Artikkeli 1 ja Kurssikerta II MapInfon hyökkäys

Artikkeli 1

Päällekkäisten koropleettikarttojen käyttö on suositeltavaa, jos halutaan esittää kahden muuttujan korrelaatiota. Yhdessä kartassa on kaksi muuttujaa, jolloin suhteiden tulkitseminen on helpompaa kuin kahdelta kartalta.  Luokkavälien ja värien oikeaoppinen käyttö on avainasemassa päällekkäisten koropleettikarttojen tekemisessä.  Onnistuneen päällekkäiskoropleettikartan informatiivisuuden määrittää lukijan kartanlukutaidot.

Näin tiivistäisin Anna Leonowiczin artikkelin ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” (Leonowicz 2006). Kokonaisuudessaan artikkeli oli helposti lähestyttävä niin sisällöllisesti kuin kielellisesti, yksittäisiä sanoja lukuunottamatta. Kuitenkin luokkavälejä käsittelevässä osiossa minulla oli vaikeuksia tulkita sisältöä. Vilja Jokisen (Jokinen 2017) mukaan osiossa käytetään useita tilastotieteen termejä, jotka ovat minulle vieraita. Hänellä tilastotieteen kurssit ovat jo takana, mutta minulla ne ovat vielä edessä.

Nopea vilkaisu karttaan ei riitä sisäistämään kaikkea informaatiota, mikä heikentää kartan tehoa. Tämä käy ilmi legendasta (legend box), ei niinkään itse kartasta. Aluejako on helppo käsittää; valtio ja sen maakunnat. Itse legenda on yhdeksänosainen nelikulmio, jossa regressiokäyrä osoittaa muuttujien korrelaation. Jokaisessa nelikulmion ruudussa on väri, joka näkyy kartalla. Korrelaatio kasvaa oikeaan yläkulmaan liikuttaessa, ja se laskee vasenta yläkulmaa ja oikeaa alakulmaa lähestyttäessä.

Leonowiczin laatima kartta on siis suunnattu edistyneille kartanlukijoille. Useat muuttujat ja niiden eriarvoisuus vaikeuttavat kartanlukuprosessia.

Esitystapa ei sovi jokaiseen päällekkäiskarttaan. Leonowicz huomauttaa artikkelissaan esitystavan olevan harvinaisempi. Päällekkäisteemakarttojen luettavuus tehostuisi, jos niitä käytettäisiin enemmän.

MapInfon avulla on helppo tehdä yleisimpiä teemakarttoja. Jos artikkelin kaltainen päällekkäiskartta tehtäisiin MapInfossa, uskoisin, että tueksi tarvittaisiin taulukointiohjelmaa, kuten SPSS:a. Sen avulla voisi tehdä regressiokäyrän, ja asettaa legendaan. Koska MapInfoon on mahdollista tuoda oma luokiteltu data, niin kartan laatija ohjaa kartantekoprosessia MapInfon asettamien rajoituksien sisällä.

2. kurssikerta

Toisen kurssikerran harjoituksena oli tehdä päällekkäinen teemakartta (Kuva 1.). Sonja Koivisto (Koivisto 2017) tiviistää kurssikerran päätavoitteet blogitekstissään; tarkoituksena oli saada käsitys muuttujien esittämisestä päällekkäin ja esitystavan tilannekohtaisesta soveltuvuudesta.

Ismo Kinnunen, Timo Halme ja Mari Vaattovaara (Kinnunen, I., Halme, T. & Vaattovaara, M. 1997) kertovat artikkelissaan teemakartoista. Ne mahdollistavat alueellisen muutoksen ja alueellisten suhteiden viestittämistä. Tämä johtuu karttatyypin selkeydestä ja havainnollisuudesta. Siksi onkin hyvä, että karttojen tekemistä opetellaan jo nyt.

