Oh yeah baby, lisää karttoja taas tällä viikolla. Tämä tuskin yllättää ketään.

Jää on liukasta

Aamun aluksi pienen alustuksen jälkeen Arttu heitti meidät pihalle leikkimään. Ilokseni sain todeta sileän hiekoittamattoman peilikirkkaan jään totta tosiaan olevan liukasta ja päädyin myös tekemään lähempää tuttavuutta maan kanssa.

Aineiston kerääminen Epicollect5-sovelluksella oli helppoa ja kätevää ja sovelluksen UI ihan kiva, mutta tulin siihen tulokseen että mittauspisteiden arviointi on yllättävän subjektiivista. Jokainen varmaan vastaa eri kysymyksiin eri kriteerein. Esimerkiksi koettu turvallisuus, visuaalinen miellyttävyys tai oleskelun houkuttelevuus voivat paljonkin vaihdella ihmisten välillä riippuen esimerkiksi vastaajan sukupuolesta, siitä mitä vastaaja pitää kauniina tai siitä onko vastaaja mittauspaikan kohdeyleisöä.

Interpoloidusta kartasta (Kuva 1) sai paljon järkevämmän muuttamalla legendan oletusasetuksia. Kartasta tuli ihan jees, mutta ainakin omassa ryhmässä useampi ihminen otti samoista mittauspisteistä dataa ylös, minkä pelkään vaikuttaneen aineistosta saatuihin tuloksiin.

The land of the free and the home of the brave

Tarkoituksena oli seuraavaksi ilmeisesti tehdä kartta opetuskäyttöön. Koska annetut aineistot olivat Yhdysvaltain tuottamia (Nasa, USGS), avaruus on cool, meteoriitit on cool, ja Nasa on cool, inspiroiduin tekemään kartan Yhdysvaltain alueelle pudonneista meteoriiteista (Kuva 2). Opin, että kannattaa tosiaan filtteröidä aineistoa ennen kuin sitä lähtee latailemaan tai visualisoimaan kartalla. 100kg meteoriitit ovat jo ihan kivan kokoisia ja pienempiä oli liikaa; 100kg rajauksessani ei sinänsä ollut muuta logiikkaa. Rajasin myös viimeiseen sataan vuoteen ihan vain huvikseni, koska voin. 100 vuotta on tavallaan sopiva lähihistorian rajaus, ja sen ajan tapahtumat joku elossa oleva voi vielä muistaakin henkilökohtaisesti.

USA:n kaikkia territorioita, mukaanlukien mm. Hawaii ja Alaska, ei ole kartalla koska huomasin, että havaintoja on vain nyt kartalla näkyvältä alueelta (contiguous United States). Lisäksi hain lisäksi kartalle Yhdysvaltain osavaltioiden rajat selkeyttämään karttaa (USGS, n.d.).

Tuloksena syntyi kartta, jossa koitin ottaa ulkonäköön inspiraatiota vanhoista USA:ssa tehdyistä oppikirjoistani. Kieli on tämän vuoksi englanti ja kartta mitä on, tarkoituksena kun oli sulautua joukkoon. Toisaalta vältin käyttämästä yhdysvaltalaisia mittayksiköitä, toisaalta koska aineisto antoi massan grammoissa ja toisaalta koska metrisissä yksiköissä on mielestäni yksinkertaisesti enemmän järkeä. Mahdollisia parannuksia ajatellen olisin esimerkiksi voinut jättää Yhdysvaltain ulkopuoliset alueet näymästä kartalla ja olisin voinut ottaa Yhdysvalloissa opetuskäytössä usein käytetyn Mercatorin projektion käyttöön (jotta kartta sulautuisi paremmin joukkoon, ei että Mercator olisi parempi). Itseä myös häiritsee mittakaavan puute, mutta Arttu sanoi että sen voi jättää pois (ihan ymmärrettävästi, koska käytössä oleva Robinsonin projektio ei maailman mittakaavassa ole tarkin mahdollinen).

Tulos on lähellä haluttua ja sopinee esimerkiksi opetuskäyttöön Yhdysvalloissa tai ylipäätänsäkin englanninkieliseen opetukseen missä tahansa missä kyseinen aihe nähdään tarpeeksi tärkeäksi. Lasten mielestä oletettavasti meteoriitit ovat siistejä ja mielenkiintoisia joten nyt heille on kiinnostava kartta meteoriiteista jota he voivat pällistellä.

Kartalta näkee, että yli 100 kg meteoriitteja viimeisen sadan vuoden aikana on pudonnut erityisesti Texasiin. Texas on iso osavaltio, joten tämä tuskin yllättää ketään. Toisaalta mielestäni erityisen mielenkiintoista on, että meteoriitteja on aineiston mukaan pudonnut juuri Yhdysvaltain harvemmin asutettuihin keskiosiin eniten. Toisaalta onni, koska kukaan tuskin haluaisi 100 kg meteoriittien putoavan oman talonsa päälle. Olisi mielenkiintoista paneutua syihin enemmän (miksi esim. Great Lakes Regionilla tai (pohjoisella) itärannikolla ei ole juuri yhtään meteoriitteja? onko se vain sattumaa?).

Maanjäristyksiä

Seuraavan kartan tein Väli-Amerikan maanjäristyksistä (Kuva 3). Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä samasta aiheesta mutta Euroopasta, mutta vaihoin koska Eurooppaa käsitellään muutenkin jo ihan tarpeeksi.

Maanjäristysten kanssa vaihdoin taustakarttaa, koska voin. Rajaus 7.5 magnitudiin oli mielestäni sopiva, koska sen kokoinen järistys aiheuttaa jo vähän tuhoa, mutta niitä on vielä aika paljon verrattuna esimerkiksi magnitudin 8 järistyksiin, jolloin niitä on kartalla enemmän ja karttaa on kivempi katsella (ehkä?). 100 vuoden rajaus pysyi koska edellisessä kartassakin oli sama ajallinen rajaus.

Kartalta näkee, että maanjäristyksiä on tapahtunut paljon länsirannikolla. Siellä on useiden eri litosfäärilaatan saumakohta, jonka takia se on seismisesti hyvin aktiivista aluetta (Guillermo et al., 2017). Tämäkin kartta sopisi opetuskäyttöön esimerkiksi korostamaan maanjäristysten aiheuttamia riskejä Väli-Amerikassa ja/tai havainnollistamaan maanjäristysten esiintymistä litosfärilaattojen saumakohdissa.

Ryminääjyminää buumpoks kräsh

Neljäs kartta jonka tein on maailmanlaajuinen kartta tulivuorista, maanjäristyksistä ja meteoriiteista (Kuva 4). Kartasta saa nopeasti kuvan siitä, missä esiintyy mitäkin hasardia, mutta sitä tarkempaan tarkasteluun siitä tuskin on hyötyä. Esimerkiksi tulivuoret ja meteoriitit ovat melko pahasti itsensä/toistensa päällä.

Rajaukset tässä perustuvat ajallisesti lähihistoriaan 100 vuoden ajalle, lukuun ottamatta tulivuoria aineiston lukittelusta johtuvien rajoitusten takia. Järistyksistä on otettu vain yli 8 magnitudin järistykset, koska se on raja milloin maanjäristykset ovat oikeasti vakavia, episentrumin kohdalla äärimmäisen tuhoisia (“Earthquake Magnitude Scale”, n.d.). Meteoriiteista on otettu lisäksi vain massaltaan yli 10 000 g yksilöt, sillä 10 kg alkaa olla jo jonkin kokoinen ja se alkaa ilmeisesti olla jo massaltaan epätyypillisen suurta luokkaa (“Frequently asked questions”, n.d.).

Hasardikarttaa voisi käyttää tuntiopetuksessa esimerkiksi havainnollistamaan hasardien alueellista jakautumista. Kartan avulla voitaisiin myös pohtia hasardien välisiä yhteyksiä ja parantaa oppilaiden kokonaiskuvaa maailmasta.

Ajatuksia?

Tällä viikolla erilaiset csv-tiedostot ja niillä leikkiminen oli isossa osassa. Ihan hyvä oppia muokkaamaan niitä ja ymmärtämään vähän itsekin, mitä niille pitää tehdä että ne toimii niin kuin on haluttu. Ei sinänsä vaikeaa, mutta vaatii edes jonkun verran ajatuksella tekemistä.

Oleellista opittua tämän viikon hommien parissa oli myös virkistää muistia siitä, miten riviä vaihdetaan QGIS:n legendassa. Kiitokset tästä Lauralle (tässä linkki hänen blogiinsa).

Tein kaikki opetuskäyttöön tarkoitetut kartat tylsästi esittäen informaation pisteinä kartalla. Esimerkiksi Laura Vitikka (2024) ja Liina Leisola (2024) ovat blogeissaan julkaisseet myös erityyppisiä karttoja, mikä on ihan virkistävää. Olisi voinut itsekin inspiroitua sellaiseen. Ehkä ensi kerralla.

Lähteet

Earthquake Magnitude Scale. (n.d.) Michigan Technological University. https://www.mtu.edu/geo/community/seismology/learn/earthquake-measure/magnitude/

Frequently asked questions. (n.d.) The UCLA Meteorite Collection. https://meteorites.ucla.edu/faq/#:~:text=Meteorites%20may%20vary%20in%20weight,about%203%20to%2030%20cm.

Guillermo et al. (2017). The new Central American seismic hazard zonation: Mutual consensus based on up to day seismotectonic framework. Tectonophysics 721(6). http://dx.doi.org/10.1016/j.tecto.2017.10.013

Leisola, L. (2024). Kuudes kurssikerta. Liinan blogi. https://blogs.helsinki.fi/liinalei/2024/02/26/kuudes-kurssikerta/

USGS. (n.d.) State boundaries (generalized for mapping). USGS. https://www.sciencebase.gov/catalog/item/52c78623e4b060b9ebca5be5

Vitikka, L. (2024). Reipas aamukävely ja karttojen tekoa 21.2. Lauran opiskelublogi. https://blogs.helsinki.fi/viclaura/2024/02/23/reipas-aamukavely-ja-karttojen-tekoa-21-2/