hyvin tyytyväinen siihen, miten paljon sain loppujen lopuksi aikaan.
Lähteet:
Liisa Niemi 2. kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/nliisa/ Viitattu 1.2.2018
Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio Viitattu 1.2.2018