Tällä kurssikerralla harjoituksena oli oppia yhdistämään tietoa erilaisista tietokannoita ja muokata sitä haluttuun muotoon. Käytimme useita uusia toimintoja, jotka olivat minulle aivan vieraita. Näitä samoja toimintoja päästiin harjoittelemaan uudestaan myös kotona tehdyssä harjoituksessa, joka sai ne jäämään paremmin muistiin ja teki ne tutuiksi. Ainakin itse koin ”ahaa-elämyksen” siinä, miten QGIS ohjelmana toimii ja miten tietoa siinä kuuluu yhdistellä. Harjoittelimme muun muassa eri aineistojen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi, jota pystyy käsittelemään sellaisenaan, sekä yhdistämään erilaisia tietolähteitä. Harjoittelimme esimerkiksi Excel taulukoiden yhdistämistä shapefilenä tuotuun dataan. Tämän lisäksi opettelimme rajaamaan aineistoa ja yhdistämään aineiston sisällä olevia objekteja. Tämä tunnin harjoitukset olivat minulle hyvin pitkälti täysin uutta tietoa, ja ne selvensivät ohjelmiston käyttöä huomattavasti.
Tämän kurssikerran ensimmäisenä tehtävänä oli tutkia timanttikaivoksia, konflikteja ja öljykenttiä Afrikassa. Aluksi muokkasimme aineistot sellaiseen muotoon, jossa meidän oli mahdollista tutkia näitä asioita päällekkäin. Sitten tehtävänä oli pohtia, mihin tätä tietoa voitaisiin käyttää ja mitä siitä voidaan päätellä.
Timanttikaivosten tuottavuusluokittelusta voidaan päätellä mitkä timanttikaivokset ovat tuottavia ja mihin niistä kannattaa panostaa. On myös mahdollista arvioida, mitkä kaivoksista tulevat tulevaisuudessa muuttumaan tuottamattomiksi ja on mahdollista nähdä etukäteen, miten se tulee vaikuttamaan alueen talouteen, ja esimerkiksi työllisyyteen. Samaa periaatetta voidaan käyttää myös öljykenttien tutkimiseen. Näistä voi myös tutkia, miten turvallisuus ja tuottavuus vaikuttavat toisiinsa.
Konflikteja tutkimalla taas on mahdollista nähdä, mitä on tapahtunut minäkin vuonna, ja on myös mahdollista tutkia onko konfliktit sidoksissa öljykenttiin ja timanttikaivoksiin. Voidaan esimerkiksi tutkia, onko niillä tekemistä konfliktien kanssa esimerkiksi omistajuuskysymyksissä tai onko niistä saatu rahoitusta konflikteihin.
Internetin käyttäjämäärää voi hyödyntää esimerkiksi erilaiset tietotekniikka ja sosiaalisen median yritykset siinä mielessä, että on mahdollista tutkia mihin maihin palveluita kannattaa kohdistaa, kun on nähtävissä, missä niitä todennäköisesti eniten käytettäisiin.
Toinen kurssikerralla tekemämme harjoitus liittyi Suomen järvisyyteen. Teimme teemakartan (kuva 1), jossa havainnollistettiin järvisyysprosenttia ja tulvaindeksejä eri puolilla Suomea. Tämän kartan tekemisessä pääsimme käyttämään Afrikkaa koskevassa harjoituksessa oppimiamme asioita ja soveltamaan niitä itsenäisesti. Uutena asiana tuli karttaan lisättävät pylväsdiagrammit, joiden kansa kamppailin hyvin kauan, mutta jotka lopulta sain avulla tehtyä. Muiden kurssilaisten blogeja selaillessa huomasin, etten suinkaan ollut ainoa tämän ongelman kanssa. Esimerkiksi Olivialla oli ollut samankaltaisia ongelmia, mikä tuli helpotuksena. Ohjelmiston käyttö tuntuu minusta usein todella haastavalta ja on kiva tietää etten ole ainoa. 🙂
Kuva 1: Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti
Kartassa on näkyvissä se, että suurin osa Suomesta kuuluu pienen tulvaindeksin luokkaan. Pääkaupunkiseudulla tulvaindeksi on korkealla. Tähän voidaan olettaa vaikuttavan sen, että pääkaupunkiseudulla on paljon rakennuksia ja esimerkiksi teitä ja maa-alueita on päällystetty, jolloin vähemmän sadevedestä pystyy imeytymään maaperään. Tämä aiheuttaa veden kertymistä muun muassa jokiin nopeasti, joka kasvattaa niiden tulvimisriskiä. Toinen korkean tulvaindeksin alue on Turun suunnassa. Tähän vodaan olettaa vaikuttavan samojen asioiden kuin pääkaupunkiseudulla. Turussa virtaava Aurajoki ja sen sivujoet ovat todennäköisesti yksi syy tulvimiseen.
Mielenkiintoisesti näyttää siltä, että siellä missä järvisyys on suurinta, tulvaindeksi on pienimmillään. Voidaan siis päätellä, että järvien olemassaolo vaikuttaa tulvimisen pienuuteen. Todennäköisesti esimerkiksi moni alueella virtaava joki johtaa järviin ja monet järvistä myös varmasti ovat yhdistyneet toisiinsa jokien välityksellä. Näin alueella tapahtuvalla valumalla on paikka, jonne mennä. Järvissä kapasiteetti vedelle on paljon suurempi, joten niihin päätyvä valuma ei johda samanlaiseen tulvimiseen. Voidaan myös olettaa, että ainakin osa näistä alueista on harvemmin asuttuja ja maa-alueita ei ole päällystetty yhtä tehokkaasti, jolloin vesi pääsee ensiksi imeytymään maaperään ja tulvivan veden määrä on huomattavasti pienempi ja tulva tapahtuu hitaammin. Tulvimiseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi pellot, metsät ja muu kasvillisuus, joka sitoo itseensä osan vedestä.
Lähteet:
Olivian Blogi: https://blogs.helsinki.fi/tfolivia/