#Terkko50 – Matti Äyräpään vastaanotolta Meilahden kampuksen sykkiväksi sydämeksi

Tammikuussa 1966 avattiin Meilahden sairaala-alueen uusi kirjasto- ja tietopalvelukeskus Lääketieteellinen keskuskirjasto (LKK). Tänä vuonna juhlimme siis kirjaston 50-vuotista taivalta!

Kirjaston historia ulottuu kuitenkin vieläkin pidemmälle. Kirjaston kokoelmat pohjautuivat Duodecim-seuran kirjastoon: Vuosikokouksessa 1889 ravintola Kämpin suuressa juhlasalissa seuran perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja tohtori Matti Äyräpää luki henkilökohtaisesti vuosikertomustekstin, jossa todettiin mm. seuraavaa: “Vasta muutama viikko sitten seura päätti perustaa oman lääketieteellisen kirjaston. Sen vuoksi tämä vielä on hyvin pieni.” Kirjasto oli sijoitettu Matti Äyräpään vastaanottohuoneen takana olevaan pieneen huoneeseen. Duodecim-seuran kirjavarat siirrettiin vuonna 1966 Meilahteen Lääketieteellisen keskuskirjaston yhteyteen. Siinä vaiheessa keskuskirjaston kirjavaroista noin kolmannes oli Duodecim-seuran kirjoja ja aikakauslehtiä.

Lääketieteellinen keskuskirjasto muodostettiin konsistorin alaiseksi yliopiston erilliseksi laitokseksi, eikä sitä kytketty siinä vaiheessa Yliopiston kirjastoon eikä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Vuosi 1967 oli Lääketieteellisen keskuskirjaston […] ensimmäinen täyden toiminnan vuosi, jolloin […] kirjaston käyttö oli saavuttanut sen laajuuden mihin se uusissa olosuhteissa odotetusti saattoi nousta. LKK:n johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi professori K.O. Renkonen. Kirjaston ensimmäisenä johtajana toimi Ritva Sievänen-Allen.

Kirjaston nimi muutettiin Terveystieteiden keskuskirjastoksi (Terkko) vuoden 1992 alussa. Vuoden 1999 alussa kirjasto liitettiin osaksi Helsingin yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden toimipisteeksi Terkko muuttui 1.1.2010.

Nykyisin Terkko sijaitsee historiallisesti loogisesti Matti Äyräpään aukion reunalla.

Seuraa #Terkko50-juhlavuotta kaikissa kanavissamme: mm. Terkko Navigatorissa, Twitterissä, Facebookissa!

Lähteet:
Simo Tarpila, Duodecim-seuran kirjaston historia, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim,  1998;114(23):2415; Ritva Sievänen-Allen & Irja-Liisa Öberg, Lääketieteellisen keskuskirjaston ensimmäinen vuosikymmen, 1976.