Seitsemännen eli viimeisen kurssikerran tarkoituksena oli hakea itse omat aineistot sen sijaan, että ne oltaisiin annettu meille valmiiksi. Valitsin tehtävänannosta vaihtoehto 1, jossa tuli esittää vähintään kaksi muuttujaa kartalla. Aineistojen haku tuotti vaikeuksia heti alussa. Halusin karttani liittyvän Yhdysvaltoihin, joten lähdin etsimään valtion rajoja. Ne ja väestöntiheys löytyivätkin melko helposti DIVA GIS -sivustolta, jota myös esimerkiksi Nelli Junttila on käyttänyt karttoihinsa. Muun datan löytäminen olikin sitten hankalampaa. Olisin halunnut löytää tiedoston Yhdysvaltojen vesivarannot ja löytää ehkä jonkinlaisen yhteyden niiden ja väestön asettumisen väillä. Toinen vaihtoehto olisi ollut etsiä maan luonnonvaroja esittävän aineiston ja verrata siihen väestön sijoittumista. Luovutin monen tunnin etsintöjen jälkeen ja päätin turvautua tunnilla esitettyihin aineistoihin ja tehdä niistä itselleni kartat.
Kävin korvaamassa keskiviikon tunnin perjantain ryhmässä tällä kertaa kuitenkin lakon takia. Vaikka olin ja ladannut luennoilla käytetyt valmiit aineistot itselleni, päätin kuitenkin vielä yrittää etsiä aineistoa USA:n karttaan. Löysinkin jo ensimmäisten kymmenen minuutin aikana kuivuutta kuvaavia aineistoja monen vuoden ajalta. Yllätyin, kuinka kivuttomasti aineistot olivat löytyneet, vaikka olin etsinyt niitä aikaisemmin monen tunnin ajan. Vaikkei aineisto kuvaakaan vesivarantoja, niiden välillä on selvä yhteys. Sen takia olenkin erittäin tyytyväinen löytämiini aineistoihini.
Kartoissa (kuva 1, 2 ja 3) keltaisella on esitetty kuivuudesta kärsivät alueet. Aineistot ovat vuosilta 2000, 2010 ja 2017 ja ne sijoittuvat päivämääriltään elokuun alkupuolelle (1. ja 3. päivä). Vaikka kartat ovat samoilta päivämääriltä niiden kuivuudesta kärsivät alueet sijaitsevat aivan eri alueilla. Yhtenäisyyttä löytyy kuitenkin Yhdysvaltojen keski- ja länsiosista. Samoin mantereen Itärannikolta. Olisi luullut, että kuivuus olisi lisääntynyt ilmaston lämpenemisen vuoksi, mutta ehkä pahin kuivuusjakso (näiden karttojen perusteella) on ollut vuonna 2000. Vuonna 2010 kuivuus on vähentynyt ja taas vuonna 2017 lisääntynyt. On kuitenkin todella vaikea lähteä näiden yksittäisten vuosien perusteella analysoimaan kuivuuden kasvua tai vähentymistä Yhdysvalloissa.
Ilmastonmuutos on pahin kuivuustilannetta edistävä tekijä niin Yhdysvalloissa, kuin muuallakin maailmassa. Ilmaston lämpenemisen vuoksi sademäärät laskevat ja haihdunta kasvaa. Kaliforniassa vuonna 2014 julistettiin hätätila kuivuuden vuoksi, mikä kesti vuoteen 2017 asti. (Yle, 2017) Sekä USA:n keskilännessä ja lounaisosissa odotetaan 80 % todennäköisyydellä, että vuosisadan lopulla esiintyy 35 vuoden pituisia kuivuusjaksoja, jos ilmastonmuutos pysyy entisellään. (BBC, 2015)
Olen erittäin tyytyväinen karttoihini ja siihen, että jaksoin etsiä vielä luovuttamisenikin jälkeen sopivat aineistot. Erityisen tyytyväinen kartoissani olen niiden visuaaliseen ilmeeseen. Kuivuutta kuvaan keltaisen värin olisin voinut näin jälkeen päin mietittynä vaihtaa vaikka violetiksi. Silloin se ei olisi hukkunut populaatiota kuvaavaan väriin. Ehkä eniten kartan teossa jäi harmittamaan esimerkiksi nimistön sekä jokien puuttuminen. Joet olisivat myös vesistöjen tavoin voineet hahmottaa enemmän kuivuuden syitä. Lisäksi, jos hakemani aineistot olisivat olleet samaa tietokantaa, olisin halunnut yhdistellä, laskea ja vertailla eri vuosien kuivuusalueille jääneiden ihmisten lukuarvoja. Näin olisi voinut miettiä, minkä vuoden kuivuus on todellisuudessa aiheuttanut eniten esimerkiksi taloudellista harmia.
Viimeisin luentokerta oli mielestäni hyvä lopetus koko kurssille, sillä siinä tuli sovellettua kaikkea jo opittua. Seitsemännen kerran vaikean vaihe ei välttämättä jäänyt aineistojen etsimiseen, vaan siihen kuinka saada muokattua kerätty data yhtenäiseksi ja ulkonäöltään siistiksi ja ymmärrettäväksi. Kaiken kaikkiaan kurssin aikana tuli opittua todella paljon uutta! 😊
Lähteet:
Yle, Kaliforniassa historiallinen kuivuus on julistettu loppuneeksi (2017) https://yle.fi/uutiset/3-9554768 Viitattu 4.3.2018
BBC, US ’at risk of mega-drought future’ (2015) http://www.bbc.com/news/science-environment-31434030 Viitattu 4.3.2018
Junttila, Nelli. 7. Kurssikerta: Oman kartan laadinta, https://blogs.helsinki.fi/junelli/ Viitattu 4.3.2018
Yksi vastaus artikkeliin “Seitsemäs kurssikerta: Oman kartan tuottaminen”