Jason Schmittin ohjaama elokuva Paywall: The Business of Scholarship on dokumentti tieteellisen julkaisemisen liiketoiminnasta ja avoimen tieteen tarpeellisuudesta. Siinä kerrotaan suurten tiedekustantamoiden, kuten Elsevierin, Springerin ja Wileyn, jättimäisistä voittomarginaaleista ja avoimen tieteen haasteista tilanteen muuttamiseksi. Äänessä ovat mm. tieteentekijät, tutkimushallinnon edustajat, kirjastojen edustajat, tieteellisten lehtien toimittajat, open access-aktivistit, tieteellisten kustantamojen edustajat sekä Academia.edun perustaja.
Tekstittämätön elokuva kestää noin tunnin ajan, minkä jälkeen sen teemoista keskustellaan tietoasiantuntija Markku Roinilan johdolla. Elokuva esitetään CC BY 4.0 lisenssin sallimana. Tilaisuus on avoin ja ilmainen.
Ei ilmoittautumista. Huomaa kuitenkin, että paikkoja on rajoitetusti. Kannattaa siis olla ajoissa! Elokuvaesityksessä mukana tarjoilua.
Elokuva esitetään Kaisa-salissa, 7. krs. (7062)
Elokuvaesitys on osa kansainvälistä avoimen julkaisemisen ja avoimen tieteen teemaviikkoa (22.–26. lokakuuta) Helsingin yliopistossa. Teemaviikon päätapahtuma järjestetään Tiedekulmassa keskiviikkona 24. lokakuuta klo 12–14. Viikon ohjelmaan voit tutustua täällä.
Helsingin yliopiston kirjasto on julkaissut filosofian Research guiden, joka sisältää paljon erilaisia resursseja filosofian opiskeluun ja tutkimiseen. Opas löytyy kirjaston etusivulta kohdasta Research Guides > Humanities > Philosophy tai http://libraryguides.helsinki.fi/philosophy/welcome
Oppaasta löytyy mm. uusia e-kirjoja filosofian eri aloilta, linkkejä alan uutuusartikkeleihin, verkosta löytyviin resursseihin sekä vinkkejä oman tutkimuksen näkyvyyden lisäämiseksi. Oppaassa on myös laaja valikoima eri filosofien teoksia ja niihin liittyvää kommentaarikirjallisuutta.
Filosofian research guide sisältää runsaasti open access-materiaalia, joten siitä on hyötyä myös Helsingin yliopiston verkon ulkopuolella.
Creative commons -lisenssit (uusin versio 4.0) ovat muodostuneet standardiksi avoimien sisältöjen julkaisemiseen ja niiden jatkokäytön määrittelyyn.
Helsingin yliopiston kirjasto on julkaissut ohjeen tekijänoikeuden lisensoinnista avoimessa tieteessä – siinä kerrotaan Helsingin yliopiston suositukset sekä julkaisujen lisensoimiseksi Creative commons-lisensseillä Tuhat-tallennuksen yhteydessä että suositukset tutkimusdatan ja lähdekoodin jakamiselle CC-, GNU- ja MIT-lisensseillä. Lisäksi ohjeesta löytyy esitys yleisimmistä Creative commons-lisensseistä ja eri näkökohtia lisenssien valinnalle. Ohjeet voi myös ladata ja tulostaa halutessa.
Kumpulan kampuksen Geologian valopihalla pidettiin 20.11. harvinaislaatuinen tilaisuus. Helsingin yliopiston kirjasto jakoi ensimmäistä kertaa palkinnon avoimen tieteen edistämisestä, ja sen sai geotieteen ja maantieteen laitoksen apulaisprofessori Tuuli Toivonen.
Kuva: Jussi Männistö
Palkintopuheessaan Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Pälvi Kaiponen toivotti monikymmenpäisen tutkijoista, opiskelijoista ja kirjastolaisista koostuvan juhlaväen kuplivan juoman äärelle ja korosti Helsingin yliopiston edelläkävijä-asemaa avoimen tutkimusdatan tuottajana ja käyttäjänä. Helsingin yliopistossa tehdään Suomen avoiminta tiedettä, avoimuus on yliopistossa tehtävän tutkimuksen perusta.
Helsingin yliopiston kirjaston avoimen tieteen palkinnon saanutta Tuuli Toivosta Kaiponen ylisti sinnikkäänä avoimen tieteen ja avoimen tutkimusdatan pioneerina sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Toivonen on osallistunut aineistojen ja tieteen avoimuutta edistäviin hankkeisiin jo yli kymmenen vuotta.
Open access -viikolla Avoimen tieteen iltapäivässä 23.10.2017 julkistettu palkinnonsaaja sai kannatusta sekä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta että matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
Avoin tiede vaatii yhteistyötä …
Jalon juoman, suuren kukkakimpun ja kunniakirjan iloisena pokannut Tuuli Toivonen sanoi kiitospuheessaan olevansa hyvin kiitollinen tunnustuksesta. Toisaalta hän korosti avoimen tieteen olevan kollektiivista työtä: ”Ehkä kymmenen vuoden kuluessa voimme jo hurrata toisillemme tieteen avoimuuden kunniaksi ja kehua toistemme saavutuksia sillä saralla!” Toivosen mukaan tutkimusdatan avoimuus on nimittäin eri yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden yhteisponnistus. Kun ryhdyttiin vaatimaan tiettyjen tutkimusaineistojen avaamista hallinnollisiin tarpeisiin, joukko tutkijoita havahtui siihen, että tutkimusdata voidaan avata myös muille tutkijoille ja lopulta kaikille, jolloin kuka tahansa voi toimia tutkimuksen yhteistyökumppanina. Koska aineistot on kerätty julkisen rahoituksen tuella, sen on oltava avointa myös aktiivisille kansalaisille ja sen on tuettava parempaa analyysiä ja päätöksentekoa yhteiskunnassa.
Samaan aikaan tämän havainnon kanssa Toivosen tutkimusryhmä huomasi, että heidän työskentelytapansa ei välttämättä ole niin avointa kuin voisi olla. Tämä johtui siitä, että tutkimusaineisto on laaja ja metodit ovat usein monimutkaisempia kuin mitä tutkimusartikkelissa voidaan esittää. Siksi tutkimusartikkelien lisäksi on julkaistava erikseen myös tutkimuksessa käytetty data ja tutkimusmenetelmät, jotta kuka tahansa voi saada täydellisen kuvan analyysistä.
Avointa tiedettä on edistetty Toivosen mukaan paljon viime vuosina sekä hallinnon että instituutioiden tasolla, mutta aktiivisimpia ovat olleet yksittäiset tutkijat ja varsinkin tutkimusryhmät, jotka ovat pyrkineet avoimempiin tutkijayhteisöihin. Siten avoin tiede on nähtävä kollektiivisena pyrkimyksenä ja Toivonen nostikin lasin tutkimusryhmänsä jäsenille. Hän antoi myös tunnustusta Helsingin yliopiston ja kirjaston tarjoamille datapalveluille tutkimuksen tukena.
Mutta mestareistakaan ei ole haittaa!
Mutta juhlat eivät loppuneet tähän. Toivonen on ollut mukana monessa eri avoimen tieteen yhteisössä ja tunnustuksia on lyhyessä ajassa sadellut useita. Yksi näistä yhteisöistä on Open Knowledge Finland, jonka opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke palkitsi päätöstapahtumassaan, Avoimen tieteen foorumissa 16.11. ”Mielestäni on erittäin tärkeää, että palkinto tuli ryhmälle, sillä avoimen tieteen edistäminen ei ole yksilöllinen hanke”, Toivonen summaa.
Toinen äskettäinen tunnustus tuli Eurooppalaiselta avoimen datan organisaatiolta SPARCilta, joka myönsi kunnianimen Open Data Champion kolmelle Helsingin yliopiston tutkijalle, Tuuli Toivoselle, Mikko Toloselle (digiaineistojen professori ja filosofian historian tutkija) ja Ari Asmille (ilmäkehätieteen tutkija ja tutkimuskoordinaattori). Nämä kolme tutkijaa ovat esimerkillisesti edistäneet avoimen tutkimusdatan käyttöä ja SPARCin tavoitteita eli avoimuuden periaatteiden vakiinnuttamista osaksi tutkimuskäytäntöjä. Kunnianosoituksen tarkoituksena on myös rohkaista muita tutkijoita ja tutkimuksen hallintoa avoimen tieteen edistämiseksi.
Tuuli Toivonen sitoutuikin selvästi SPARCin tavoitteisiin kiitospuheensa lopussa: ”Vaikka olenkin hirveän tyytyväinen, ylpeä ja nöyrä saamistani tunnustuksista, olen sitä mieltä, että tällaisiä palkintoja ei pitäisi olla olemassa. Meidän pitää tehdä työmme siten, että kaikki tutkimuksessa on oletusarvoisesti avointa. Lisäksi avoimen tieteen käytäntöjen noudattaminen on otettava huomioon tutkijoiden meritoitumisessa ja se vaatii vielä paljon työtä”, Toivonen kertoi.
University of Helsinki
