Kirjastonhoitajan suositukset Open Access -viikolle

Tutustu kansainväliselllä Open Access -viikolla 19.-25.10. ainakin näihin viiteen asiantuntijoidemme valitsemaan avoimeen arkistoon:

OpenDOAR
Tuhansia julkaisuarkistoja.

OpenAIRE
Avoimia projekteja & artikkeleita unohtamatta tutkimusdataa.

BASE – Bielefeld
75 miljoonaa hittiä.

Gallica
Miljoonittain dokumentteja.

OATD
Lukemattomia graduja ja väitöskirjoja.

UH_2015_865x180

Lisätiedot: openaccess-info[at]helsinki.fi

Tutkimuksen laadun mittaaminen aiheena pe 16.10.

Vuotuinen Bibliometriikkaseminaari on täällä taas

Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti  tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.

leiden

Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Lisätietoja saatavissa seminaarin ohjelmasivuilta.

 

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049

Helsingin yliopiston Times Higher Education sija 76 – mistä nousu syntyi?

Yliopistorankingit

Alkusyksy on yliopistorankingien julkistamisen aikaa. Elokuussa saimme Shanghain, syyskuussa QS World University rankingin ja kuun viimeinen päivä Times Higher Education (THE) World University Rankingin tulokset. Näistä viimeinen tarjosi Helsingin yliopistolle dramaattisen nousun sijalta 103 sijalle 76.

RAN

Mistä Helsingin yliopiston iso THE-rankingnousu syntyi?

Keskeisessä roolissa julkaisutoimintaa arvioitaessa saattaa olla tietokannan vaihtuminen. Web of Sciencen sijasta THE käyttää nyt ensi kertaa lähdetietokantana Scopusta. Tämä muutos on nostanut muitakin eurooppalaisia ja suomalaisia yliopistoja, sen sijaan amerikkalaiset yliopistot menettivät nyt asemiaan.

Myös QS käyttää Scopusta, mutta siinä Helsingin yliopiston sijoitus oli kuitenkin laskenut. Yhtenä syynä tähän on julkaisutoiminnan pisteiden laskentatavassa tapahtunut merkittävä muutos, jossa viittä suurta tieteenalaryhmää painotetaan kutakin yhtä paljon. Helsingin yliopiston tapaiset lääketieteessä ja luonnontieteissä vahvat yliopistot menettävät tässä laskutavassa yleensä julkaisupisteitä.

Kirjastossa analyysityökalut palvelukäytössä

Shanghain rankingissa bibliometriset mentelmät käsittävät 40% kokonaistuloksesta, QS-rankingissa sen sijaan vain 20%. THE rankingissa viittaukset tuovat 30% tuloksesta ja julkaisuvolyymi 6%.

Shanghain rankingissa tietokantana on Web of Science, samoin Taiwan (TNU) rankingissa, jonka tuloksia odotamme lokakuun alkupuolella. Taiwan ranking perustuu puhtaasti bibliometrisiin indikaattoreihin.

Helsingin yliopistossa sekä Web of Science että Scopus ovat käytössä yliopiston verkossa, samoin kummankin tietokannan analyysityökalut, InCites ja SciVal. Kirjaston metriikkapalveluissa näitä hyödynnetään aktiivisesti. Suunnitteilla on myös asiakkaille suunnattua koulutusta niiden tehokkaaseen käyttöön.

Teksti: Eva Isaksson
Editointi: Ursula Virolainen

Psykologian oma opas – tiedonlähteet ja palvelut yhdessä paikassa

Psykologian tieteenalaopas tarjoaa suoran väylän uusimpiin e-kirjoihin, artikkeleihin ja muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin. Englanninkielinen opas on osa laajempaa ResearchGuides-opaskokonaisuutta, jonka kautta on vaivatonta lähestyä kirjaston tarjoamia palveluita tai tietolähteitä tietyn oppianeen näkökulmasta.

PSYKirjastomme asiantuntijat ovat jo aiemmin julkaisseet erityisesti kasvatustieteilijöille suunnatun englanninkielisen Education -tieteenalaoppaan.

 

ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Opiskelijoille ja tutkijoille suunnatuille Helsingin yliopiston kirjaston ResearchGuides-sivuille on koottu  valikoima kirjaston aineistoja ja palveluja tieteenaloittain. ResearchGuides -palvelusta löytyy lisäksi yleiset oppaat esimerkiksi e-kirjojen käytöstä, tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnista ja opinnäytteiden etsimisestä.

Palvelun kautta myös e-aineiston etäkäyttö on yliopistolaisille helppo tapa lähestyä hankkimiamme e-aineistoja, sillä palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnukset siirryttäessä vain yliopistolaisille tarjolla oleviin palveluihin.


ResearchGuide_logo

Kiinnostaako kotimainen oikeuskäytäntö tai lainsäädäntö? Oppaastamme löydät oikeudelliset tiedonlähteet koottuna

Oikeustieteellisen tutkimustiedon äärelle pääset nyt myös suomenkielisen oppaan avulla, kun tieteenalaopas kotimaisesta oikeudesta valmistui. Ennestään oikeudellisen tiedon tarvitsijoille on kirjastomme asiantuntijat koonneet jo englanninkieliset oppaat European Law ja Law.

LAWKaikki oikeustieteen, kuten myös muiden tieteenalojen oppaat löydät ResearchGuides
–palvelusta.

 


ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

ResearchGuide_logo

Avointa julkaisemista voivat tukea kaikki – esittelyssä arXiv

arXIv on ehkä maailman tunnetuin OA-arkisto ja Helsingin yliopisto on sen aktiivisin käyttäjä Pohjoismaissa. Helsingin yliopiston kirjasto on osallistunut arXivin toimintaan ja ylläpitoon jo vuodesta 2011.

Nyt myös yksittäisten tukijoiden, kuten tutkijoiden, tutkimuslaitosten tai julkaisijoiden on mahdollista osallistua tämän upean avoimen tieteen edelläkävijäarkiston tukemiseen  pilottijakson 10.9.–19.9.2015 aikana. Lisätietoja lahjoittamisesta.

astro2

Mikä arXiv?

arXivista löytyy julkaisuja fysiikan, tähtitieteen, matematiikan sekä tietojenkäsittelytieteiden aloilta. Yliopiston tutkijoille arXiv on tarjonnut väylän seurata tuoreinta tutkimusta ja saada näkyvyyttä omille julkaisuilleen. Vuodesta 2001 arXivin toiminnan jatkuvuudesta on huolehtinut Cornellin yliopiston kirjasto tukenaan joukko muita rahoittajatahoja kuten kirjastoja. arXiv on sen perustamisen (1991) jälkeen kasvanut yli miljoonan e-julkaisun avoimeksi OA-arkistoksi.

 Lue lisää:

Tutkijoiden oma open access –arkisto uudistuu
arXiv at Univeristy of Helsinki (Memeber Advisory Board meeting, Eva Isaksson)

Tutkimuksen arviointi ja indikaattorien valinta -seminaari 16.10.2015

Vuoden 2015 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.10.2015 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 9.
leidenSeminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi bibliometriikan näkökulmasta. Erityisesti paneudutaan tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Seminaarin pääpuhujana on Ed Noyons (Associate Director CWTS, Leiden).
Iltapäiväksi jakaudutaan ajankohtaisia aiheita käsitteleviin työryhmiin teemoilla tieteidenvälisyys, tutkimuksen arviointi ja tutkimuksen tuottavuuden mittaaminen.

Seminaariin toivotetaan tervetulleiksi kaikki bibliometriikan parissa työskentelevät ja sitä hyödyntävät henkilöt. Osallistujia toivotaan sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä, Suomen Akatemiasta että tutkijakunnasta. Osallistujia pyydetään halutessaan julkaisemaan seminaarin yhteydessä artikkeli jostain sen aihepiiriin liittyvästä kokonaisuudesta.

Seminaarin järjestävät yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Tarkempi ohjelma ja seminaariin ilmoittautuminen e-lomakkeella 7.10.2015 mennessä.

Tervetuloa!

Vuosikerta 1986 – Valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1986 promovoitujen tohtoreiden kirjanäyttely

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan VIII promootiossa
23.5.1986 valtiotieteiden tohtorin arvon ja merkit, hatun, miekan ja
diplomin, saaneet tohtorit puolisoineen ovat promootiosta lähtien
kokoontuneet joka vuosi yhteiselle illalliselle. Tänä vuonna, joka on
myös tiedekunnan 70. juhlavuosi, tohtorit ovat valikoineet tärkeimpiä
julkaisujaan näyttelyyn, joka on yleisön nähtävillä 25.5-31.8 välisenä
aikana klo 8-16 Työväenliikkeen kirjaston aulassa (Sörnäisten rantatie 25).
Kirjanäyttelyssä on esillä julkaisuja seuraavilta tutkijoilta: Katarina Eskola,
Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä, Reino Hjerppe, Riitta Hjerppe, Riitta Jallinoja, Magnus Lemberg, Harri Sintonen, Paula Tiihonen, Seppo Tiihonen,
Arja Turtiainen, Turto Turtiainen sekä Martti Turtola.

Emeritusprofessori Seppo Hentilä esittelee kirjanäyttelyn yleisölle
torstaina 28.5.2015 klo 14.30-15.00.

Lisätietoja: www.tyovaenperinne.fi