Valitsin päällekkäisteemakartan teemoiksi väestöntiheyden ja elinkeinorakenteen. Harvaan asuttuja kuntia pidetään usein hyvin samankaltaisina, eritoten alkutuotantoon tukeutuvina. Halusinkin pohtia, miten harvaan asutut kunnat eroavat keskenään elinkeinorakenteeltaan, ja mitä yhtäläisyyksiä niillä on tiheämpään asuttujen kuntien kanssa, ja miksi. Tämä onkin päällekkäisten teemakarttojen käyttötarkoitus Leonowiczin (Leonowicz 2006) mukaan.

Väreinä käytin väestöntiheyden osalta punaista ja elinkeinorakenteessa jokaista elinkeinoa kuvaavaa väriä. Punainen väri on aina tehokas ja huomiota herättävä. Värit kuvaavat onnistuneesti muuttujia, mutta väestöntiheydessä alimmat luokitukset olisivat voineet olla vaaleampia ja ylimmät tummempia.

Kuva 1. Keski-Suomen kuntien väestöntiheys (asukas/km2) ja elinkeinorakenne.

Itse luokitteluvälejä on väestöntiheydessä viisi. Leonowiczin artikkelissa teemakarttoja yhdistellessä molemmilla teemoilla pitäisi olla kaksi tai kolme luokkaa. Koska oma karttani ei ole koropleettikartta en usko, että luokittelua tarvitsisi muuttaa jälkikäteen.

Teemojen välillä on nähtävissä selkeästi yhteneväisyyksiä. Tiheimpään asuttujen kuntien, kuten Jyväskylän, Muuramen ja Äänekosken elinkeinot ovat suurimmalta osin palveluja ja jalostusta. Mitä harvempaa asutus on, sitä suurempi osa kunnan elinkeinoista on alkutuotannossa. Harvimpaan asuttujen kuntien elinkeinoista alkutuotanto on noin 10-25 % suurempi kuin tiheimpään asutuissa kunnissa. Esimerkiksi Kinnulan ja Toivakan elinkeinorakenteen erot ovat selkeitä.

Kartalla ei kuitenkaan näy elinkeinorakennetta selittäviä tekijöitä, kuten moottoriliikenneteitä, joiden avulla kuntien asukkaat voivat pendelöidä Jyväskylässä. Myöskin etätöiden tekemisen lisääntyessä, harvaan asuttujen kuntien asukkaiden ei tarvitse muuttaa pois kunnasta. Kyseiset muuttujat huomioiden voidaan kartalta päätellä Keski-Suomen perifeerisimmät kunnat. Kuitenkaan kartalla ei tarvitse näkyä tiestöä tai kolmatta muuttujaa. Väestöntiheys ja elinkeinorakenne mahdollistavat, esimerkiksi suurimpien teiden sijainnin päättelyn kartalta.

Teemoja tarkasteltaessa tiheimpään ja harvimpaan asuttujen kuntien elinkeinojen ero on selkeä. Tämän lisäksi harvimpaan asuttujen kuntien elinkeinojen välillä on vaihtelua. Tulevaisuutta silmällä pitäen kuntien elinvoimaisuutta on mahdollista tarkastella kartalta.

Karttaa täytyy kuitenkin lukea sen kontekstissa. Suomi on harvaan asuttu maa, ja kartta on Keski-Suomesta, joka ei ole Suomen ydinaluetta. Alkutuotannon määrä elinkeinoista voi siksi olla muualla Suomessa erikaltainen.

Kirjallisuus

Jokinen, V. (2017) ARTIKKELIT 28.1.2017. <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/>

Kinnunen, I., T. Halme, & M. Vaattovaara (1997) Kartografsen viestinnän ongelmallinen olemus. Terra 109: 2, 77-85.

Koivisto, S. (2017) Kahden muuttujan koropleettikartat 28.1.2017 <https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/>

Leonowicz, A. (2006) Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. GEOGRAFIJA. 2006, 42: 1, 33–37

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *