Muovimuotoilua Itämerestä -teoskokonaisuus Kaisa-taloon

Tuula Närhinen, Baltic Sea Plastique, 2013 © Tuula Närhinen
Tuula Närhinen, Baltic Sea Plastique, 2013 © Tuula Närhinen

Kuvataiteilija Tuula Närhisen teoksia on esillä Helsingin yliopiston kirjastossa Kaisa-talossa Helsinki Photography Biennialen aikana 27.3.-14.5.2014.

Tuula Närhisen tuotannossa tiede ja taide kietoutuvat yhteen. Teosten aiheet liittyvät useimmiten luontoon ja erityisesti veden ilmiöihin. Närhisen pääväline on valokuva, mutta monet hänen teoksistaan ovat eri tekniikoiden ja materiaalien yhdistelmiä.

Tuula Närhisen aiemmasta tuotannosta tutut ympäristökysymykset ovat esillä myös Kaisa-talon näyttelyssä. Moniosainen teoskokonaisuus nostaa huomion keskipisteeksi ihmisen tuottaman muovijätteen ja sen tuhoisat vaikutukset merien ekosysteemiin.

– Baltic Sea Plastique (Muovimuotoilua Itämerestä) on jatkoa muovisaasteesta työstetyille teoksilleni Merenneidon kyyneleet (2007) ja Frutti di Mare (2008). Uudessa teoksessa muoviroskasta rakentuneet kuvitteelliset merieliöt heräävät henkiin ja sulautuvat osaksi meren elämää, kertoo Närhinen.

 

Kaisa-talon kopiokoneita ja tulostimia vaihdetaan uusiin 17.-21.2.

Kirjastojen tulostimet ja kopiokoneet vaihtuvat uusiin Canon-laitteisiin helmikuun aikana. Pääkirjastossa Kaisa-talossa vaihto on käynnissä 17.-21.2.

Uusien tulostimien käyttö vaatii rekisteröitymistä omilla yliopistotunnuksilla ja tunnistekortilla. Rekisteröityminen tehdään Canon-tulostimella, jossa on kortinlukija. Tunnistekortiksi käyvät HSL:n matkakortti ja Lyyra-kortti, jossa on lähimaksuominaisuus. Lisäksi Unigrafia myy pikapainoissaan opiskelijoille erillisiä tunnistekortteja. Rekisteröityminen kannattaa tehdä jo vaihdoksen aikana, jotta uusia tulostimia pääsee käyttämään heti niiden asennusten valmistuttua.

Unigrafia jättää toistaiseksi käyttöön monitoimilaitteita, joissa on vanhanmallinen kopiokortinlukija. Laitteita jätetään kampuksille keskeisille paikoille:

Minerva kirjasto
– K2 (K224)

Kaisa-talo
– kerros K4 (K4/004)
– 2. krs (2021)
– 7. krs (7053)

Viikki, Infokeskus
– 2. krs (229)
– 3. krs (310)

Hammasklinikan kirjasto
– 2. kerros (2324 ja 2003 AULA)

Terkko
– 1. kerros (101)

Lisätietoja tulostusuudistuksesta Unigrafian sivuilla

Helpdeskin tulostusohjeet

Näyttely esittelee suomalaisen politiikan tärkeimmät kirjat

kirjahyllyKaisa-talon näyttelytilassa (3. krs.) on 10.2.-7.3.2014 esillä näyttely “Mekin olemme lukeneet joitakin kirjoja — Suomalaisen politiikan tärkeimmät kirjat 1917–”.

Näyttely esittelee suomalaisen politiikan kirjallista perinnettä aina itsenäisyyden alusta lähtien. Näyttelystä käy muun muassa ilmi, mitä kirjoja kansanedustajat useimmin ovat siteeranneet puheissaan, kuinka kirjoja on käytetty poliittisen taktikoinnin välineenä, millaisia kirjoja kansanedustajat ovat tahtoneet kieltää tai sensuroida, mihin kirjoihin suurten suomalaisten puolueiden politiikka on perustunut ja mitkä ovat Suomen poliittisen historian kymmenen tärkeintä kirjaa.

Näyttelyn avajaiset ja keskustelutilaisuus pidetään maanantaina 10.2.2014 klo 14.30-16.00 kirjaston salissa 7062 (7 krs.). Näyttelyn on koonnut  johtava tietoasiantuntija Timo Turja Eduskunnan kirjastosta, joka myös esittelee näyttelyn avajaistilaisuudessa.

Tervetuloa!

”Mekin olemme lukeneet joitakin kirjoja, jopa oppineetkin niistä, ja annamme täyden arvon kirjojen viisaudelle, viisaiden kirjojen viisaudelle.” Pääministeri Urho Kekkonen Eduskunnassa vuonna 1951

Kuva: Eduskunnan kirjasto

Kirjastoammattilaiset ja arkkitehdit kohtaavat toukokuussa Helsingissä

Helsingin yliopiston kirjasto isännöi kansainvälistä Designing the Future – From Concepts to Library Buildings -konferenssia 6.-9.5.2014.

Euroopan tutkimuskirjastojen yhteistyöverkoston järjestämä konferenssi edistää kirjastoammattilaisten ja arkkitehtien välistä kokemusten vaihtoa ja jakaa tietoa uusista kirjastorakentamisen trendeistä ja projekteista.

Konferenssiin odotetaan yli sataa kirjastoalan asiantuntijaa ja uusista kirjastorakennuksista kiinnostunutta.

Helsingin yliopiston vuonna 2012 avattu pääkirjasto Kaisa-talossa on kerännyt lukuisia arkkitehtuuripalkintoja ja saanut myös kansainvälistä huomiota. Konferenssivierailla on mahdollisuus tutustua myös muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin.

Tutustu ohjelmaan konferenssin sivuilla

LIBER (Ligue des Bibliothèques Europeennes de Recherche – Association of European Research Libraries)

Muutoksia kirjaston aukioloaikoihin Viikissä, Meilahdessa ja Kumpulassa

Vuoden 2014 alusta Viikin, Meilahden ja Kumpulan kampuskirjastot ovat avoinna arkisin klo 9-19. Pääkirjasto Kaisa-talossa palvelee edelleen myös lauantaisin klo 10-16.

Lauantaisin opiskelijoiden käytettävissä ovat Viikissä Infokeskuksen 24h-lukusali sekä muissa Viikin kampuksen rakennuksissa sijaitsevat 24h atk-tilat. Meilahdessa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat käyttää ympäri vuorokauden Terkon kellaritiloissa sijaitsevan oppimiskeskus Mocoman tiloja.

Kirjaston aukioloaikoja joudutaan supistamaan säästösyistä. Olemme pyrkineet kohdentamaan supistukset niin, että niistä aiheutuu asiakkaille mahdollisimman vähän haittaa. Kirjastoissa syksyllä tehty kävijätutkimus osoitti, että niin Viikissä kuin Meilahdessakin kävijämäärät ovat lauantaisin pieniä. Viikin kampuskirjastossa myös arkipäivien viimeinen aukiolotunti klo 19-20 on ollut hiljainen. Samassa yhteydessä lopetetaan Kumpulan kampuskirjaston aukiolokokeilu klo 8-9 ja kirjasto avataan muiden kampuskirjastojen tapaan klo 9.

Muutokset aukioloajoissa koskevat Viikin, Meilahden ja Kumpulan kampuskirjastoja. Muiden toimipaikkojen aukioloihin ei tule muutoksia.

Huomaathan vuodenvaihteen poikkeukselliset aukioloajat

Presidentit vierailivat Kaisa-talossa

Opiskelijoiden keskittyminen tenttikirjoihin herpaantui keskiviikkona hetkeksi, kun Suomessa valtiovierailulla oleva Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba delegaatioineen saapui tutustumaan yliopiston kirjaston toimintaan. Suomalainen arkkitehtuuri sekä erityisesti kirjastopalveluiden maksuttomuus ja avoimuus teki vieraisiin vaikutuksen.

Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja opiskelija Piia Hissa.

Helsingin yliopisto ei valikoitunut vierailukohteeksi sattumalta. Kirjasto on ollut yhdessä Tampereen yliopiston kanssa Namibian yliopiston kirjaston kumppanina ulkoministeriön rahoittamassa parivuotisessa hankkeessa, jossa on kasvatettu kirjastohenkilöstön ammatillista osaamista muun muassa tiedonhankintataitojen opetuksessa, painettujen ja digitaalisten kokoelmien kehittämisessä, akateemisessa kirjoittamisessa sekä kirjaston strategiatyössä.

–  Hanke on jatkoa Suomen ja Namibian pitkäaikaiselle läheiselle yhteistyölle, korosti presidentti Pohamba.

Helsingin yliopistolla ja Namibian yliopistolla on jo lähes 15 vuotta ollut yhteistyösopimus ja opiskelijavaihto on tiivistä.

Aikanaan suomalaisyliopistoissa opiskeli Namibian itsenäisyydestä taistelleita nuoria, jotka ovat sittemmin toimineet Namibiassa merkittävissä asemissa, kuten Helsingissä lääketiedettä opiskellut moninkertainen ministeri Nickey Iyambo, joka kuului tälläkin kertaa presidentin delegaatioon sekä Tampereella opiskellut, nykyisin Namibian yliopiston kirjastonjohtajana toimiva Ellen Ndeshi Namhila.

Namibialaisdelegaation kiirehdittyä pääministerin tapaamiseen Kesärantaan jäivät presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vielä hetkeksi ihastelemaan yliopiston modernia oppimisympäristöä.

Namibia-projekti tuotti kirjan kolmen yliopiston yhteistyönä

Kirjaston Maria Forsman on Vuoden tieteentekijä

Helsingin yliopiston kirjastossa johtavana tietoasiantuntijana työskentelevä Maria Forsman valittiin Vuoden tieteentekijäksi perjantaina 25.10. Helsingin Kirjamessuilla.

– Kirjastot ovat viime vuosina saaneet kauan kaipaamaansa arvostusta ja nykyään vaativa kirjastotyö tunnustetaan, sanoo Maria Forsman, jonka rooli erityisesti yliopiston kirjaston tutkijapalveluiden kehittämisessä on ollut merkittävä.

Forsman on ansioitunut etenkin bibliometriikan –  eli tieteellisen julkaisutoiminnan mittaamisen ja analysoinnin – asiantuntijana ja tutkijana. Forsmanin osuus on ollut erityisen vahva bibliometriikan tiedepoliittisessa hyödyntämisessä.

Helsingin yliopiston kirjastossa bibliometrisiä analyysejä tuotettiin erityisesti yliopiston vuonna 2011 tehtyä arviointia varten, ja toiminta on näyttänyt esimerkkiä muille suomalaisille yliopistoille. Kirjastojen rooli yliopistojen tulostavoitteiden saavuttamisessa on entistä merkittävämmässä osassa, ja Forsmanin työn ansiosta kirjastoissa työskentelevien asiantuntijoiden osaaminen on noussut painokkaasti esiin.

Kirjaston tarjoamia tutkijapalveluita ovat bibliometrinen osaaminen, tutkimusdata ja avoimen julkaisemisen (Open access) tuki. Forsmanin tutkimusdata-asiantuntemus periytyy jo 1990-luvun lopusta, jolloin hän oli mukana perustamassa Yhteiskuntatieteellistä tietoarkistoa Tampereelle. Kirjasto- ja tietopalvelualalla Maria Forsman on työskennellyt vuodesta 1972. Myös tutkijana ja opettajana toiminut Forsman väitteli informaatiotutkimuksen alalta valtiotieteen tohtoriksi vuonna 2005.

Forsman on järjestyksessään toinen Vuoden tieteentekijäksi valittu kirjastoammattilainen. Vuonna 2003 Tieteentekijöiden liitto antoi tunnustuspalkinnon kirjastonhoitaja, informaatikko Marjatta Jokiselle.

Tieteentekijöiden liitto: ”Vuoden tieteentekijä – johtava tietoasiantuntija Maria Forsman”

 

Kaisa-talolle LEED-ympäristösertifikaatti

Yliopiston pääkirjastona toimiva Kaisa-talo on Euroopan ensimmäinen kirjastorakennus, joka on saanut LEED-ympäristösertifikaatin ekologisesti kestävänä uudisrakennuksena. Kaisa-talo saavutti luokittelussa toiseksi korkeimman sertifiointitason, Gold-tason.

Sertifikoinnissa Kaisa-taloa kiitettiin muun muassa hyvästä energiatehokkuudesta, vihreän sähkön hankinnasta sekä kierrätysmateriaalien osuudesta teräs- ja lasirakenteissa. Sertifioinnissa huomioitiin myös erinomaiset julkiset yhteydet sekä se, että uusia autopaikkoja ei rakennustyön yhteydessä perustettu.

Kampuskirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen iloitsee, että aiemmin arkkitehtuuristaan palkittu rakennus saa myös tämäntyyppistä tunnustusta. Rakennus on palkittu muun muassa Vuoden lasirakenne 2012 -palkinnolla, Kritiikin kannukset -palkinnolla ja Uudenmaan taidetoimikunnan Taide -palkinnoilla.  Vuosi sitten avattu Kaisa-talo palvelee lukukausien aikana päivittäin 7 000 kävijää, ja siellä työskentelee 150 kirjaston työntekijää.

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva rakennusten suunnittelun, rakentamisen, käytön ja ylläpidon arviointi. Ympäristönäkökohtien lisäksi sertifioinnissa arvioidaan rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus käyttäjille.

Yliopiston ympäristöviikkoa vietetään 7.–11.10. Keskiviikkona 9.10. klo 14 järjestetään tutustumiskierros Kaisa-taloon. Ilmoittaudu kierrokselle

LEED