Kurssikerta VII Voima herää

”Tällä kerralla tavoitteena oli tehdä kaksi karttaa aivan alusta asti itse.” Näin toteaa Sari Aroalho (Aroalho 2017) seitsemännen kurssikertansa blogissa. Niin, siinäpä onkin kurssikerran ydin.

Viimeisellä kurssikerralla vaadittiin suurinta osaa kurssilla opetetuista asioista. Etenkin silloin, jos kartantekijä on tehnyt 7. kurssikerran karttaan bufferianalyysin. Silloin datan tuomisen, yhdistelemisen ja muuttamisen lisäksi (esimerkiksi, kahden tilaston kertolasku), kartantekijän olisi täytynyt hyödyntää MapInfon piirtotyökaluja. Lisäksi omasta mielestäni globaaleja tilastoja käyttämällä kartantekijä osoittaa ymmärtävänsä maantieteilijän suurta maailmankuvaa. Tosin yhden maanosan käyttäminen kartassa osoittaa maanosan sisäisiä eroavaisuuksia paremmin, mitkä eivät ole itsestään selviä.

Kuva 1. EU jäsenmaiden talouden energiantarve (kgoe = energia öljynä kiloissa / 1000 eurolla, ja kaivostyöntekijöiden prosentuaalinen osuus väestöstä.

Kuvan 1. data on EU:n eurostat-tilastokeskuksesta (Eurostat 2011 A ja B). Käyti molemmissa teemoissa kolmea asteikkoa, jotta kartta olisi mahdollisimman helppolukuinen. Muutin kaivostyöntekijöiden määrän värejä kartalla, koska arvot ovat oikeastinkin melko maltillisia. Kuitenkin alin arvo eli 0,06-0,42 ei erotu kovinkaan hyvin valkoisesta taustasta. Kuitenkin teollisuutta kuvaavassa kartassa, Natural Earth -niminen karttapohja, ei ole tarpeellinen, koska se ei tuo minusta kartalle lisäarvoa, vaikka se olisi tuonutkin väriä.

Hyödynsin kartassa kurssikerroilla opittua tietoa, vaikka sitä ei näe. Poistin taulukkotietokannasta kaikki muut valtiot paitsi ne, joista on tietoa kartalla.

Kuva 1. esittää EU jäsenmaiden teollisuuden niin sanottua konservatiivisuutta eli vanhanaikaisuutta. Tätä kuvaa Talouden energiantarve, joka osoittaa kuinka raskas kunkin valtion teollisuus on. Energian suuri kulutusmäärä vihjaa konservatiiviseen teollisuuteen, vaikka valtio olisikin kehittynyt ja varakas, kuten Norja. Kaivostyöntekijöiden (Mining & Quarrying) suhteellinen määrä väestöstä kuvaa, kuinka paljon kyseisessäkin valtiossa elinkeinoelämä perustuu kaivoksien ympärille. Kartta kuvaa hyvin, kuinka kyseisessäkin valtiossa hyödynnetään omia kaivannaisia.

Periaatteessahan kaivostyöntekijöiden määrän olisi voinut korvata jalostuksella, mikä olisi ollut hyödyllistä. Näin suuri energiasyöppö jalostus olisi päässyt syyniin.

Kuva 2. Pohjois-Pohjanmaan äänestysprosentti. ja siihen mahdollisesti vaikuttavia muuttujia. Pohjois-Pohjanmaan suurimmat asutuskeskittymät ovat merkittynä punaisilla ympyröillä.

Kuva 2. kartalta poistin samaan tapaan muuttujia, kuten Kuvasta 1. Kartasta kuitenkin jäi se viimeinen silaus, koska, kartan aluetta ei pysty sitomaan minnekään. Esimerkiksi, Pohjanlahden ja muiden kuntien, tai jopa indeksikartan lisääminen olisi tuonut eloa.

En usko, että minun olisi tarvinnut muuttaa äänestysprosentin luokittelua viidestä kolmeen. Kuvan 1. kartassa on jo nyt paljon muuttujia, jolloin se ei sovellu nopeasti vilkaistavaksi. Kartta on siis suunnattu kartanlukutaitoisille.

Äänestysaktviivisuus kertoo mielestäni kunnan asukkaista. Matalan äänestysprosentin kunnissa, kuten Kuva 2:ssa, on korkea työttömyysaste, ja vähän korkeasti koulutettua väestöä. Toinen ääripää taas on Oulun etelänaapurissa, Kempeleellä, suoraan punaisesta pisteestä etelään. Kunnassa on paljon korkeakoulutettua väestöä. Myöskään työttömyysaste ei ole Pohjois-Pohjanmaan korkein. Kempele onkin parhaimmassa kolmanneksessa äänestysaktiivisuudessa.

Itse keskityin molemmissa kartoissa varsin yleisiin alueisiin omasta näkökulmasta: Eurooppa ja Suomi. Jussi Torkko (Torkko 2017) sen sijaan käytti dataa Keniasta. Vaikka erilaiset hidasteet vaanivat Jussia koko kartanteon ajan, hän sai lopulta tehtyä kaksi hienoa karttaa ja päälle kokemusta mutkikkaista tiedostoista.

Nyt, kun PAK-kurssi loppuu, niin paikkatieto-osaaminen on saanut alkunsa. Kuten blogitekstieni otsikointinikin osoittaa, PAK on ollut varsinainen saaga, joka on synnyttänyt suuren suosion ja faniuden. Ihan samalla tavalla kuin Star Wars. Siksi paikkatieto ei lopu, se herää.

Olkoon voima kanssanne!

Kirjallisuus

15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (2015) Tilastokeskus, Helsinki. 5.3.2017. <http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/010_vkour_tau_101.px/?rxid=be782747-d6b0-4996-bd54-4db83210871a>

Aroalho, S. (2017) Tee se itse, kurssikerta 7                             <https://blogs.helsinki.fi/aroalho/> 10.3.2017.

Eurostat A (2011) Annual enterprise statistics by size class for special aggregates of activities <http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.dodataset=sbs_sc_sca_r2&lang=en>

Eurostat B (2011) Energy intensity of the economy <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tsdec360&plugin=1>

Torkko, J. (2017) Seitsemäs kurssikerta: Mombasa. <https://blogs.helsinki.fi/torkjuss/10.3.2017.

Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan (2015) Tilastokeskus, Helsinki. 5.3.2017. <http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/010_tyokay_tau_101.px/?rxid=32cc2cc8-61b7-4bea-bd8b-6e4d99cbb2af>

Äänestystiedot eduskuntavaaleissa (2015). Tilastokeskus, Helsinki. 5.3.2017.                  <http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaa__evaa__evaa_2015/120_evaa_tau_102.px/?rxid=7beb91b0-ab70-4f11-b7aa-c25bd346ed8d>