Kurssikerta VI MapInfon paluu

Kuudennen kurssikerran aiheena oli paikkatiedon hankinta ja sen käyttäminen. Jälkimmäinen onkin jo entuudestaan tuttu, mutta ensimmäinen ei juurikaan. Oli kieltämättä virkistävää kävellä noin 45 minuuttia ja paikantaa bussipysäkkejä.

Harjoituksista minulle jäi mieleen pelikoneiden sijainnin tarkastelu. Olisi ollut hyvin mielenkiintoista yhdistellä juuri tätä tietoa, esimerkiksi yhteydessä olevien kauppojen asiakasmääriin, tai läheisen julkisen liikenteen pysäkin käyttäjämäärään. Toki dataa voisi myös tarkentaa, esimerkiksi pelikoneiden käyttäjien määrällä.

Nyt asiaan. Viime kurssikerran teksitssä mainitsinkin MapInfon hyödyllisimmistä puolista. Excel-taulukoiden tuominen ja taulukoiden yhdisteleminen olivat yksiä nostojani. Näitä sitten harjoittelimmekin tällä kerralla.

Tulivuorien tietokanta on Yhdysvaltojen kauppaministeriön, meri- ja ilmastohallitukselta. Maanjäristyksien data on taas Berkeleyn yliopistosta.

Kuva 1. Tulivuoret, jotka ovat purkautuneet.

Tosiaan Kuva 1. osoittaa maapallon purkautuneet tulivuoret vuodesta nakki ja muusi. Selkeitä klustereita ovat Tyynenmeren tulirengas ja Itä-Afrikan hautavajoama. Pakko myöntää, että aktiivisten tulivuorien esittämien olisi riittänyt.

Karttaa olisi voinut muokata esteettisemmäksi pienentämällä karttamerkkejä. Jussi Torkon (Torkko 2017) blogitekstissä Kuva 2. on hyvä esimerkki. Hänellä on kaksikin aihetta verrattuna minun yhteen, ja karttamerkit ovat pienempiä, mutta tunnistettavissa.

Kuva 2. Maanjäristyksiä vuoden 2002 jälkeen.

6 mangintudin maanjäristykset vuoden 2002 jälkeen (Kuva 2.) onkin jo vähän informatiivisempi kartta. Tulirengas näkyy selvästi, mutta niin myös Jaavan ja Keski-Aasian maanjäristys-hotspotit. Tätä karttaa voisikin esittää yläastelaisille, jos oppitunnilla käsiteltäisiin maanjäristyksiä.

Esimerkiksi Tanja Palomäki (Palomäki 2017) on tehnyt samankaltaisesta kartasta kuin Kuva 2. hieman, suoraan sanottuna paremman version. Palomäen Kuva 2. esittää 2000-luvun jälkeiset 6-0 mb:n ja yli 8 mb:n määnjäristykset. Vuoden 2000 käyttäminen ensimmäisenä vuotena on minusta konkreettisempaa kuin vuosi 2002, jota itse käytin.

Kuva 3. Maailman 45 suurimmasta tulivuorenpurkauksesta vuoden 2010 JÄLKEEN tapahtuneet tulivuorenpurkaukset, ja 7-8 magnitudin maanjäristykset vuoden 2010 JÄLKEEN.

Kirjoitusvirheet kostautuvat. Hain siis vuoden 2010 jälkeisiä maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia (Kuva 3.), mutta en vaan muistanut kirjoittaa sitä kartalle. Maantieteellistä tulkintaa on hyvä harjoitella tämänkaltaisella kartalla, jossa kahden tekijän suhde on ilmiselvä. Tosin poikkeuksena voi pitää muun muassa Keski-Aasiaa. Tämä kartta on sopiva yläastelaiselle, mutta lukiolainen voisi tarkastella karttaa, jossa on myös tsunamit, epidemioita ja pohjalla koropleettikartta valtioiden kuolonuhreista.

Tulivuoria ja maanjäristyksiä varten löysin mielenkiintoisen interaktiivisen kartan. Koenkin, että interaktviisuus on tulevaisuudessa, jos ei jo nyt, kartografian kehittymissuunta. Tästä pääset tutkailemaan karttaa.

Kuva 4. Meteoriittien putoamispaikat.

Meteoriittien putoamispaikat Kuvassa 4. ovat sijoittuneet lähinnä kaikista väkirikkaimmille alueille. Oikeastaan kartta ei sovellu meteoriittien putoamisen pähkäilyyn. Viestinähän on se, että teknologisesti kehittyneet valtiot osaavat tunnistaa lentäviä meteoriitteja ja kraatereita. Kartan viesti olisi lukiolaisten ymmärrettävissä. Vielä yksitysikohtaisempi tarkastelu toisi esiin erilaisia klusteroitumisia, kuten Arabian niemimaan kaakkoiskärjen. Lukiossa historiaa ja uskontoa opiskelevat saattaisivat tietääkin poikkeaman syyn. Arabikulttuuri nimittäin on ollut tieteen alalla ahkera suunnilleen 800- ja 1300-lukujen välillä (Falagas M., E. 2006).

Kirjallisuus

Falagas, M., E., G. Samonis & E., A., Zarkadoulia (2006)  Arab science in the golden age (750–1258 C.E.) and today. FASEB Journal. 10/06. 12.3.2017. <10/06.12.3.2017 http://www.fasebj.org/content/20/10/1581.full>

Palomäki, T. (2017) 6. kurssikerta 14.3.2017                             <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/>

Torkko, J. (2017) Kuudes kurssikerta: Exceliä ja hasardeja. 14.3.2017 <https://blogs.helsinki.fi/torkjuss/>

Kurssikerta V Law and Order edition

Elliot, Olivia ja Ice-T ovat viettämässä lomaa New Yorkin poliisin erikoisyksiköstä Helsingissä. Kaupunkikierroksen aikana he saavat kuulla yhteyshenkilönsä kautta hyvin epätavallisesta kuolemasta. Kolmikko päättää lopettaa lomailun, ja agentit ryhtyvät selvittämään tapausta.

Kurssikerran taulukon löydät tästä: lukuja

Elliot: Henkilö on ilmeisesti opetellut bufferointia MapInfon avulla vain hetkiä ennen kuolemaansa. Tietokoneella on Malmin lentoaseman meluhäiriö alue 1 ja 2 kilometrin säteeltä. Ensimmäisen alueen sisällä asuu 8 674 ihmistä ja jälkimmäisen 56 726.

Olivia: Onkin mielenkiintoista kuinka suuri ero väestön lukumäärässä näiden kahden alueen välillä on. Todennäköisesti kaavoittajat eivät halua rakennuttaa lentoaseman läheisyyteen…

Ice-T: HÄ? Bufferointi? MapInfo? Nevahööd.

Elliot: T, bufferointi tarkoittaa kehän luomista jonkin pisteen ympärille. Näin pyritään selvittämään muun muassa vaikutusalueita. MapInfo on tietokoneohjelma, jolla luodaan karttoja.

Ice-T: joo… ahaa…

Kolmikko jatkaa uhrin tietokoneen tutkimista ja huomaavat syventyvän yhä enemmän ja enemmän bufferoinnin ja MapInfon saloihin. Niinkin paljon, että itse murhan selvittäminen on jäänyt toissijaiseksi.

Ice-T: Jos tsekkaatte tän jäbän kaapin nii huomaatte et siel ei oo mitää muut ku makaroonii….. Kuolikohan se aliravitsemukseen?

Elliot: Se ei ole nyt tärkeää! KESKITY! Helsinki-Vantaan lentoasemasta 1 kilometrin säteellä asuu 9 969 ihmistä. Erikoista siihen nähden, että kyseinen lentoasema on uudempi kuin Malmin lentoasema. Luulisi, että melun vuoksi lentoaseman läheisyyten ei rakennettaisi yhtä paljon.

Olivia: Näyttää siltä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoratojen läheisyydessä 2 kilometrin ja yli 55 desibelin rajan sisällä asuu 602 ihmistä. Lisäksi 65 dbn ylittävän rajan sisällä asuu vain 21 henkilöä. Henkilö on myös laskeskellut entisen Helsinki-Vantaan laskeutumisreitin aiheutuvan melun vaikutusaluetta. Siellä asuu 12 494 asukasta.

Ice-T: Tikkurilast varmaa halutaan tehä iso kaupunkikeskittymä. Lentokoneiden melu häätäis viimisetki pois, ja Tikkurilan sijaa väki muuttas Helsinkii. Mut en tajuu miks juna-asemien lähellä asuu 84 343 asukast eli 17 % koko alueelt.

Olivia: Uskoisin, että pääkaupunkiseudun hyvät bussilinjat vähentävät junalinjojen tarvetta. Tämä vaikuttaa junaratojen läheiseen kaavoitukseen. Lisäksi on huomioitava, että junalinjat kulkevat pohjois-etelä suuntaisesti lukuunottamatta nykyisen kehäradan muutamaa pysäkkiä.

Elliot: Näin on. Junilla voi siis liikkua rajoitetusti, mikä vaikuttaa asemien läheiseen asukaslukuun. Kyseisillä alueilla asuvat työskentelevät todennäköisesti muiden juna-asemien pysäkkien läheisyydessä.

Ice-T: Juna, selkis. Muu onkin sitte hepreaa.

Rautatientorin Holiday Innin aulassa etsivät ovat avanneet kannettavansa ja lataavat MapInfon kymppitonnin lisensssejä firman piikkiin. Elliot ja Olivia hallitsevat jo MapInfon perusteita, mutta Ice-T, no, hänellä on vaikeaa. 

Ice-T: Ei. täs ei oo mitää käryy. Mä lopetan!

Olivia: Sieltä vasemmasta yläkulmasta voit aloittaa, ja tuoda MapInfoon, esimerkiksi Excel-taulukoita. Se on helppoa. Taulukoita voi yhdistää toisiinsa ”Update column” toiminnon avulla. Ole tarkkana, että molemmissa taulukoissa on samannimisiä tai arvoisia sarakkeita.

Elliot: Muistakaa, että MapInfolla ei ole mahdollista tehdä korrelaatioanalyysiä. Suhteet on pääteltävä itse.

Aulan ikkunan ulkopuolella haalareihin pukeutuneet hahmot kuulevat agenttien verbaalisesti värikkään keskustelun. Kaksi haalareihin sonnustautunutta henkilöä astuu aulaan ja valaisevat MapInfon tärkeimpiä ominaisuuksia.

Iivari (Laaksonen 2017): MapInfon hyödyllisimmältä ominasuudelta vaikuttaa bufferityökalu, joita käytimme yhdellä kurssikerralla, sillä se on erittäin monipuolinen. Usein paikkatietoanalyysejä tehdessä halutaan arvioida jonkin kohteen vaikutusta lähiympäristöönsä tai yleisesti tarkastella eri kohteiden vuorovaikutusta.

Olivia: Mielenkiintoista.

Elliot: Varmasti hyödyllistä.

Ice-T:llä lyö tyhjää.

Tanja (Palomäki 2017): ”On suht helppoa tuottaa karttoja ja tehdä perus juttuja, mutta esimerkiksi tietokantojen muokkaaminen on aina haastavaa, eikä muistissa ole selkeästi millaisissa tilanteissa pitää käyttää mitäkin kikkaa.”

Olivia: Eiköhän se rutiini tule jossain vaiheessa, minkä jälkeen kartanteko helpottuu.

Ice-T: Mul on useita rutiineja, käyn suihkussa, pesen hampaat ja näi edespäi. Tiätsä?

Elliot ja Olivia pääsevät yhteisymmärrykseen Ice-T:n vajavaisuudesta. Kaksikko liittyy muiden haalareihin pukeutuneiden joukkoon ja suuntavat Helsingin yöhön.

Kirjallisuus

Laaksonen, I. (2017) 5. kurssikerta <https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/> 17.2.2017

Palomäki, T. (2017) 5. kurssikerta <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/> 17.2.2017

 

 

 

Kurssikerta IV Uusi toivo

Johdanto

PAK-harjoitustyökurssilla on laadittu karttoja monin eri esitystavoin. Tällä kertaa teimme ruututeemakartan. Kartan pohjalla on OpenStreetMapin (OSM) vapaasti käytettävissä oleva kartta Helsingin seudusta. Tarkistin käyttöoikeudet OSM:n verkkosivuilta.

En siis käyttänyt valmiiksi kurssikerralle koottua aineistoa, joka olisi sisältänyt muun muassa tiestön ja suuralueet. Yksittäiset muuttujat olisivat mahdollistaneet suhteiden tulkitsemisen helpommaksi kuin kartastani (Kuva 1.).

Kartan informatiivisuus

Valitsin kartan teemaksi ulkomaalaisten lukumäärän pääkaupunkiseudulla. Luokkavälejä on viisi, ja yhden ruudun mitat ovat 500m x 500m. Molemmin puolin kartta on kurssikerralla tehdyn harjoituksen mitoissa. Välien ja ruutujen kokojen muuttaminen ei ole haastavaa, siksi kokeilin useita eri välejä ja mittoja. Valitsin kuitenkin kartan mitat, koska koin niiden olevan informatiivisempia kuin muunkokoiset ruudut ja luokkavälit.

Ulkomaalaisten asuinpaikoissa on selkeitä klustereita. Helsingin kantakaupunki, Helsingin itäinen suurpiiri ja moottoriliikenneteiden varret ovat väestöltään suurimpia ulkomaalaisten asuinpaikkoja. Kyseisillä alueilla on pääosin edullisempia asuntoja lukuunottamatta kantakaupunkia.

Kuva 1. Ruututeemakartta ulkomaalaisten absoluuttisesta lukumäärästä Pääkaupunkiseudulla. Pohjakartta on OpenStreetMapista, https://www.openstreetmap.org/copyright

Espoossa on havaittavissa muita kuntia enemmän pieniä klusteroitumisia. Syy voi johtua siitä, jos Espoossa maahanmuuttajia on sijoitettu asumaan lähelle toisiaan. Kartalta on mahdollista tulkita pääkaupunkiseudun kuntien maahamuuttajien sijoittamispolitiikkaa. Ennen päätelmien tekemistä on huomioitava Espoon kaupungin väestön sijoittuminen kokonaisuudessa. Kaupungissa on nimittäin useita tiheään asuttuja alueita. Espoon kaupunkirakenteella on myös vaikutusta ulkomaalaisten sijoittumiseen.

Vantaalla ulkomaalaisia on eniten Itä- ja Lounais-Vantaalla. Ulkomaalaisten sijaintia Vantaalla kannattaa verrata Helsinkiin. Koilliseen ja luoteeseen suuntautuvissa asutuksissa on myös Helsingissä paljon ulkomaalaisia. Yhtenä syynä voidaan pitää junaratoja, joiden läheisyydessä on edullempaa asua, mikä houkuttaa ulkomaalaisia.

OpenStreetMapin käyttämien pohjakarttana paljastaa hyötynsä, valkoisella pohjalla ei olisi mahdollista tutkia pääkaupunkiseudun luonnonpuistojen vaikutusta ulkomaalaisten asumiseen. Nimittäin, luonnonpuistojen läheisyydessä asuu hyvin vähän ulkomaalaisia. Syynä saattaa kuitenkin olla alueiden rakennuskiellot, jotka estävät uusien asuntojen rakentamisen. Tulostahan värjää se, että luvut ovat absoluuttisia, eikä suhteutettuja.

Absoluuttiset arvot sopivat kuitenkin joihinkin karttoihin, kute Suvi Huovelinin (Huovelin 2017) karttaan. Omakotitalojen lukumäärä kertoo asuinalueiden omakotitalovaltiasuudesta jo ilman suhteuttamista. Suhteuttaminen olisi tuonut lisäinformaatiota Huovelinin karttaan, mutta ei niin paljon, että se olisi ollut tarpeellista lisätä.

Omaa karttaani voisi verrata Marika Sarkkisen tekemiin karttoihin. Nimittäin hän on lisännyt tieverkostot, jolloin eri pääkaupunkiseudun eri alueet tunnistaa helpommin kuin minun kartasta. Tiet eivät ole siis ainoastaan tuloksen havainnointia varten hyödyllisiä, ne ovat myös itse karttatulkinnassa tärkeitä. Tosin minullakin tiestöä näkyy, mutta se on ruutuaineiston tason alapuolella. Sarkkisella taas toisinpäin.

Pohdintaa

Oma teemakarttani on informatiivinen, mutta toisaalta se toistaa jo olemassa olevaa tietoa. Monella, etenkin maantieteen opiskelijoilla, on jo käsitys ulkomaalaisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin Espoossa sijaitsevat ulkomaalaisten

OpenStreetMap:n käyttäminen tosiaan poisti yhden hyödyllisen työvaiheen, joka oli muiden tietojen lisääminen. Päätökseni ei ollut oman oppimiseni kannalta paras vaihtoehto.

Kirjallisuus

Huovelin, S. (2017) Ruutukartat <https://blogs.helsinki.fi/suvihuov/2017/02/14/46/> 14.3.2017.

OSM (2017) © OpenStreetMap contributors                                                                         <https://www.openstreetmap.org/copyright8.2.2017.

Sarkkinen, M. (2017) Luento 4                             <https://blogs.helsinki.fi/macsarkk/> 14.3.2017.

Kurssikerta III Lagin kosto

Johdanto

Kolmannen kurssikerran tavoitteina olivat datan valmistelu, liittäminen, yhdistäminen ja uuden tiedon tuottaminen. Kuten aina sovelluksena oli MapInfo, ja aloitimme opettelun heti kootun, mutta sekalaisen Afrikan tietokannan avulla. Nelituntisen kurssikerran lopussa aloitimme itsenäisharjoituksen valuma-alueiden tulvivuudesta, josta luotiin teemakartta. Tulkitsen myös teemakarttaani blogissani.

Lisäksi pohdin kurssikerran Afrikkaa koskevan tietokannan hyödyntämistä. Tarkoituksena on päätellä datan hyödyntämistä, jos siihen on tallennettuna yksityiskohtaisempaa tietoa konflikteista, luonnonvaroista ja internetin käytöstä.

Oppimistavoitteet eivät olleet vaikeita, sen sijaan kaikkien välivaiheiden oikea-aikainen käyttö hidasti etenemistäni tehtävässä. Sain silti kartan valmiiksi, vaikka se tarvitsee muokkaamista jälkikäteen.

Tulvaindeksikartta ja sen tarkastelua

Vertasin omaa karttaan Juho Noron (Noro 2017) karttaan. Noron käyttämä neljän luokitteluväli luonnollisilla luokkaväleillä tulvaindeksin kuvaamisessa soveltui hyvin karttaan. Tämän vuoksi käytän samaa luokitteluväliä itsekin. Kartta ei näytä yhtä dramaattiselta kuin viiden luokkavälin kartat. Kuitenkin viiden luokkavälin kartoissa Pohjois-Suomi näyttää tulvaiselta, mitä se myöskin on.

Kuva 1. Teemakartta tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista Suomen vesistö-alueilla.

Tekemäni kartta (Kuva 1.) osoittaa Suomen tulvivammaksi vesistö-alueeksi Länsi-Suomen rannikot. Kartta siis kohdentaa riskin tietylle alueelle, mikä edistää tulkintaa. Kyseinen rannikko on Pohjanmaa, joka on tunnetusti Suomen laakein alue. Joet tulvivat siellä keväisin, johon vaikuttaa lumen sulamisen nopeus ja jääpadot. Osa tulvista tunnistetaankin jääpatotulva-nimellä. Lisäksi järvisyyden pieni määrä korreloi korkean tulvaindeksin kanssa. Tulvivalla vedellä ei siis ole paikkoja varastoitua tulvaisilla alueilla. Lisäksi tulvattomat alueet ovat korkeammalla kuin tulvivat vesistö-alueet. Veden virtaus pakkautuu Pohjanmaalle.

Etelä-Suomen tulvivammat seudut ovat suurimpien kaupunkialueiden lähistöllä. Vesi ei läpäise asfaltoitua pintaa, jolloin sen imeytyminen hidastuu ja tulvimisen riski kasvaa.

Aluksi kartta vaati selvästi korjaamista. Huono kuvanlaatu ja Kaakkois-Suomen järvisyysdiagrammit ovat liian paksuja, joka tekee alueen tulkitsemisesta hyvinkin hankalaa. Tein nyt kartasta valtavan, että ei ainakaan ole epäselvää mitä olen tehnyt.

Afrikan datan suhteiden pohdintaa

Käyttämämme data sisälsi seuraavaa tietoa Afrikan valtioista: valtion nimi, konfliktit, jalokivikaivosten ja öljykenttien lukumäärä ja internetin käyttö. Afrikkaa koskevan aineiston ajallista muutosta on mahdollista tutkia vain internetin käytön osalta. Myöskään muuttujien suhteita ei kykene tutkimaan tietokannasta. Temporaalisten tietojen lisääminen aineistoon jo olemassa olevista muuttujista helpottaa suhteiden päättelyä.

Jalokivikaivoksien ja öljykenttien löytämisvuosi, aloitusvuosi ja tuottavuus osoittaisivat konflikitien alkamisen syyksi taloudelliset intressit. Taloudelliset intressit olisivat etenkin silloin syy, jos konfliktien säde olisi pieni, ja lähellä luonnonvaroja. Taloudelliset syyt aiheuttivat muun muassa Sierra Leonen sisällissodan 1990-luvulla, mistä kertovat Kendra Dupuy ja Helga Malmin Binningsbo artikkelissa (Binningsbo 2007) ”Power-sharing an Peacebuilding in Sierra Leone”.

Samasta aiheesta kertovat Ingrid Marie Breidlid ja Michael J. Arensen (Arensen 2014) julkaisussaan “Anyone who can carry a gun can go”, jossa kerrotaan Etelä-Sudanin konfliktista. Konflikti sai alkunsa Sudanin valtion jakautumisesta kahtia, joista Etelä-Sudaniin jäi merkittävä osa Sudanin öljykentistä.

Jos joillain konflikteilla ei näytä olevan vaikutusta kaivausten ja poraamisen aloitusvuoteen, voidaan konfliktin syyksi asettaa uskonnolliset tai poliittiset intressit.

Itse kuitenkin harkitsisin uskonnollisten intressien luokittelua konfliktien pääsyyksi. Koen, että uskontoa käytetään sytykkeenä kansan lietsomiseen, hurmoksen luomiseen ja sillä verhotaan vallan ja luonnonvarojen kasvattaminen. Uskonnon nimiin vannomisella pyritään saamaan kansaa omalle puolelle. Se koskettaa ihmisiä itsekkäiden perusteiden sijaan.

Kristiina Koivu (Koivu 2017) oivalsi yhden erinomaisen muuttujan aineistoon tutkittavaksi: makea vesi. Kyseinen muuttuja on länsimaissa itsestäänselvyys, mutta Afrikassa, etenkin Sahelin suurimmalla kriisialueella, makeasta juomavedestä taistellaan. Konflikteja olisi siis mahdollista tarkastella yhä suuremmassa mittakaavassa.

Lisäksi konfliktien kiihkeyttä voidaan tutkia internetkäyttäjien vuosittaisesta lukumäärästä. Internetin käyttäjämäärät oletetusti vähenisivät konfliktien aikana, ja kasvaisivat rauhan aikana.

 

Kirjallisuus

Arensen, M. J. & I. M. Breidlid, (2014)                                                                          ”Anyone who can carry a gun and go”. 12 s. Prio

Binningsbo, H. M. & K. Dupuy (2007) Power-sharing and Peace-building in Sierra Leone. 43 s. CSCW, PRIO

Koivu, K. (2017) Kurssikerta 3: Tietokantojen käytön harjoittelua 10.2.2017                        <https://blogs.helsinki.fi/koivukri/>

Noro, J. (2017) Juhon blogi 3.2.2017                                              <https://blogs.helsinki.fi/jnoro/>