Paras kurssikerta tähän mennessä! Pornainen, lentokentät ja asemat olivat tämän päivän juttu. Opitun soveltaminen yhdessä kurssitovereiden kanssa oli parasta (vaikka toki Artun juttujen kuunteleminen ja seuraaminen oli myös mielenkiintoista). Huomasin jälleen kerran, että ongelmanratkaisussa, joksi arvatenkin tällaista QGIS:llä leikkimistä voitaisiin kutsua, onnistuminen on palkitsevaa.

Lentokentät

Pahimmalla melualueella (2 km sisällä lentokentästä) Malmin lentokentän vielä toimiessa asui 58 851 ihmistä ja kilometrin säteellä 9 055 ihmistä. Tämän selvittäminen oli yksinkertaista bufferin avulla.

Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä (2 km säteellä kiitoradoista) asuu 11 753 ihmistä ja heistä 65 dB alueella asuu 19 ihmistä eli 0.16%. Tämän selvittämiseen olisi ehkä ollut helpompikin tapa kuin itse nopeasti keksimäni, mutta QGIS:n kanssa oppinee käyttämään nopeimpia, yksinkertaisimpia tapoja parhaiten kokemuksen kautta.

Vähintään 55 dB alueella Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä asuu 11 923 asukasta. Tämä on mielestäni huolestuttavaa, koska asun itse jonkun matkan päässä itse lentomelualueelta, mutta silti kuulen lentokoneet ja muun ihmistoiminnan kohinan ja hurinan ja metelin ulkona ollessani mielestäni turhan hyvin. Hiljaisuus lienee katoava luonnonvara.

Jos Helsinki-Vantaan lentokentän saapuva liikenne käännettäisiin laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta (kaakosta), ja oletus on että 60 dB lentomelu syntyisi silloin 7 km pitkälle ja 1 km leveälle alueelle kaakko-luode suuntaisen kiitoradan kaakkoispuolelle, lentomelu haittaisi 13 266 ihmistä Tikkurilassa. Alla nopeasti tehty huono kuva havainnollistamassa tilannetta (Kuva 1). Tämä oli mielestäni mielenkiintoinen tehtävä, vaikka aivoni tekivät tehtävänannon ymmärtämisen itselleni tunnilla turhan vaikeaksi (jostain syystä jälkikäteen asiat tuppaavat kuulostamaan paljon yksinkertaisemmilta).

Kuva 1. Poikkeustilanteen lentomelualue Tikkurilassa

Asemat

Kartan alueella 500 m säteellä lähimmästä juna- tai metroasemasta asuu 112 175 ihmistä. Kaikista alueen 511 097 asukkaasta 21.95% asuu alle 500 m päässä asemasta. Luvut tuntuivat aluksi turhan suurilta, mutta tarkemmin ajateltuna käyvät järkeen.

Työikäisiä kartan alueella 500 m säteellä lähimmästä juna- tai metroasemasta on 74 989 eli 66.85% asukkaista. Ohjeista poiketen en käyttänyt tässä Join attributes by location -toimintoa, vaan muistaakseni Select by locationia, koska Join ei toiminut itselläni kuten olisin halunnut. Vaihtoehtoisia keinoja onneksi QGIS:ssä löytyy kun etsii, ilmeisesti. Jäänee mysteeriksi, olisiko prosenttiosuudet pitänyt (tai ollut mahdollista) laskea QGIS:ssä; itse laskin ne ulkoisella laskimella.

Ajatuksia

Vaikka aineisto on kaikilla sama, huomasin tänäänkin saatujen tulosten eroavan hieman ihmisten välillä pienten erojen työskentelytavoissa takia. Lienee siis hyvä muistaa pyöristämisen jalo taito ja hyväksyä, ettei analyyseissä saadut arvot tai vastaukset aina ole absoluuttinen totuus.

Itse säätäessä oppii paremmin kuin seuraamalla Arttua. Itse säätäminen on myös hauskempaa. Tämä onkin paras mahdollinen kombo opiskelussa. Lisäksi itse ymmärrettyä jotain, on mukava auttaa muita, ja asia jää mieleen entistäkin paremmin. Siitä huolimatta itse työskentelyssä on omat ongelmansa, varsinkin monivaiheisissa analyysimenetelmissä. Kuten Jon Hägerfelth (2024) on blogissaan maininnut, yhdenkin yksityiskohdan unohtaminen prosessissa voi johtaa siihen, että seuraavatkaan asiat ei onnistu niin kuin olisi halunnut tai pitänyt. Tämä saattaa johtaa esimerkiksi turhautumiseen. Toisaalta se myös saattaa, ainakin itsellä, innostaa halutun pämäärän saavuttamiseen entistä enemmän.

Armida Wanström (2024) on blogissaan hyvin samaistuttavasti pohtinut, olisiko ikäluokkien yhteen laskemiselle yksinkertaisempaa tapaa. Armidan sanoin, “tuntuu siltä kuin jokaisen asian voisi tehdä helpommalla tavalla toisella työkalulla”. QGIS:n harjoittelu lieneekin meillä vasta oikeasti aivan alkutaipaleella; en toistaiseksi tosin osaa sanoa onko tämä innostava vai lannistava tieto.

Lähteet

Hägerfelth, J. (2024). Vecka 5. joqhager’s blog. https://blogs.helsinki.fi/joqhager/2024/02/19/vecka-5/

Wanström, A. (2024). Bufferointi ja reflektointi viikko 5. Gissful thinking. https://blogs.helsinki.fi/armida/2024/02/15/bufferointi-ja-reflektointi-viikko-5/