Kurssikerta III Lagin kosto

Johdanto

Kolmannen kurssikerran tavoitteina olivat datan valmistelu, liittäminen, yhdistäminen ja uuden tiedon tuottaminen. Kuten aina sovelluksena oli MapInfo, ja aloitimme opettelun heti kootun, mutta sekalaisen Afrikan tietokannan avulla. Nelituntisen kurssikerran lopussa aloitimme itsenäisharjoituksen valuma-alueiden tulvivuudesta, josta luotiin teemakartta. Tulkitsen myös teemakarttaani blogissani.

Lisäksi pohdin kurssikerran Afrikkaa koskevan tietokannan hyödyntämistä. Tarkoituksena on päätellä datan hyödyntämistä, jos siihen on tallennettuna yksityiskohtaisempaa tietoa konflikteista, luonnonvaroista ja internetin käytöstä.

Oppimistavoitteet eivät olleet vaikeita, sen sijaan kaikkien välivaiheiden oikea-aikainen käyttö hidasti etenemistäni tehtävässä. Sain silti kartan valmiiksi, vaikka se tarvitsee muokkaamista jälkikäteen.

Tulvaindeksikartta ja sen tarkastelua

Vertasin omaa karttaan Juho Noron (Noro 2017) karttaan. Noron käyttämä neljän luokitteluväli luonnollisilla luokkaväleillä tulvaindeksin kuvaamisessa soveltui hyvin karttaan. Tämän vuoksi käytän samaa luokitteluväliä itsekin. Kartta ei näytä yhtä dramaattiselta kuin viiden luokkavälin kartat. Kuitenkin viiden luokkavälin kartoissa Pohjois-Suomi näyttää tulvaiselta, mitä se myöskin on.

Kuva 1. Teemakartta tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista Suomen vesistö-alueilla.

Tekemäni kartta (Kuva 1.) osoittaa Suomen tulvivammaksi vesistö-alueeksi Länsi-Suomen rannikot. Kartta siis kohdentaa riskin tietylle alueelle, mikä edistää tulkintaa. Kyseinen rannikko on Pohjanmaa, joka on tunnetusti Suomen laakein alue. Joet tulvivat siellä keväisin, johon vaikuttaa lumen sulamisen nopeus ja jääpadot. Osa tulvista tunnistetaankin jääpatotulva-nimellä. Lisäksi järvisyyden pieni määrä korreloi korkean tulvaindeksin kanssa. Tulvivalla vedellä ei siis ole paikkoja varastoitua tulvaisilla alueilla. Lisäksi tulvattomat alueet ovat korkeammalla kuin tulvivat vesistö-alueet. Veden virtaus pakkautuu Pohjanmaalle.

Etelä-Suomen tulvivammat seudut ovat suurimpien kaupunkialueiden lähistöllä. Vesi ei läpäise asfaltoitua pintaa, jolloin sen imeytyminen hidastuu ja tulvimisen riski kasvaa.

Aluksi kartta vaati selvästi korjaamista. Huono kuvanlaatu ja Kaakkois-Suomen järvisyysdiagrammit ovat liian paksuja, joka tekee alueen tulkitsemisesta hyvinkin hankalaa. Tein nyt kartasta valtavan, että ei ainakaan ole epäselvää mitä olen tehnyt.

Afrikan datan suhteiden pohdintaa

Käyttämämme data sisälsi seuraavaa tietoa Afrikan valtioista: valtion nimi, konfliktit, jalokivikaivosten ja öljykenttien lukumäärä ja internetin käyttö. Afrikkaa koskevan aineiston ajallista muutosta on mahdollista tutkia vain internetin käytön osalta. Myöskään muuttujien suhteita ei kykene tutkimaan tietokannasta. Temporaalisten tietojen lisääminen aineistoon jo olemassa olevista muuttujista helpottaa suhteiden päättelyä.

Jalokivikaivoksien ja öljykenttien löytämisvuosi, aloitusvuosi ja tuottavuus osoittaisivat konflikitien alkamisen syyksi taloudelliset intressit. Taloudelliset intressit olisivat etenkin silloin syy, jos konfliktien säde olisi pieni, ja lähellä luonnonvaroja. Taloudelliset syyt aiheuttivat muun muassa Sierra Leonen sisällissodan 1990-luvulla, mistä kertovat Kendra Dupuy ja Helga Malmin Binningsbo artikkelissa (Binningsbo 2007) ”Power-sharing an Peacebuilding in Sierra Leone”.

Samasta aiheesta kertovat Ingrid Marie Breidlid ja Michael J. Arensen (Arensen 2014) julkaisussaan “Anyone who can carry a gun can go”, jossa kerrotaan Etelä-Sudanin konfliktista. Konflikti sai alkunsa Sudanin valtion jakautumisesta kahtia, joista Etelä-Sudaniin jäi merkittävä osa Sudanin öljykentistä.

Jos joillain konflikteilla ei näytä olevan vaikutusta kaivausten ja poraamisen aloitusvuoteen, voidaan konfliktin syyksi asettaa uskonnolliset tai poliittiset intressit.

Itse kuitenkin harkitsisin uskonnollisten intressien luokittelua konfliktien pääsyyksi. Koen, että uskontoa käytetään sytykkeenä kansan lietsomiseen, hurmoksen luomiseen ja sillä verhotaan vallan ja luonnonvarojen kasvattaminen. Uskonnon nimiin vannomisella pyritään saamaan kansaa omalle puolelle. Se koskettaa ihmisiä itsekkäiden perusteiden sijaan.

Kristiina Koivu (Koivu 2017) oivalsi yhden erinomaisen muuttujan aineistoon tutkittavaksi: makea vesi. Kyseinen muuttuja on länsimaissa itsestäänselvyys, mutta Afrikassa, etenkin Sahelin suurimmalla kriisialueella, makeasta juomavedestä taistellaan. Konflikteja olisi siis mahdollista tarkastella yhä suuremmassa mittakaavassa.

Lisäksi konfliktien kiihkeyttä voidaan tutkia internetkäyttäjien vuosittaisesta lukumäärästä. Internetin käyttäjämäärät oletetusti vähenisivät konfliktien aikana, ja kasvaisivat rauhan aikana.

 

Kirjallisuus

Arensen, M. J. & I. M. Breidlid, (2014)                                                                          ”Anyone who can carry a gun and go”. 12 s. Prio

Binningsbo, H. M. & K. Dupuy (2007) Power-sharing and Peace-building in Sierra Leone. 43 s. CSCW, PRIO

Koivu, K. (2017) Kurssikerta 3: Tietokantojen käytön harjoittelua 10.2.2017                        <https://blogs.helsinki.fi/koivukri/>

Noro, J. (2017) Juhon blogi 3.2.2017                                              <https://blogs.helsinki.fi/jnoro/>