Viidennen kurssikerran jouduin korvaamaan keskiviikon poissaolon takia perjantai aamusta. Olin helpottunut huomatessani, että luennolla oli tilaa. Kyseinen kurssikerta jännitti myös siitä syystä, että aiheen oli ongelmanratkaisu ja ohjeiden kautta opettelemisen sijaan tuli siis käyttää omaa päätään. Tunti aloitettiin käymällä yhdessä uutta toimintoa, nimittäin bufferointi eli puskurointi työkalua. Aloitimme käyttämällä kyseistä toimintoa Pornaisten kaupunkiin. Bufferin käyttäminen ei ollut hankalaa ja uskoinkin, että kyseisestä kerrasta olisi tämän perusteella tulossa melko onnistunut.
Itsenäistehtävässä pääsimme tosi toimiin. Heti tehtävän alussa tunsin, että tunnista olisikin tulossa haastavampi, mitä aluksi luulin. Alun lämpenemisvaikeuksien ja mietiskelyjen jälkeen löysin tarvitsemani työkalut ja itselleni sopivan vauhdin työn tekemiseen. Tehtävä Malmin lentokentän melualueesta jatkui Helsinki-Vantaa lentokentän samaiseen määrittämiseen. Lähdin luennolta tyytyväisin ja iloisin mielin, sillä tunsin saaneeni tehtyä tunnin aikana jo melko paljon aikaiseksi.
Kotona todellisuus iski päin kasvoja: melkein heti itsenäistehtävään 2 mennessä olin jo aivan pulassa. Tehtävän alku sujui hyvin, mutta tehtävän loppuosa eli koululaisten sekä ulkomaalaisten osuus tuotti suuria vaikeuksia. Luennoilla käydyt opit eivät siis tämän perusteella ole jääneet kovin hyvin mieleen. Selviydyin jotenkuten tehtävän loppuun asti, jonka jälkeen valitsin 3-5 tehtävistä itselleni aiheeksi uima-altaat ja saunat. Kamppailin kyseisen tehtävän kanssa monta tuntia. Näiden tuntien sekä lukemattomien hermoromahduksien jälkeen, uskoni GQIS:in lopahti täysin. Olin ajatellut hallitsevani ohjelman käytön paremmin, mutta kyseisen tehtävän aikana ilmeni, että ohjelman käyttöä tulisi todella harjoitella tulevaisuudessa paremmin
Tulokset kokosin Excelillä taulukkoon (taulukko 1). Luulen, että saamani vastaukset ovat oikeaan suuntaan, sillä vertasin niitä esimerkiksi Meri Suppulan saamiin tuloksiin, jotka ovat hyvin lähellä omiani.
Pääkaupunkiseudun uima-altaat ja saunat -tehtävässä tuli tehdä vielä kartta uima-altaiden sijoittumisesta alueella. Kartta uima-allasrikkaimmista alueista ei kuitenkaan ottanut onnistuekseen. Yritin tehdä karttaa lukemattomia tunteja, mutta en saanut millään onnistumaan uima-altaiden lukumäärää kuvaavia pylväitä. Sen sijaan tein kartan (kuva 1), jossa pisteillä on kuvattu erikseen kunkin uima-altaan sijaintia. Kartta ei ole sellainen, mitä sen olisi pitänyt, mutta halusin kuitenkin saada jotain konkreettista tehtyä ja tarkastella saatuja tuloksia. Kartassa näkyy kuinka uima-altaat ovat sijoittuneet Helsingin kantakaupunkiin eli kaikista vanhimmille alueille. Ehkäpä juuri talot näillä alueilla ovat rakennettu sellaisena vuosikymmenenä, jolloin uima-altaat olivat muodissa, kuten Elli-Nora Kaarto hyvin blogissaan kirjoittaa.
Kurssikerta tuntui kaikista haastavammalta tähän mennessä. Tunnilla opeteltu bufferointi työkalun käyttö oli mielestäni melko helppoa ja sen käyttö onnistui hyvin. Puskurityökalua voidaan siis käyttää etäisyyksien ja lukumäärien laskemiseen ja näiden soveltamiseen. Koen, että tarvitsen vielä rutkasti harjoitusta QGIS:in parissa näiden tehtävien perusteella. Olen kuitenkin näiden kurssikertojen aikana oppinut todella paljon, joten en siis voi väittää, ettenkö mieleen olisi jäänyt mitään. Tästä on suunta kuitenkin vain ylöspäin!
Lähteet:
Kaarto, Elli-Nora. 5. kurssikerta: Altaita ja arviointia, https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/ Viitattu 25.2.2018
Suppula, Meri. 5. kurssikerta – Vaihtelevia tuntemuksia bufferoinnin lomassa, https://blogs.helsinki.fi/merisupp/ Viitattu 25.2.2018