Heldan suosituimmilla julkaisuilla kymmeniä tuhansia latauksia vuonna 2017

Avoimelle tieteelliselle tiedolle on suuri kysyntä. Helsingin yliopiston julkaisuarkiston Heldan sisältämiä digitaalisia julkaisuja on ladattu yhteensä noin yhdeksän miljoonaa kertaa vuoden 2017 aikana. Heldassa on vapaasti luettavissa muun muassa Helsingin yliopiston opinnäytteitä, tutkimusartikkeleita sekä yliopiston oppimateriaaleja.

Heldaan on tallennettu tuhansia julkaisuja, ja julkaisukohtaiset latauskerrat ovat useimmissa tapauksissa joitakin satoja vuodessa. Luonnollista onkin, että rajattuun ja perehtyneisyyttä edellyttävään aiheeseen keskittyville tiedejulkaisuille on kullekin oma varsin kapea yleisönsä. Toisaalta Helsingin yliopiston tutkijoiden tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennettuja versiota ladattiin yhteensä yli miljoona kertaa.

Analytiikasta nähdään, että jo neljännes Heldan liikenteestä tulee ulkomailta ja jakautuu kaikille mantereille. Se on huomattava osuus, varsinkin kun suosituimmat yksittäiset latausmäärää kasvattavat julkaisut ovat suomenkielistä populaaria tiedettä.

Oppimateriaaleja ja puheenaiheita

Heldassa on yksittäisiä julkaisuja, joita on käytetty keskimääräistä huomattavan paljon useammin. Osa julkaisuista herättää jo aiheensa vuoksi suuren yleisön huomion, osa nousee tiedotusvälineissä esille ja jotkin julkaisut saattavat olla käytössä laajasti esimerkiksi opetusmateriaalina.

Vuonna 2017 suosituin yksittäinen julkaisu latauslukujen valossa oli Fonetiikan perussanasto, jota ladattiin peräti noin 40 000 kertaa. Julkaisu on mainittu muun muassa useissa oppimateriaaleissa, ja se kerännee siksi tasaisesti lukijoita.

Yli 20 000 lataukseen ylsi Neulonnan perusteet, joka kuuluu Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen työpapereita -sarjaan. Aiheen käytännönläheisyys selittänee kuukaudesta toiseen tasaisen liikenteen Googlesta ja korkeat latausluvut.

Teologian oppimateriaalina käytettyä Martin Lutherin teosta Juutalaisista ja heidän valheistaan ladattiin noin 15 000 kertaa. Julkaisu on teoksen vuoden 1939 suomennoksesta digitoitu versio, joka herättänee kiinnostusta muun muassa aikansa synkimpiä aatevirtauksia heijastelevalla esipuheellaan.

Opinnäytteitä ja tutkimuslaitosten julkaisusarjoja

Pro gradujen ja tutkielmien aiheet ja käsittelytavat ovat monissa tapauksissa yliopistoyhteisöä laajemman yleisön kiinnostuksen kohteena. Tässä julkaisukategoriassa yli 10 000 vuotuiseen lataukseen pääsivät muun muassa Kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön merkitys ratsuhevosen suun terveydelle sekä Abortin jälkeiseen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Suomessa. Viimeisin näistä keräsi melkein kaikki latauksensa yhden kuukauden aikana. Suosiopiikin taustalla saattaa olla esimerkiksi linkki jollakin suositulla keskustelupalstalla tai sosiaalisessa mediassa.

Heldan latausten määrä aineistotyypeittäin

Väitöskirjoista kaikkein korkeimmalle nousi noin 15 000 latauksella “Otti oikean sukunimen” – Vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat, jolla voi arvailla olevan yleisönsä myös akateemisen maailman ulkopuolella. Suosittuja väitöskirjoja ovat olleet myös Assessment of psychiatric symptoms using the SCL-90 (noin 12500 latausta) sekä Climate Change as a Political Process: The Rise and Fall of the Kyoto Protocol (noin 10 000 latausta). Näistä jälkimmäinen oli jo julkaisemisensa aikaan vuonna 2014 paljon esillä tiedotusvälineissä, ja vuonna 2017 ilmastonmuutos on ollut aikaisempaakin vahvemmin yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä.

Heldassa on paitsi Helsingin yliopiston julkaisuja myös useiden kirjaston yhteistyökumppaneiden kokoelmia, jotka sisältävät nekin taajaan käytettyä aineistoa. Yli 10 000 latauskertaa vuonna 2017 ovat saavuttaneet muun muassa Svenska Handelshögskolanin työpaperi Branding: The Past, Present, and Future: A Study of the Evolution and Future of Branding, Kelan tutkimusjulkaisu Hyvän kuntoutuskäytännön perusta – Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa sekä ympäristöministeriön julkaisema opas Energiakaivo – Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa.

Jussi Piipponen
tietoasiantuntija
Helsingin yliopiston kirjasto