Kolmas kurssikerta: Afrikan konfliteja ja Suomen tulvaindeksejä

Viime kerran mokailujen jälkeen oli aika päästä taas mukaan opetukseen. Tämän luennon eli kolmannen kurssikerran aiheena oli ulkoisten tietokantojen tuominen QGIS:iin. Aloitimme ensimmäisen harjoituksen yhdistämällä Afrikan karttaan luonnonvaroja sekä konflikteja. Harjoitus alkoi hyvin: tehtävänä oli yhdistää erilaisia karttakohteita yhdeksi valtion nimen mukaan. Yhdistäminen oli helppoa ja tuntui, että kurssikerrasta olisi tulossa mukavan yksinkertainen. Ongelmat kuitenkin alkoivat heti kun uutta tietodataa piti tuoda ohjelmaan. Tässä vaiheessa putosin kärryiltä täysin. En saanut laskettua Facebook tai internet käyttäjien suhdetta väkilukuun, mutta sain yllätyksekseni kuitenkin jotenkin aikaiseksi kartan, jossa näkyy Afrikan luonnonvarat: timantit ja öljy sekä konfliktit. Ymmärsin myöhemmin karttaa katsoessani, etten ollut tajunnut kaiken innostukseni keskellä, kartan saamisesta valmiiksi, tehdä karttaan legendaa. Kartta on siis täysin kelvoton, jos ulkopuolinen sitä katsoo. Ajattelin kuitenkin laittaa kartan (Kuva 1) blogiini, vaikka se keskeneräinen onkin. Keltaiset pallot kuvaavat konflikteja, keltaiset timantti- ja siniset öljyesiintymiä.

Kuva 1. Afrikan konfliktit ja luonnonvarat.

Tehtävänä oli myös tarkastella, onko luonnonvarojen ja konfliktien välillä jonkinlainen yhteys. Konfliktit osuvat alueellisesti melko samoihin paikkoihin esimerkiksi timantti esiintymien kanssa. Toisaalta Konflikteja ei esiinny Etelä-Afrikassa niin voimakkaasti kuin timantteja. Öljyesiintymät Pohjois-Afrikassa eivät näytä korreloivan konfliktien kanssa. Toisaalta osa konflikteista voi ollakin kytköksissä luonnonvaroihin, mutta näin ei voida yleisesti olettaa varsinkaan tämä kartan perusteella. Esimerkiksi timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuosi tai tuottavuusluokittelu sekä konfliktien tapahtumavuoden puuttuminen vaikeuttavat kartan tulkitsemista ja johtopäätösten tekemistä.

Itsenäistyönä tehtävä teemakartta Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksista ja tulvaherkkyydestä tuotti heti alkuun vaikeuksia MHQ/MNQ -indeksin eli keskiylivirtaaman ja keskialavirtaaman välisen suhteen eli tulvaindeksi laskemisessa. Niin luennolla kuin myös kotona käytyjen epätoivon ja vaikeuksien jälkeen sain aikaiseksi kartan, josta olen tyytyväinen.

Kuva 2. Suomen tulvaindeksi sekä järvisyys.

Olen Vivi Tarkan sekä Tuuli Lahinin kanssa samaa mieltä järvisyyttä kuvaavien pylväiden vaikeasta tulkinnasta. Olisin mielelläni esimerkiksi korjannut vielä karttaan järvisyyden prosenttilukemat esille. Se olisi helpottanut kartan lukemista ja analysointia. Myös osin päällekkäin menevät pylväät vaikeuttavat tulkintaa.

 

Lähteet:

Tarkka, Vivi. Haloo! Tulvariski!, https://blogs.helsinki.fi/vivitark/ Viitattu 6.2.2018

Lahin, Tuuli. Vettä kengässä, https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ Viitattu 6.2.2018

Suomen ympäristökeskus, Tulvien esiintyminen (2013) http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen Viitattu 6.2.2018

Ilmasto-opas, Tulviin voidaan varautua tulvariskien hallintatoimilla (2015) https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/sopeutuminen/-/artikkeli/8c767266-3af1-4f15-9a44-8d07ea02f0c1/tulviin-voidaan-varautua-tulvariskien-hallintatoimilla.html Viitattu 6.2.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *