Aloitimme kuudennen kurssikerran 45 minuutin ulkoilusessiolla. (Oli muuten kylmä!) Keräsimme itse dataa Epicollect5 -sovelluksen avulla erilaisten tilojen tai alueiden viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kerätyt pisteaineistot koottiin yhdeksi ja niistä tehtiin kartta, joka havainnoi värein paikan viihtyisyys- ja turvallisuusastetta.
Tehtävän jälkeen harjoittelimme vielä interpolointia. Valitsimme haluamamme korttelin Helsingin alueelta ja arvioimme StreetView -toiminnan avulla asteikolla 1-5 kuinka paljon kyseisellä paikalla oli liiketilaa tai kaupallisia kiinteistöjä. Liisa Niemen blogissa voidaan nähdä valmis kuva Etu-Töölön alueen kaupallisuudesta. Edellä mainitut tehtävät osoittautuivat hyvin helpoiksi ja mukaviksi tehdä. Varsinkin ensimmäisessä harjoituksessa kiinnosti juuri oman aineiston tuottaminen ja datan havainnoiminen kartalle.
Seuraavaksi meidän tuli valmistaa maanjäristys-, tulivuori- ja meteoriittiaineistoja käyttäen kolme kartta esitystä. Sain tunnilla tehtyä ensimmäisen karttani ja loput jäivätkin sitten kotiin. Kartan teko oli helppoa, kerrankin. Aloitin innolla karttojen tekemisen kotona, mutta jotain oli unohtunut, sillä en saanut tuotua aineistoja QGis ohjelmaan. Tovin säädön jälkeen sain onnekseni rastitettua ruudun oikeaan paikkaan, joka mahdollisti longitude ja latitude aineistojen arvot näkyviin.
Halusin havainnollistaa karttoihini eri vuosilta ja eri voimakkuuksia olevia maanjäristyksiä. Lisäsin vielä karttaan 2 ja 3 tulivuorten esiintymisiä. Kuvassa 1 voi nähdä vuosilta 2017, 2010 ja 2002 eteenpäin esiintyviä kaiken suuruisia olevia maanjäristyksiä, aivan pienempiäkin. Kartasta näkee hyvin maanjäristysten sijoittumisen. Jälkeenpäin mietittynä olisin vaihtanut eri voimakkuuksiltaan olevat luokat eri värisiksi, sillä nyt niitä on ehkä hieman vaikea erottaa toisistaan. Kuvassa 2 on esitetty 1900-luvulta lähtien 8 magnitudin maanjäristykset ja kuvassa 3 on yli 8 magnitudin järistykset vuodesta 2010 lähtien. Vuodesta 2010 niitä onkin ollut vain 8! Molemmissa jälkimmäisessä kartassa keltaisella voi erottaa tulivuorien sijoittumisen ja ehkä miettiä, miksi juuri suurimmat järistykset ovat tapahtuneet siellä missä ovat. Mielestäni karttani onnistuivat hyvin ja ovat sopivan informatiivisia. Unohdin kahdesta viimeisestä kartasta pohjoista osoittavan merkin pois, mikä harmittaa, mutta onneksi ne ovat kuitenkin vain pieniä puutteita.
Maanjäristyksiä esiintyy eniten mannerlaattojen reunavyöhykkeillä. Näillä alueilla sijaitsee myös suurin osa tulivuorista. Tulivuorten sijainnin kautta voidaan siis myös määrittää suurin piirtein mannerlaattojen rajat. Olisin voinut myös näin jälkikäteen ajateltuna lisätä karttoihini mannerlaattojen rajat. Maanjäristykset syntyvät laattojen liikkeistä aiheutuvista jännitystiloista, jotka sitten purkautuvat yhtäkkisinä järistyksinä. Maanjäristykset voivat syntyä myös ihmisten aiheuttamista räjäytyksistä tai esimerkiksi maahan iskeytyvistä meteoriiteista (Vergano 2015 ).
Löysin samaisen kartan (kuva 4) kuin Emmi Hagelberg, mikä mielestäni havainnoi hyvin maanjäristysten sekä tulivuorten sijaintia ja niiden keskinäistä yhteyttä. Huomaan nyt kuitenkin, että esimerkiksi kartoissani 2 ja 3 tulivuorten sijainti on paljon laajempaa kuin kuvassa 4. Syynä voi kuitenkin olla kuitenkin vain esimerkiksi tulivuorten sijainnin yleistäminen tai sitten se, että karttaan on käytetty vain aktiivisten tulivuorten sijaintia. Mielestäni olen onnistunut hyvin tekemissäni kartoissa. Opetuskäyttöön tarkoitettu kartta tulisi olla mahdollisimman selkeä ja virheetön, mutta aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Oppilaiden oppimista voisi lisätä myös karttojen kriittisen vertailun ja arvioimisen avulla. Esimerkiksi myös Eveliina Sirolan havaitsema tulivuori, joka näkyy sijoittuvan Ruotsiin, on aivan väärässä paikassa. Virheen löytäminen usein motivoi ja opettaa katselemaan myös muita aineistoja tai tietokantoja kriittisemmin.
Lähteet:
Niemi, Liisa. 6. Kurssikerta: kaupallisuudesta ja luonnonhasardeista mittakaavavirheisiin, https://blogs.helsinki.fi/nliisa/ Viitattu 26.2.2018
Hagelberg, Emmi. Kuudes kurssikerta: pisteaineistoa, https://blogs.helsinki.fi/hagemmi/ Viitattu 26.2.2016
Sirola, Eveliina. Kurssikerta 6: Pakkassäässä reippailua ja pedagogisia karttasarjoja, https://blogs.helsinki.fi/evsirola/ Viitattu 26.2.2018
Vergano, Dan. (2015) National Geographic, http://natgeo.fi/luonto/maanjaristys/mista-maanjaristys-syntyy Viitattu 26.2.2018
Kuva 4. http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardit Viitattu 26.2.2018