Kurssikerta I Pimeä uhka

Johdanto

Ensimmäisellä paikkatiedon hankinnan, analyysin ja kartogrfian (PAK) kurssikerralla tutustuttiin ensimmäistä kertaa MapInfo -paikkatieto-ohjelmaan. Kurssikerralla luotiin MapInfon avulla koropleettikartta (Kuva 1.). Voisikin sanoa, että kurssikerralta jäi käteen MapInfon kartan laatimisen perusteet.

Valitsin taloudellisen huoltosuhteen teemakarttaani, koska sen voi yhdistää moniin muihin kuntien taloutta koskeviin aiheisiin, kuten koulutusasteeseen ja työllisyysprosenttiin. Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välistä suhdetta(kunnat.net 2016). Huoltosuhteessa luku 1 tarkoittaa yhtä työvoiman ulkopuolista henkilöä yhtä työssäkäyvää henkilöä kohtaan. Mitä suurempi huoltosuhde on, sitä enemmän työvoiman ulkopuolella olevaa väestöä on kunnassa.

Kartan laatiminen

Kuva 1.

MapInfon ja tilastokeskuksen vuoden 2015 tietojen avulla luotiin koropleettikartta. Yksinkertaisesti sanottuna MapInfossa tarvitsi valita kartan näyttämä tieto ja väri, koska tehtävää varten oltiin luotu valmis aineistopaketti.

Kuva 2.

Kartan luokkavälejä oli mahdollista muuttaa. Valitsin luonnolliset luokkavälit, koska kartan tekemisen tueksi laadittu histogrammi (Kuva 2.) Shodor-verkkotyökalulla osoitti sen olevan paras luokkajako. Histogrammi osoittaa jakauman olevan vino vasemmalle, sen keskiarvo onkin 1,539. Jakauman vinouden huomioimisen jälkeen kartta antaa mahdollisimman todenmukaisen kuvan Suomen kuntien taloudellisesta huoltosuhteesta.

Histogrammin tekemisestä on jo mainittu laskennalliset menetelmät maantieteessä-kurssilla. Oli siis hyvä, että histogrammista muistutettiin heti ensimmäisellä kerralla, kun teimme teemakarttoja.

Havainnot

Kartta osoittaa heikoimpien huoltosuhteiden olevan pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Parhaimmat huoltosuhteet sen sijaan ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa ja suurimpien kaupunkikeskuksien ympärillä. Tämä voi johtua 2000-luvulla alkaneesta muuttoliikkestä maaseudulta kaupunkeihin. Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa huoltosuhdetta.

Heikosta taloudellisesta huoltosuhteesta kärsivät kunnat tarvitsevat tuloja, joita olisi mahdollista saada muun muassa turismista ja kesämökkeilijiöiltä. Etenkin Järvi-Suomessa sijaitsevilla kunnilla on mahdollisuus hyötyä kesämökkikauden aikana saatavista rahoista. Jussi Torkon ensimmäisessä PAK-kurssin blogitekstissä on kuva Suomen kesämökkien lukumääristä kunnittain. Kesämökkejä on ympäri Suomea, mutta Keski-Pohjanmaalla on muutamia kuntia, joissa on selkeästi muuta Suomea enemmän kesämökkejä. Torkon laatimassa kartassa kesämökkeilyalueet ovat myös taloudelliselta huoltosuhteeltaan heikkoja.

Työn arviointia

Koska blogiin on tehty väliotsikoita, tekstistä voi halutessaan valita mitä lukee. Pitkä kirjoitus vaatiikin minusta väliotsikoinnin.

Koen, että kuvat voisivat olla korkealaatuisimpia. MapInfon avulla kuvan laatua olisikin mahdollista parantaa helposti.

 

 Kirjallisuus

Kunnat.net. (2017) Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde. 19.1.2017

<http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspxind=201&th=200>

Torkko, J. (2017). Blogi. 19.1.2017.

<https://blogs.helsinki.fi/torkjuss/>

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *