Minervan oppimiskeskuksen gradukärryjä voi nyt varata Helkassa

Oppimiskeskus Minerva Siltavuorenpenkereellä avataan pian: jos loput kalustus- ja asennustyöt etenevät aikataulussaan, tila on käytettävissä viikolla 48.

Varaa gradukärry

Minervassa on 29 gradukärryä, joihin voi tehdä varauksia Helka-tietokannassa 18.11.2015 alkaen. Noutoilmoitus tulee varaajalle kun oppimiskeskus saadaan auki, minkä jälkeen gradukärryt ovat käytettävissä. Minervan gradukärryjen avaimet noudetaan pääkirjastosta.

Ei vielä varauksia Minervan ryhmätyötiloihin

Vaikka oppimiskeskuksen ryhmätyötilat (K222a, K230, K225) löytyvät jo yliopiston Office365-kalenterista, varauksia niihin voi oikeasti tehdä vasta kun oppimiskeskus on avattu. Varausta yrittäneen henkilön omassa kalenterissa varaus saattaa tällä hetkellä näkyä, vaikka varauksenteko ei oikeasti ole onnistunut eikä näy ryhmätyötilan kalenterissa. Lue lisää

 

Oppimiskeskus Minervan ryhmätyötiloihin ei voi vielä tehdä varauksia

Viimeistä silausta vaille valmis Minervan oppimiskeskus aukeaa opiskelijoille marraskuun loppupuolella. Oppimiskeskuksen ryhmätyötilat ovat herättäneet jo niin suurta kiinnostusta, että niihin on ehditty tehdä varauksia, vaikka tila onkin vielä suljettu.

Oppimiskeskuksen ryhmätyötilat (K222a, K230, K225) näkyvät yliopiston Office365-kalenterissa, mutta varauksia voi oikeasti tehdä vasta kun tila on avattu. Tällä hetkellä varauksenteko on estetty ryhmätyötilojen kalentereissa, mutta tieto varauksesta näkyy silti varauksen tekijän omassa kalenterissa. Selvittelemme asiaa ja pahoittelemme harmillista sekaannusta.

Jos loput kalustus- ja asennustyöt etenevät aikataulussaan, tila voidaan avata opiskelijoille viikolla 48. Vielä ei siis Minervan oppimiskeskuksen ryhmätyötiloja kannata varailla.

Lisätietoja Minervan oppimiskeskuksesta kirjaston verkkosivulla

Onko antiikintutkimus alasi? Hyödynnä uusi Classical Studies -tieteenalaopas

Classical Studies -opas on vaivaton reitti alan tiedonlähteisiin. Sivustolta on suora pääsy uusiin e-kirjoihin, lehtiin, tietokantoihin ja muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin.

Opas täydentähumanitiesä humanististen tieteiden opassarjaa – humanististen tieteiden aloilta on jatkossa tulossa edelleen lisää tieteenalaoppaita.

ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Classical Studies -opas on osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.

ResearchGuides-palvelussa on tieteenalakohtaisten oppaiden lisäksi myös kirjaston palvelujen käytössä neuvovia oppaita, esimerkiksi:
E-kirjaopas
HY:n opinnäytteet: Ohjeita opinnäytteiden etsimiseen
Measuring Research Impact

Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.

ResearchGuide_logo

Kirjastonhoitajan suositukset Open Access -viikolle

Tutustu kansainväliselllä Open Access -viikolla 19.-25.10. ainakin näihin viiteen asiantuntijoidemme valitsemaan avoimeen arkistoon:

OpenDOAR
Tuhansia julkaisuarkistoja.

OpenAIRE
Avoimia projekteja & artikkeleita unohtamatta tutkimusdataa.

BASE – Bielefeld
75 miljoonaa hittiä.

Gallica
Miljoonittain dokumentteja.

OATD
Lukemattomia graduja ja väitöskirjoja.

UH_2015_865x180

Lisätiedot: openaccess-info[at]helsinki.fi

Tutkimuksen laadun mittaaminen aiheena pe 16.10.

Vuotuinen Bibliometriikkaseminaari on täällä taas

Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti  tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.

leiden

Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Lisätietoja saatavissa seminaarin ohjelmasivuilta.

 

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049

Psykologian oma opas – tiedonlähteet ja palvelut yhdessä paikassa

Psykologian tieteenalaopas tarjoaa suoran väylän uusimpiin e-kirjoihin, artikkeleihin ja muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin. Englanninkielinen opas on osa laajempaa ResearchGuides-opaskokonaisuutta, jonka kautta on vaivatonta lähestyä kirjaston tarjoamia palveluita tai tietolähteitä tietyn oppianeen näkökulmasta.

PSYKirjastomme asiantuntijat ovat jo aiemmin julkaisseet erityisesti kasvatustieteilijöille suunnatun englanninkielisen Education -tieteenalaoppaan.

 

ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Opiskelijoille ja tutkijoille suunnatuille Helsingin yliopiston kirjaston ResearchGuides-sivuille on koottu  valikoima kirjaston aineistoja ja palveluja tieteenaloittain. ResearchGuides -palvelusta löytyy lisäksi yleiset oppaat esimerkiksi e-kirjojen käytöstä, tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnista ja opinnäytteiden etsimisestä.

Palvelun kautta myös e-aineiston etäkäyttö on yliopistolaisille helppo tapa lähestyä hankkimiamme e-aineistoja, sillä palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnukset siirryttäessä vain yliopistolaisille tarjolla oleviin palveluihin.


ResearchGuide_logo

Kaisa-talo on avoinna sunnuntaisin 4.10.-29.11.

Keväällä toteutettu onnistunut kokeilu saa jatkoa loka- ja marraskuussa: keskustakampuksella on jälleen tarjolla tuhat lukupaikkaa myös sunnuntaisin.

Pääkirjasto Kaisa-talo on avoinna sunnuntaisin klo 11:00-17:00 ajalla 4.10.-29.11. Poikkeuksena vain pyhäinpäivän viikonloppu la-su 31.10.-1.11., jolloin talo on suljettu. Sisäänkäynti sunnuntaisin Fabianinkadulta ja hissillä Kaisaniemenkadulta (1. krs) tai Helsingin yliopiston metrotasolta (K1).

Oppimisympäristö käytettävissäsi

SU_AUKIOLOKaisa-talo toimii sunnuntaisin itsepalvelukirjastona. Kokoelmat, tilat ja laitteet ovat asiakkaiden käytettävissä kerroksissa 2-7. Sisääntulokerroksen palvelualue ja kellarikerrokset (K4, K3, K2) ovat suljettuina. Palvelemme asiakkaita puhelimitse, noudamme varauksia ja neuvomme tarvittaessa tilojen ja itsepalvelulaitteiden käytössä.

Jos tarvitset vierailijatunnuksen yliopiston verkkoon tai kopiokortteja esimerkiksi tulostamista varten, sinun tulee hankkia ne aiemmin viikolla tai viimeistään lauantaina.

Kaisa-talo on avoinna lauantaisin klo 11:00-17:00. Aukioloaikaa siirrettiin tunnilla eteenpäin asiakkailta tulleen toiveen mukaisesti. Muutosta tuki myös se, että erityisesti viikonloppuisin kirjaston asiakasvirta painottuu iltapäivään ja aamupäivät ovat hiljaisempia.

Oppimiskeskus Aleksandriaan kulkuavaimella vaikka heti aamusta

Oppimiskeskus Aleksandria (Fabianinkatu 26) on avoinna arkisin klo 08:00-19:45, lauantaisin klo 11:00-16:45, ja sunnuntaisin suljettu. Helsingin yliopiston opiskelijana pääset Aleksandriaan myös aukioloaikojen ulkopuolella klo 07:00-01:00 välisenä aikana erillisellä magneettiavaimella, jota voit hakea Tietotekniikkakeskuksen käyttölupapisteessä.
Lisätietoja Aleksandrian yökäytöstä Flamma-intranetissä.

Pääkirjasto (Kaisa-talo)
– palvelupuhelin 02941 23920
– sähköposti: kirjasto-keskusta (at) helsinki.fi
Helsingin yliopiston kirjaston aukioloajat
Oppimiskeskus Aleksandria

Kiinnostaako kotimainen oikeuskäytäntö tai lainsäädäntö? Oppaastamme löydät oikeudelliset tiedonlähteet koottuna

Oikeustieteellisen tutkimustiedon äärelle pääset nyt myös suomenkielisen oppaan avulla, kun tieteenalaopas kotimaisesta oikeudesta valmistui. Ennestään oikeudellisen tiedon tarvitsijoille on kirjastomme asiantuntijat koonneet jo englanninkieliset oppaat European Law ja Law.

LAWKaikki oikeustieteen, kuten myös muiden tieteenalojen oppaat löydät ResearchGuides
–palvelusta.

 


ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

ResearchGuide_logo

HELDA digitaalisten arkistojen ranking-listalla sijalla 33.

Helsingin yliopiston digitaalisen arkiston Heldan sijoitus tieteellisen toiminnan laatua mittaavalla ranking-listalla on parantunut vuosi vuodelta. Kaksi kertaa vuodessa julkaistavalla listalla sijoitus on nyt 33.

Tuore listaus painottaa löydettävyyttä Google Scholarista, joka on yhdysvaltalaisen Googlen tuottama maksuton tieteellisten julkaisujen hakupalvelu.

Helda pärjää hyvin omassa sarjassaan

Omassa instituutioiden arkistoja listaavassa “Top Institutionals” -sarjassa sija on 24. Saavutus on hieno, sillä Heldan edellä on ainoastaan kolme sitä pienempää arkistoa.
Loput parista kymmenestä parhaasta ovat suuria. Kärkipaikkaa pitää yhdysvaltalainen Smithsonian ja Nasan yhteinen data-arkisto, joka on listauksessa mukana olevista kolmanneksi suurin. Helda sijoittuu arkistojen kokoa mittaavan listan sijalle 437.

Heldan menestykseen vaikuttavat laaja näkyvyys, eli se kuinka paljon Heldan sisältöä on linkitetty muualle, sekä Scholar-indeksoidun aineiston suuri määrä.

Digitaalisten arkistojen listauksen yhtenä mittarina toimii myös altmetriikka, joka mittaa sitä kuinka paljon arkistoja on mainittu sosiaalisessa mediassa. Nämä yllä mainitut indikaattorit vaikuttavat yhdessä sijoitukseen digitaalisten arkistojen listalla.

Mikä HELDA?

Helda on Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto, jonka tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. Helda tarjoaa yliopiston omille ja yhteistyökumppaneiden julkaisuille oman avoimen julkaisuarkiston.

Arkistoon tallennetaan yliopistolla tuotettua kokotekstiaineistoa kuten tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja ja tiedekuntien oppimateriaaleja sekä laitosten tuottamaa tutkimusaineistoa. Arkistoon tallennettujen aineistojen säilytyksestä huolehditaan, ja ne saavat pysyvän verkko-osoitteen.

Helda sisältää muun muassa yli 25 000 opinnäytetyötä, pari tuhatta Tuhat-tietokantaan tallennettua tutkimusartikkelia ja jonkin verran oppimateriaaleja. Aktiivisesti päivittyvät esimerkiksi ekonomien Helsinki Center of Economic Research (HECER) sekä Helsingin yliopiston yksiköiden julkaisusarjat .

Helsingin yliopiston julkaisujen lisäksi Heldasta löytyy yhteistyökumppaneiden kokoelmia. Mukana ovat muun muassa Suomen Pankki, Suomen ympäristökeskus ja Taideyliopisto.

Lue lisää:

Helda tuo lukijoita yliopiston tutkijoille