Tämän kurssikerran olennaisimmat osat olivat ruutukartan tekeminen ja aineiston valmistelu ensi kertaa varten. Opimme myös yleisen tason asiaa piste- ja ruutuaineistoista. Eräs mielenkiintoinen asia oli huomata se, miten mielenkiintoisia ja yksityiskohtaisiakin tietoja tietokannoissa voi olla. Toisaalta mieleen tuli, että esimerkiksi demografisen tiedon yksityiskohtaisuus voi väärissä käsissä olla varsin vaarallinenkin juttu.

Ruutukartan tekeminen onnistui helposti Artun johdatuksella, ja vaikein asia oli värien valitseminen, niin kuin yleensäkin. Ruutukartat ovat ainakin itselle hieman vähemmän tunnettu karttatyyppi, mutta ilmeisesti ihan toimiva ja hyvä osata tehdä. Ensi viikon aineiston valmistelu puolestaan toi mieleen viime syksyisen kurssin MAA-201 Tiedon esittäminen maantieteessä, jossa myös digitoitiin rajattua aluetta, mukaanlukien sen teitä ja asuntoja, ja peltoja… ja… ha…

Ruututeemakartta

Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaista 1 km x 1 km ruuduilla esitettynä (%)

Tehdyllä ruutukartalla (Kuva 1) voidaan nähdä ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus asukkaista pääkaupunkiseudulla 1km x 1km ruuduittain. Lukijaa ajatellen kartta voisi olla parempi ainakin siten, että kuntarajat voisivat olla siinä näkyvillä. Tämä tekisi siitä selkeämmän ja kartan informatiivisuus paranisi huomattavasti, kun lukija osaisi paremmin mielessään sijoittaa kartalla näkyvän alueen reaalimaailmaan. Tämä toisi kartalle paremmin kontekstia. Tällaisenaan ruutukartta on hieman irrallisen oloinen ja siitä tehdyt tulkinnat kenties hieman rajoitettuja.

Ruututeemakartalla ei mielestäni ainakaan tällaisen aineiston kanssa ole kovin onnistunut valinta esittää absoluuttisia arvoja. Asukkaiden määrä ruuduissa vaihtelee alueella paljon. Esimerkiksi tiiviisti asutuilla Helsingin kerrostaloalueilla on huomattavasti enemmän asukkaita ruudulla kuin Vantaan peltoisilla syrjäseuduilla. Toisin sanottuna ruotsinkielisten absoluuttiset arvot riippuvat suuresti ruudun kokonaisasukasmäärästä, joka vaihtelee paljon ruutujen välillä. Jos kyseessä olisi tilanne, jossa ruuduittaiset asukasmäärät olisivat vakio, voisi absoluuttisten arvojen esittäminen olla perusteltu ratkaisu. Suhteelliset arvot olisivat kuitenkin siinäkin tilanteessa kenties keskenään paremmin vertailtavissa ja sen takia todennäköisesti suosisin niitä ainakin itse, ellei  absoluuttisten arvojen esittämiselle olisi muuten perusteltua syytä. Tällainen voisi olla esimerkiksi tilanne, jos nimenomaan oltaisiin kiinnostuneita itse absoluuttisesta arvosta eikä niinkään siitä suhteessa arvoihin muissa ruuduissa.

Ruututeemakartan informaatioarvo verrattuna esimerkiksi perinteiseen koropleettiteemakarttaan tai pisteteemakarttaan riippunee käyttötarkoituksesta. Koropleettiteemakartta tuonee esiin alueiden väliset vähittäiset erot ruututeemakarttaa paremmin. Pisteteemakartta taas esittänee tiedon näistä kolmesta yksityiskohtaisimmin ja nimensä mukaan pistemäisesti. Ruututeemakartta lienee puolestaan hyvä valinta karkeahkoon, suhteelliseen vertailuun.

Ruututeemakartan luettavuus on mielestäni samaa tasoa verrattuna muihin teemakarttoihin. Hyödyllistä varmaankin on, jos lukijalla on aikaisempaa kokemusta ruututeemakartoista, jolloin sitä ihmettelee vähemmän ja lukee enemmän. Koska ruudut ovat saman kokoisia ja muodostavat siistin ruudukon, on ruututeemakartta jokseenkin suoraviivaisempi ja yksinkertaisepi kuin jotkut muut teemakartat, minkä voisi tavallaan nähdä parantavan luettavuutta.

Valmis ruutukartta on mielestäni ihan ok näköinen. Värit ovat mielestäni neutraaleja ja selkeästi erottuvia. Tulkintaa vaikeuttaa se, että suurimpia arvoja saavat ruudut ovat pääosin rannikolla ja sen takia pieniä ja repaleisia, minkä vuoksi niiden erottaminen on hankalaa. Otsikossa myös itse kuvassa olisi voinut mainita myös alueen, aineistolähteen ja vuoden.

Huomasin tunnilla vierustoverini kartan, samoista aineistoista koostuvan ja samalla tavalla tehdyn, olevan erilainen kuin omani. Hänellä oli huomattavasti näkyvämmin kaikista suurimpia arvoja saavia ruutuja; esimerkiksi eräs hänen ja lähes samassa kohdassa sijaitseva oma ruutuni saivat aivan erilaisia arvoja (hänellä ruutu sai korkeimman arvon, minulla keskimmäisen). Ruudukon sijoitus, jossa meillä oli silmämääräisesti varsin pieni ero, muodostui yllättävän olennaiseksi asiaksi lopullisen kartan perusteella alueesta muodostuvan käsityksen kannalta.

Tein huvin vuoksi ruutukartan myös 5km x 5km ruuduilla, mutta tuo ruutukoko oli yksinkertaisesti liian suuri ja yleistävä. Stella Syrjänen blogissaan (2024) onkin mielestäni osuvasti tuonut esille sen, kuinka ruutukoon valinnalla voidaan oleellisesti vaikuttaa tuloksiin. Päädyin itse ruutukoolla leikkiessäni siihen tulokseen, että ainakin tässä harjoituksessa 1km x 1km on tarpeeksi karkea ruutukoko mahdollistaakseen alueellisen yleistyksen, mutta samaan aikaan tarpeeksi hieno tuodakseen vaihtelun järkevästi esiin. Myös esimerkiksi 500m x 500m olisi myös ollut ihan hyvä vaihtoehto – tavallaan jopa parempi, koska siinä alueelliset erot olisivat näkyneet entistä paremmin. Esimerkiksi Taika Jaakkola on blogissaan (2024) ollut 500m x 500m ruudukosta eri mieltä, mutta, kuten hänkin tuumii, asia lienee luppujen lopuksi pitkälti makukysymys.

Itse ilmiön puolesta ruotsinkielisiä vaikuttaa olevan keskimääräistä enemmän sekä Helsingin keskustassa että yleisesti rannikolla (etenkin Espoon rannikolla), ja lisäksi niin idässä kuin lännessäkin kohtalaisen matkan päässä keskustasta (esimerkiksi Pohjois-Espoo ja Itä-Helsinki). Ilmiön syyt lienevät pääosin historiallisia. Luultavasti myös esimerkiksi ruotsinkielisten ihmisten asema vähemmistönä Suomessa, jossa valtaväestö puhuu suomea, ja heidän oletettu keskinäinen yhteisöllisyytensä aiheuttanee sen, että he saattavat haluta asua lähellä toisiaan ja näin ollen on olemassa ruotsinkielisten keskittymiä (ruututeemakartan sinisemmät osat). Ilmiölle on varmasti muitakin selityksiä.

Lähteet

Jaakkola, T. (2024). Tiedon esittäminen ruututeemakartalla. Taikamatkalla GIS-velhoksi. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/2024/02/06/tiedon-esittaminen-ruututeemakartalla/

Syrjänen, S. (2024). 4 viikko, Ruututeemakartta. Stella’s blog. https://blogs.helsinki.fi/stellasy/2024/02/06/4-viikko-ruututeemakartta/