Avoimen tieteen tueksi on lukuisia palveluita – Valitse itsellesi sopivat!

Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.

Open Access -tuki

Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:

Avoimen julkaisemisen opastus

Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.

Rinnakkaistallennuspalvelu

Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:

Helda-julkaisuarkisto

Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä  pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

HUP – Helsinki University Press

Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.

Datatuki

Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.

Datanhallintakoulutus ja työpajat

Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan  ja suunnittelemiseen.

DMP-kommentointipalvelu

Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.

DMPTuuli

Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.

Research Data Services

Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.

Tutkijan Open Access -opas

Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittajamaksuopas

Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.

Datanhallinnan perusasiat

Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.

Research Data Management -opas

Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.

tieteenalaoppaat

Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.

 Tiedonhankinnan MOOC-kurssit

Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.

OpenAIRE – avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.

 Iris.ai

Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.

Editori

Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.

Teksti:
Kirjaston Open Access -työryhmä
Ingressi ja editointi: Ursula Virolainen

Sähkökvartetti ja Kaukana väijyy ystäviä 50 vuotta: Avoimuuden kunniaksi!

Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14 järjestettävässä Avoimen tieteen iltapäivässä voi avoimen tieteen lisäksi saada ensikosketuksensa (tai uuden heräämisen) sähkömusiikkiin. Tapahtuman päätteeksi on luvassa melko mielenkiintoinen esitys: Sähkökvartetin merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A.Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Erkki Kurenniemen-sähkösoittimet tutkimushankkesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa. Tämä juttu kulkee Sähkökvartetin historian jalan jäljissä aina Bulgariaan saakka.

Sähkökvartetti ja vuosi -68

Vuosi 1968 merkitsi tärkeää ajankohtaa usean kotimaisen elektroakustisen ja kokeellisen taiteen merkkiteoksen ja -tapahtuman historiassa. Heti alkuvuodesta Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin kuvataiteilija Eino Ruutsalon eri taidemuotoja yhdistävä, äänen, kuvan, runon ja musiikin kavalkadi – Valo ja liike -näyttely – johon liittyi myös oheistapahtumia. Pian tämän jälkeen juhlittiin The Sperm -yhtyeen järjestämillä The International Organ 3 -festivaaleilla. Marraskuun lopussa vuosi huipentui muiden muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlat varjoonsa jättäneeseen Vanhan valtaukseen sekä siihen liittyviin tapahtumiin.

Kyseisenä vuonna näki päivänvalon myös taiteilija M.A. Nummisen ideoima, Erkki Kurenniemen suunnittelema ja Kullervo Auran rakentama, maailmanlaajuisenkin avantgardehistorian mittapuulla varhainen, kollektiiviseen improvisaatioon kolmelle soittajalle ja laulajalle suunniteltu Sähkökvartetti.

M.A. Nummisen, Tommi Parkon, Arto Koskisen ja Peter Widénin muodostama Sähkökvartetti-yhtye soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa Bulgariassa järjestetyillä nuorisofestivaaleilla, tämän jälkeen syyskuussa Amos Anderssonin taidemuseossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa kommunikaatiokonsertissa 25.11.1968. Yhtye esiintyi aktiivisesti noin kahden vuoden ajan kevääseen 1970 saakka. Sähkökvartetti, itsenäisenä ryhmänä, esiintyi vain noin kymmenkunta kertaa, mutta soitinta käytettiin myös Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen konserteissa.

Kaukana väijyy aina improvisaation ystäviä

Sähkökvartetti soitti tyypillisesti vain yhden teoksen, Kaukana väijyy ystäviä, joka perustui pääosin kollektiiviseen improvisaatioon, jossa solistisia osuuksia soitettiin sähkösaksofonilla, -viululla ja -rummuilla. Tyypillisesti teoksen tunnistettava osuus, sen neljästä sävelestä muodostuva melodia, kuultiin ensin Arto Koskisen soittamana kvartetin melodiakoneella ja tämän jälkeen M.A. Nummisen laulamana ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi – Bulgariassa englanniksi ja saksaksi. Improvisatorisen teoksen kesto vaihteli muutamasta minuutista noin puoleentoista tuntiin riippuen tapahtuman luonteesta. M.A. Numminen kuvailee teosta:

“Improvisointiosuudet soittivat pääasiassa Arto Koskinen melodiakoneella ja Tommi Parko vuoroin sähköviululla ja sähkösaksofonilla. Peter Widénin rumpusoolo oli tarjolla vain silloin, kun konsertti oli tarpeeksi pitkä, kuten siis Amos Andersonin taidemuseon konsertissa. Bulgariassa minä lauloin tietenkin englanniksi ja saksaksi: Far away there some friends are lurking. Weit in der Ferne lauern Freunde.”

Amos Andersonin taidemuseon konsertissa Sähkökvartetti esitti myös toisen teoksen, Jospa kuu ja vesi nousevat kerran, jossa Sähkökvartettia täydensi luupiksi editoitu taustanauha. Nauhaluupilla, joka konsertissa toistettiin osana teosta tavallisen nauhurin avulla, kvartetin jäsenet huusivat kukin jotakin omaa vokaaliääntään.

Sähkökvartetti – kerran vielä!

Vuoden 1970 jälkeen Sähkökvartetti on esiintynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan vain kerran – vuoden 2002 Avanto-festivaaleilla Gloria-teatterissa. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Sähkökvartetti soi 24.10.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, osana avoimen tieteen iltapäivä -tapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A. Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy lisäaineistoa Sähkökvartetista, ”Suomen ensimmäisestä syntetisaattorista” ja ”undergroundin elektronimusiikillisesta puolesta”.

Teksti: Mikko Ojanen
Kuvat: Mikko Ojanen, YLE elävä arkisto
Ingressi ja Editointi: Ursula Virolainen

Open Access -viikko tuo tuoreita näkökulmia tiedon avoimuuteen

Kansainvälinen Open Access -viikko on jälleen ensi viikolla, 22.-28.10.2018. Yksi tänä vuonna erityisesti nousevista aiheista on eurooppalaisten tutkimusrahoittajien julkistama Plan S -suunnitelma, jonka tarkoitus on vauhdittaa kehitystä kohti tiedejulkaisujen 100 %:n avoimuutta. Tavoitteena on täysi avoimuus vuonna 2020.

Plan S -suunnitelmasta ja avoimen tieteen infrastruktuureista keskustellaan myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2018 klo 12-14. Iltapäivän teemana on Kuka omistaa julkaisusi? Tilaisuuteen sisältyy Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon jako, panelistien puheenvuoroja sekä keskustelu. Panelisteiksi on kutsuttu edustajia yliopistosta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Suomen Akatemiasta. Tilaisuuden päättää sähkökvartetin ainutkertainen musiikkiesitys, jonka tuottavat M.A. Numminen ja DIMI-trio.

Tarkempaa tietoa Helsingin yliopiston kirjaston järjestämistä Open Access -viikon 2018 tapahtumista löydät Open Access -viikon tapahtumasivulta.

 

Tieto globaalisti kaikkien ulottuville

Open Access -viikon aikana pyritään paikallisesti ja globaalisti nostamaan esiin avoimen tieteen näkökulmia ja avoimuuteen liittyviä hyötyjä. Tänä vuonna viikon teemana on Designing Equitable Foundations for Open Knowledge. Teeman avulla herätetään keskustelua siitä, miten avoin tiede saadaan globaalisti kaikkien ulottuville ja miten sille voidaan luoda oikeudenmukainen perusta. Maailmanlaajuisesti kysymyksiin kuuluu mm. se, miten varmistetaan, ettei tiedontuottajia suljeta pois esimerkiksi kohtuuttoman korkeiden kirjoittajamaksujen vuoksi.

Kansainvälisen Open Access -viikon sivustolta löytyy tietoa eri vuosien teemoista sekä eri maissa järjestettävistä tapahtumista. Lisäksi sivustolla on blogeja ja keskusteluja sekä kuvausta eri maiden avoimen tieteen työryhmistä.

Kirjasto mukana OA-viikolla jo vuodesta 2012

Helsingin yliopiston kirjasto on osallistunut Open Access -viikkoon vuodesta 2012 alkaen. Viime vuonna kirjasto toteutti Avoimen tieteen iltapäivä -tilaisuuden, #OAhaaste -kampanjan sekä Open Science Kiosk -tapahtumia yliopiston kaikilla kampuksilla. Viimevuotiseen Avoimen tieteen iltapäivä -tilaisuuteen liittyvän blogitekstin voit lukea täältä.

Mirkka Lappalainen (vas.) Eeva Nyrövaaran haastateltavana Avoimen tieteen iltapäivässä 2017. Kuva: Jussi Männistö

 

Teksti: Mika Holopainen ja Kimmo Koskinen
Editointi: Ursula Virolainen

Kysy mitä vain! – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 22.-25.10.2018

Miten rinnakkaistallennan? Kuinka julkaisen gradun tai väitöskirjan avoimesti? Millaisia alennuksia kirjoittajamaksuihin yliopistolaiset saavat? Mihin Plan S –julistus pyrkii?

Tutkija, opettaja, opiskelija – olet tervetullut avoimen tieteen kioskeille keskustelemaan ja kyselemään yllä oleviin, tai mihin tahansa muihin avoimen tieteen teemoihin liittyen. Kirjaston asiantuntijat päivystävät kioskeilla seuraavasti:

Meilahti
22.10.2018 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8
Keskustakampus
23.10.2018  11.00-13.00 Porthania, Yliopistonkatu 3
Kumpula
23.10.2018 11.00-13.00 Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
25.10.2018 11.00-13.00 Biokeskus 2 (2. krs), Viikinkaari 5

OPEN ACCESS WEEK 2018

Kioskit ovat osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa. Viikon ohjelma kokonaisuudessaan.

Kuka omistaa julkaisusi? kysytään Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14

Tiedejulkaisut avoimiksi vuoteen 2020 mennessä, mutta millaisin keinoin? Miten suomalaiset tiederahoittajat ja tiedeinstituutiot pyrkivät avoimen tieteen edistämiseen lähivuosina?

Tule Tiedekulmaan kuulemaan ja kyselemään! Paneelissa keskustelemassa Plan S -julistuksesta yliopiston, Suomen Akatemian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Luvassa myös Syksy Räsäsen videoitu puheenvuoro. Keskustelun moderaattorina toimii Heidi Laine.

Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman kruunaa Erkki Kurenniemen sähkösoittimet –projektin kvartetiksi laajentuneen trion esitys!

Tapahtuma: Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 2018
Paikka:
Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 24.10.2018 klo 12-14

Ohjelma kokonaisuudessaan: http://libraryguides.helsinki.fi/oa-week2018

OPEN ACCESS WEEK 2018

Tapahtuma on osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille.

Muista avoin arkistointi – lähetä hyväksytty käsikirjoitus kirjastoon tallennettavaksi

Tutkija, lähetä julkaisusi rinnakkaistallennettavaksi (Green OA) kirjastoon. Tarkistamme julkaisuoikeudet ja tallennamme julkaisut kustantajan ehtojen mukaisesti. Vertaisarvioidun ja hyväksytyn käsikirjoitusversion tallennuksen julkaisuarkistoon useimmat kustantajat yleensä sallivat.

Lähetä tiedostot meille

Tutkijana vastuullesi jää lähettää hyväksytty käsikirjoitus (AAM, post-print) kirjastolle osoitteeseen openaccess-info@helsinki.fi. Mukaan tulee liittää mahdollisuuksien mukaan myös tieto tulevasta julkaisupaikasta. Tieteenalakohtaiseen arkistoon, kuten arXiviin jo tallennettua artikkelia ei tarvitse erikseen palveluosoitteeseen lähettää, pelkkä arXivin julkaisulinkin toimitus riittää. Avoimen julkaisemisen oppaasta saat lisätietoja palvelusta.

Tutkimusjulkaisut avoimeksi

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteiden (2017) mukaisesti kaikki Helsingin yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tallennetaan TUHATin kautta julkaisuarkisto HELDAan. HELDAssa julkaisujen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina. Euroopan Komission ja Science Europen muodostaman koalition Plan S -julistus vaatii puolestaan Euroopassa julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuottamia tieteellisiä julkaisuja avoimesti saataville 1.1.2020 lähtien.

Kirjasto tallentaa julkaisut avoimesti julkaisuarkistoon tutkijan puolesta

Toiveilla on tapana toteutua! Kirjasto tarkistaa julkaisuoikeudet tutkijan puolesta, selvittää oikean version, sekä rinnakkaistallentaa julkaisut yliopiston avoimeen digiarkistoon kustantajan ehtojen mukaisesti. Tämä on kirjaston rinnakkaistallennuspalvelu ja sitä voivat hyödyntää kaikki Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat. Lähetä tiedosto/t (vertaisarvioitu käsikirjoitus, post-print) osoitteeseen: openaccess-info@helsinki.fi.

Jotta eri versioiden ja julkaisuoikeuksien selvittäminen eivät veisi liikaa aikaa, kirjastoon voi lähettää kaikki versiot. Me hoidamme loput. Mukaan tulee liittää vain tieto tulevasta julkaisupaikasta.

Julkaiseminen ns. vihreä open access (Green Open Access) tietä käyttäen on varmin ja useimmiten myös helpoin tapa turvata julkaisujen pysyvä saatavuus. Myös rahoittajat ja tutkimusorganisaatiot edellyttävät yhä enenevissä määrin tutkimusten avointa julkaisemista.Kuva: Pexels

Tarkemmat tiedot palvelusta sekä lisätietoja julkaisujen eri versioista ja avoimesta julkaisemisesta löytyy kirjaston Avoimen julkaisemisen oppaasta.

Toivottu ja tarpeellinen palvelu

Kirjaston keväällä 2018 toteuttamassa asiakaskyselyssä 84 % kyselyyn vastanneista tutkijoista (N=287) kertoi halukkuudestaan tallentaa julkaisut avoimesti, mikäli tallennuspalvelua olisi saatavilla. Kevään aikana kirjastossa oli jo valmisteltu rinnakkaistallennuspalvelun tarjoamista ja saadun asiakapalautteen perusteella vahvistui käsitys palvelun tarpeellisuudesta.

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteiden (2017) mukaisesti kaikki yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tulee tallentaa Helsingin yliopiston avoimeen julkaisuarkisto HELDAan, jossa julkaisujen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina.

Lisätietoja palvelusta: marja.moisio@helsinki.fi

Avoin tiede tutuksi ja tavaksi – kirjaston kioskeilla tarjoiltiin tietoa ja virvokkeita

Helsingin yliopiston kirjasto järjesti Avoimen tieteen kioski -tapahtumia kaikilla yliopiston kampuksilla 16. – 18.4. Pop up -periaatteella toteutettavat kioskit oli tuotu vilkkaiden asiakasvirtojen äärelle päärakennukseen, Biomedicumiin, Physicumiin sekä Viikin EE-taloon. Ohikulkijat saivat kirjaston asiantuntijoilta tietoa kirjaston palveluista erityisesti avoimen tieteen saralla.  Keskustelun vauhdittamiseksi tarjolla oli myös kahvia ja keksejä.

Avoimen tieteen käytäntöjen edistäminen on yksi kirjaston tehtävistä. Kampuksilla vierailevien kioskien avulla tavoitetaan myös sellaisia yliopistolaisia, jotka eivät aiemmin ole löytäneet kirjaston tarjoamia avoimen tieteen palveluja. Kioskeista on tullut vakiintunutta toimintaa ja niitä järjestetään kampuksilla kevät- ja syyslukukausien aikana.

Vierailijoita kioskeilla oli tälläkin kertaa useita kymmeniä: opiskelijoita, tutkijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Tunnelma oli utelias ja innostunut, ja monet asiakkaista olivat myönteisesti yllättyneitä kirjaston tarjoamista palveluista. Esimerkiksi tieto kirjaston neuvottelemista julkaisumaksujen alennuksista otettiin kiinnostuksella vastaan.

 

 

 

 

 

 

Kuva: Joonas Vihanto

Keskustelua käytiin laajasti kirjaston erilaisista avoimen tieteen palveluista, mm. seuraavista:

Jos kioski jäi tällä kertaa kokematta ja jokin kysymys kysymättä, voit aina ottaa yhteyttä kirjastoon. Avoimeen julkaisemiseen liittyvissä asioissa palveluosoite on openaccess-info@helsinki.fi ja tutkimusdataan liittyvissä asioissa datasupport@helsinki.fi.

Tietoa avoimen tieteen palveluista löytyy myös kirjaston tuottamista oppaista:

Teksti: Mika Holopainen, Leena Huovinen, Jussi Piipponen ja Anne Uusitalo.

Avoimen tieteen kioskit kutsuvat kampuksilla 16.-18.4.2018

Miten avoimen tieteen toimintatavat vaikuttavat tutkimuksesi näkyvyyteen ja saavutettavuuteen? Mitä kaikkien yliopistolaisten tulisi tietää avoimesta julkaisemisesta ja kirjaston tarjoamista palveluista sen tueksi? Millaisia alennuksia on mahdollista saada avoimen julkaisemisen maksuihin? Tule kioskeille kyselemään ja keskustelemaan kirjaston asiantuntijoiden kanssa avoimeen tieteen teemoista.

Erityisen mielellämme neuvomme sinua, miten voit toteuttaa avoimuutta rinnakkaistallennuksen kautta nyt entistä helpommin. Rinnakkaistallennus luo avoimuutta ja kirjasto tarjoaa tähänkin eväät.

Kioskien luukut ovat avoinna seuraavasti:

Biomedicumin aula, Meilahti
16.4. klo 11-13

Päärakennuksen aula, Keskustakampus
17.4. klo 11-13

Physicumin aula, Kumpula
17.4. klo 11-13

EE-rakennuksen aula, Viikki
18.4. klo 11-13

Toivotamme sekä uudet että vanhat asiakkaamme tervetulleiksi!

Lisätietoja: http://libraryguides.helsinki.fi/oa