University of Helsinki
Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kirjastoalan 78. kansainvälinen IFLA-konferenssi järjestetään Helsingissä kuluvan elokuun 11.-17. päivänä teemalla Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja sen vetäjänä toimi Helsingin yliopiston vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Osanottajia oli n. 170 henkeä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kaisa Sinikaran esitykseen sisältyi mm. Helsingin yliopiston kirjastotoimen 15 vuotta kestäneen kehitysvaiheen kuvaus, jonka kuluessa n. 160:stä monen kokoisesta kirjastotoimipisteestä kehitettiin yhtenäinen vuoden 2010 alussa syntynyt yliopiston erillislaitos, Helsingin yliopiston kirjasto. Pitkän kehitysvaiheen päätteeksi Keskustakampuksen kirjaston toimipisteet käyttäytymistieteellistä Minervaa lukuun ottamatta pääsivät kesällä 2012 saman katon alle Kaisa-talon kirjastotilaan, joka nimettiin Helsingin yliopiston pääkirjastoksi. Kaisa-talo on näyttävä osa Helsingin yliopiston WDC 2012 –vuoden teemoja ja hankkeita.
Muotoilun kohteena ei ole ollut ainoastaan uusi kirjastorakennus. Älyllistä designia –projektin palvelumuotoiluhanke on aloitettu pääkirjastossa toimivasta Keskustakampuksen kirjastosta ja opiskelijapalveluista,
mutta palvelumuotoilun menetelmin tullaan uudistamaan toimintaa myös kolmessa muussa kampuskirjastossa, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä.
Kirjasto vahvistaa tutkijoille suunnattuja palvelujaan yliopiston strategian mukaisesti. Tästä esimerkkinä Sinikara mainitsi kirjaston työskentelyn yhdessä professori Yrjö Engeströmin ja hänen tutkijaryhmänsä kanssa. Yhteistyössä on kehitetty solmutyöskentelyä, joka on kirjastotyöntekijöiden ja tutkimusryhmien uudenlaista kumppanuustoimintaa.
Arkkitehti Matti Huhtamies Kaisa-talon suunnitelleesta Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä aloitti esityksensä otteella Kaisa-talon rakentamisesta kertovasta elokuvasta. Hän jatkoi kertomalla, mistä Kaisa-talossa on kyse. Miksi rakennus on sellainen kuin se on? Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. talon sijainti, ympäristö, rakennuksen merkittävyys, tilojen hahmottuminen sisältä käsin ja tarve erityyppisten tilojen vyöhykkeisiin.
Seminaarin Porthania I:ssä pidetyn osuuden päätteeksi arkkitehti Pauno Narjus kertoi Kansalliskirjaston päärakennuksen uudistushankkeesta. Sen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Esityksestä sai hyvän kuvan siitä, miten vaativaa on saattaa vanhaa, suojeltua arvorakennusta mm. nykyajan teknologian edellyttämään kuntoon. Seminaarin osallistujat saivat Narjuksen esittelemistä pohjapiirroksista havainnollisen käsityksen Kansalliskirjasto-rakennuksen alkuperäisistä tiloista ja niihin kohdistuneista uudistus- ja laajennustoimista, joita on toteutettu läpi vuosikymmenten.
Kaksi tuntia kestäneen seminaarin jälkeen osallistujat johdatettiin yhdyskäytävää myöten Porthanian ja Aleksandrian aulan kautta Kaisa-taloon tutustumaan Helsingin yliopiston pääkirjastoon, jonka ovet avataan yleisölle yliopiston avajaispäivänä 3.9. klo 9.
Teksti:
Eeva-Liisa Viitala
tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto
Kuvat:
Veikko Somerpuro