Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme lähemmin Qgis-järjestelmään. Teimme tunnin aikana harjoituksen, jossa jaoimme valtioita luokkiin niiden typpipäästöjen mukaan (kuva 1).
Kuva 1: Kartta valtioiden typpipäästöistä
Olemme käyttäneet Qgis-järjestelmää myös yhdellä aikaisemmalla kurssilla, mutta en silloin oikein ymmärtänyt miten järjestelmä toimi. Tämä harjoitus tuli todella tarpeeseen, mutta huomaan ehdottomasti tarvitsevani reilusti enemmän harjoittelua ohjelman käyttöön. Yrittäessäni tehdä karttaa jäin täysin jumiin jo heti alkuvaiheessa enkä päässyt eteenpäin edes ohjeiden avulla. Sain kartan tehtyä vasta yhden ryhmäläisen avustuksella.
Epäonnistuneesta yrityksestäni saada harjoitus tehtyä oli kuitenkin aika paljon hyötyä. Päädyin tutkimaan useita Qgis:in tarjoamia työkaluja ja ymmärsin vihdoinkin, miten kenttäarvojen laskin (ainakin suurin piirtein) toimii.
Kuva 2: Työttömyysprosentti Suomen kunnissa
Tämän viikon harjoituksena valitsin tekeväni teemakartan Suomen kunnista. Karttaani valitsin aiheeksi työttömyysasteen eri kunnissa. Teknisesti karttani onnistui mielestäni suhteellisen hyvin. Mielestäni valitsemani värit kuvaavat tilannetta– tummemmat värisävyt kertovat suuremmasta työttömyysprosentista ja punaisen sävyt sopivat mielestäni hyvin aiheeseen. Mielenkiintoisesti eniten työttömyyttä näyttäisi olevan Vaara-Suomen alueella.
Karttaa tutkimalla on mielestäni kohtalaisen yksinkertaista nähdä, miten työttömyys jakaantuu eri kuntiin. Olen sitä mieltä, että kartta on täysin ymmärrettävissä, vaikka siihen ei saisi muuta kontekstia. Jaakko mietti blogissaan, että karttoihin olisi voinut lisätä esimerkiksi suurimpien kaupunkien sijainnit sekä väkiluvun. Tämä olisi ollut karttaan hyvä lisäys, joka tosiaan olisi avannut sitä enemmän.
Valitsin luokkiin luonnolliset luokkarajat, mikä oli sama asetus, jota käytimme tunnilla tehdyssä tehtävässä. Oli mielenkiintoista päästä katsomaan, miten arvot jakaantuivat luokkiin histogrammin avulla ja se teki luokan vallinnasta myös helpompaa. Olen sitä mieltä, että luonnolliset luokkarajat oli tähän tilanteeseen paras vaihtoehto, mutta mikään luokkajaoista ei minusta ollut täysin sopiva. Olisin mieluiten päässyt itse valitsemaan, miten luokkien rajat määrittyivät. Minusta se, että 15% ja 22% on samassa luokassa antaa hieman vääristyneen kuvan työttömyystilanteesta, sillä näissä kahdessa on kuitenkin aika suuri ero.
Lähteet:
jhammars’s blog https://blogs.helsinki.fi/jhammars/