Analyysityökalujen harjoittelua

Tällä kurssikerralla pääsimme tekemään todella paljoin itsenäistä työskentelyä. Tarkoituksena oli opetella käyttämään buffer työkalua ja tehdä sen avulla erilaisia rajauksia. Tällä kurssikerralla oli paljon minulle täysin uutta tietoa ja oli todella hyvä, että sitä pääsi saman tien käyttämään itsenäisissä tehtävissä, koska se jäi tällä tavalla hyvin päähän.

Tämän kurssikerran harjoitukset olivat minulle vaikeimpia tähän mennessä. Aikaisemmin opittua tietoa pääsi soveltamaan laajasti ja ainakin itse huomasin, että monessa kohdassa sai vähän testailla, ennen kuin löysi oikean työkalun tai sai käskyn suorittumaan halutulla tavalla. Aino Pahkala kuvasi tätä todella hyvin blogissaan: “Vaikka itsenäistehtävät aiheuttivat harmaita hiuksia, oli niiden tekeminen silti opettavaista, ja pakotti luoviin ratkaisuihin, jos oikeita toimintoja ei muistanut. Tunnilla opettajan ohjeita seuratessa ei tule keskityttyä tarpeeksi toimintojen muistamiseen, joten ne unohtuvat nopeasti, ja tehtävien tekoa on vaikea jatkaa.”

QGIS on monessa suhteessa todella hyödyllinen työkalu, kunhan sen käytön ymmärtää kunnolla. Olen huomannut näiden kurssikertojen aikana, että vähitellen asioita alkaa jäämään päähän ja tietyt toiminnot tulevat jo aivan itsestään. On ollut todella palkitsevaa huomata, että tietyissä tilanteissa pystyy myös itse ratkaisemaan ongelmia, jos ja kun jotain menee pieleen.

Tällä hetkellä minusta vaikuttasi siltä, että tärkeimpiä QGIS:in työkaluista ovat juuri analyysityökalut. QGIS:in avulla on mahdollista rajata aineistoja halutuilla tavoilla, joka mahdollistaa eri asioiden tutkimisen. Esimerkiksi juuri tällä kurssikerralla käytetty buffer tai intersect toiminto on hyvä esimerkki tästä. Aineistoa on mahdollista rajata halutulla tavalla, ja sen jälkeen tutkia rajattuja attribuutteja omana tietokantanaan tai osana suurempaa kokonaisuutta. Toinen todella hyvä ominaisuus QGIS:ssa on se, että siihen pystyy tuomaan aineistoja hyvin monesta eri lähteestä. Se tekee sen käytöstä ja ominaisuuksista paljon laajempaa.

Myös field calculator on minusta yksi tärkeimmistä työkaluista. Sen avulla pystyy tekemään hyvin suuren määrän erilaisia komentoja. Samalla field calculator on minulle yksi vaikeimmista työkaluista käyttää ja koen tarvitsevani sen kanssa enemmän harjoitusta. Minulle kaikki matemaattinen työskentely, esimerkiksi juuri kaavojen tekeminen on todella vaikeaa, mikä vaikeuttaa field calculatorin käyttöä minulle. Tämän lisäksi koen tarvitsevani enemmän harjoitusta yleisesti siinä, että osaan valita oikean komennon ja ymmärrän mitä mikäkin komento käytännössä tekee. Tällä hetkellä minulle helpoimpia ominaisuuksia käyttää ovat erilaiset aineistojen yhdistelemiset ja erottamiset toisistaan.

Itsenäisistä tehtävistä valitsin tekeväni kolmannen, eli koulutehtävän. Olisin halunnut tehdä putkiremonttitehtävän ja aloitinkin sen tekemisen, mikä on nähtävissä taulukosta (taulukko 1). En kuitenkaan osannut tehdä tehtävää loppuun ja jonkin aikaa sen kanssa kamppailtuani päätin, että teen jonkin toisen tehtävän. Olisi todella kiinnostavaa oppia, miten tämä tehtävä olisi kuulunut ratkaista. Koululaistehtävän sain onneksi tehtyä ilman sen kummempia ongelmia.

Taulukko 1: Kurssikerran tehtävien tuloksia


Lähteet:

Geoinformatiikkaa (Aino Pahkala)  https://blogs.helsinki.fi/pahkalaa/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *