LIBER 2016 -konferenssi toi avoimen tieteen tukijat Helsinkiin

Verkkari

Helsingin Paasitornissa kesäkuun lopulla järjestetty LIBER 2016 -konferenssi oli loppuunmyyty, ja tulijoita olisi ollut enemmänkin kuin ne 541 osanottajaa ja 40 puhujaa, jotka mahtuivat mukaan. Rinnakkaisten sessioiden vuoksi kaikkea kiinnostavaa ohjelmaa ei voinut seurata, mutta monet esityksistä taltioitiin ja ne ovat katsottavissa jälkikäteen. Seuraavassa muutamia havaintoja niistä sessioista, joihin itse osallistuin. Continue reading “LIBER 2016 -konferenssi toi avoimen tieteen tukijat Helsinkiin”

Onnea arXiv – jo 25 vuotta avointa julkaisemista!

Fysiikan, tähtitieteen, tietojenkäsittelytieteen sekä matematiikan avoimen julkaisuarkiston arXivin 25. syntymäpäivää vietetään elokuun 14. päivä.
Merkkipäivä antaakin aihetta juhlinnalle, sillä Open Access -arkisto on viime vuoden loppuun mennessä kerännyt jo 139 miljoona latausta. Avoimesti arkistoituja tutkimuksia on niitäkin yli miljoona.

Cake2

Miltä näyttää arXivin tulevaisuus?

ArXivin 36 000 vastausta kerännyt käyttäjäkysely julkistettiin kesäkuussa juuri parahiksi ennen merkkipäivää. Kyselyyn vastanneista tutkijoista selvä enemmistö haluaisi säilyttää arkiston pääasiassa nykyisellään muutamia ominaisuuksia, kuten hakutoimintoja kehittämällä. Myös tutkimusdatan arkistoinnin sekä viittaamisen mahdollistavien toimintojen kehittäminen nähtiin niin ikään tärkeänä kehityslinjana.

Paineet arkiston rahoituspohjan laajentamiseen arkiston teknisen uudistamisen rinnalla ovat myös suuret. Tällä hetkellä rahoituksesta vastaavat pääasiassa kirjastot, säätiöt sekä yksittäiset lahjoittajat. Myös Helsingin yliopiston kirjasto osallistuu arXivin toimintaan ja ylläpitoon.

ArXivin neuvottelukunnat kokoontuvat syyskuussa 2016 tekemään linjauksia arkiston tulevaisuudesta. Jos käyttäjiltä kysytään, arkiston ydintehtävänä pitäisi säilyä vastaisuudessakin tieteellisten tutkimusten välittäminen avoimesti ja mahdollisimman nopeasti kaikkien saataville.

Lue lisää:

Van Noorden, Richard (2016): ArXiv preprint server plans multimillion-dollar overhaul. Nature Vol 534, Issue 7609. doi:10.1038/534602a
Rieger, Oya Y. (2016) arXiv User Survey Report : arXiv@25: Key Findings of the User Survey.

Euroopan kirjastojen voimin kohti avointa tiedettä

Euroopan tieteellisten kirjastojen LIBER-konferenssi houkuttelee kaikkien aikojen ennätysmäärän osallistujia Helsinkiin 29.6. – 1.7.2016. Konferenssin teema on erittäin ajankohtainen ja se käsittelee kirjastojen roolia avoimen tieteen mahdollistajana otsikolla Libraries Opening Paths to Knowledge.

Konferenssin tavoitteena on tuoda esiin monipuolisesti työtä, jota eurooppalaiset tieteelliset kirjastot tekevät avoimen tieteen tukemiseksi ja uuden tiedon synnyttämiseksi tiedeyhteisöissä.

Kirjastojen merkitys avoimen tieteen edistämisessä on tunnustettu poikkeuksellisen laajasti Euroopassa ja Euroopan komissiossa. Helsingin konferenssin osallistujamäärä on ennätyksellisen suuri, mikä kertoo suuresta mielenkiinnosta aiheeseen“, kertoo LIBERin tämänhetkinen puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta.

Tällä hetkellä kirjastot ovat aktiivisesti osallistuneet muun muassa tekijänoikeuslainsäädännön uudistamiseen, jotta avoimen tieteen tuomat mahdollisuudet toteutuisivat.”

Konferenssiin saapuu yli 500 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Suomea konferenssissa edustavat mm. Suomen Akatemia ja kymmenet korkeakoulut sekä tutkimusorganisaatiot.

Kirjastot ja tutkimusrahoittajat voivat omalla toiminnallaan merkittävästi vaikuttaa avoimen tieteen nivoutumiseen osaksi tutkimustyön arkea tutkimusorganisaatioissa. Tässä onnistuminen edellyttää avointa vuoropuhelua niin kansallisten kuin kansainvälistenkin verkostojen välillä”, sanoo tutkimusasioista vastaava Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala. Maijala on yksi konferenssin pääpuhujista.

Järjestyksessään jo 45. LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) -konferenssin vastuullisina järjestäjinä toimivat Suomessa Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Keskustelua voi seurata Twitterissä #liber2016

DMPTuuli – Työkalu datanhallinnan suunnitteluun

DMPTuuli (Data Management Planning Tool) on datanhallinnan työkalu, joka auttaa tutkijoita aineistonhallintasuunnitelmien tekemisessä. Työkalu avataan pilottikäyttöön tänään 25.5.2016.

TuuliAineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan koko tutkimusaineiston elinkaari: Miten tutkimusaineisto hankitaan, miten se kuvaillaan ja säilytetään tutkimusprojektin aikana sekä miten ja millaisin ehdoin aineiston käyttö on mahdollista projektin päätyttyä.

Jo kuluvan vuoden aikana DMPTuulia voi käyttää apuna aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa mm. Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa. Myös TEKES pilotoi työkalua kevään 2016 aikana. Muita työkalusta tässä vaiheessa löytyviä rahoittajia ovat EU (Horizon 2020), Welcome Trust ja National Institutes of Health (NIH).

Datanhallintatyökalu on räätälöity suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin sopivaksi Tuuli-projektissa, joka osa OKM:n Avoimen Tieteen ja Tutkimuksen-hanketta (ATT). Helsingin yliopiston kirjasto on toiminut TUULI-projektissa vastuullisena projektinvetäjänä.

Tuulia voi seurata Twitterissä


Lisätietoa

Mari Elisa Kuusniemi, projektipäällikkö
Helsingin yliopiston kirjasto
mari.elisa.kuusniemi[at]helsinki.fi

Minna Ahokas, projektikoordinaattori
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
minna.ahokas[at]csc.fi

Jari Friman, projektisihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto
jari.friman[at]helsinki.fi

Tutkimusjulkaisemisen trendeinä kansainvälistyminen ja avoimuus

Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2015 on juuri ilmestynyt. Kirjasto ja erityisesti sen Tuhat- ja metriikkatiimit olivat mukana tuottamassa tietoa julkaisuista yhdessä tutkimushallinnon kanssa. Miltä yliopiston vuosi 2015 näyttää julkaisujen kannalta?

Keskimäärin 11 500 julkaisua joka vuosi

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat yhteensä 10 439 julkaisua. Helsingin yliopiston osuus suomalaisten yliopiston julkaisuista on lähes kolmasosa. Kaksi kolmasosaa julkaisuista on tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneitä ja kolmasosa yhteiskunnallisesti vuorovaikuttavia. Edellisten julkaisujen suhdeluku näyttäisi kuitenkin olevan hiljalleen muuttumassa vertaisarvioidun aineiston eduksi, sillä yvv-julkaisujen määrässä on nähtävissä pientä laskua.

Avoimen julkaisemisen suosio kasvussa

Avoimen julkaisemisen kasvu on nähtävissä kaikilla yliopiston tieteenaloilla. Osalla tieteenaloista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää vaikkapa arXiv-tietokannan kautta, toisilla parhaita toimintatapoja ollaan parhaillaan kehittelemässä.

Yliopiston uuden strategian tavoitteena on nostaa Helsingin yliopiston Open Access -julkaisujen määrää 40 %:lla. Open Access – julkaisumääriä pystytäänkin jatkossa arvioimaan paremmin laadukkaan Tuhat-datan sekä analyysi- ja raportointivälineiden avulla. Avoimeen julkaisemiseen kannustetaan kirjastossa monin tavoin, mm. tukemalla tutkijoiden rinnakkaistallennusta Helsingin yliopiston omaan digitaaliseen arkistoon HELDAan. Tallennus arkistoon tapahtuu TUHAT-järjestelmän kautta. Lisätietoa ja apua löytyy muun muassa kirjaston Open Access -oppaasta.

kiviäMukana nyt myös altmetriikkaa

Altmetriikka on täydentävää bibliometriikkaa, jonka avulla pyritään seuraamaan julkaisuista käytävää verkkokeskustelua. Altmetriikka-välineet keräävät tietoja siitä, miten julkaisu on saanut näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa: kuinka moni on lukenut, suositellut, jakanut tai tallentanut sen kirjanmerkkipalveluihin.

Altmetric.com –sivuston sadan eniten verkkohuomiota saaneen artikkelin listalla on kolme artikkelia (sijoilla 11, 12 ja 36), joissa tekijöinä on Helsingin yliopiston tutkijoita.

Helsingin yliopistossa pilotoitiin syksyllä 2015 EBSCO:n omistamaa almetriikkatietokanta PlumX:ää ja ohjelman käyttöönottoa laajennetaan vuonna 2016 Helsingin yliopiston altmetriikkapilotilla. Jos yliopiston tutkijana haluat oman tutkijaprofiilin tietokantaan, ota yhteyttä osoitteeseen altmetrics-info [at] helsinki.fi.

Kansainvälisiä yhteistyöjulkaisuja tehdään aiempaa enemmän

Yliopiston tiedekunnissa on 2010-luvulla on tehty enenevässä määrin julkaisuja yhteistyössä muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Vuodesta 2010 Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut yhteistyökumppaneita 2756 ulkomaisesta organisaatiosta (Lähde: InCites-tietokanta).

Jos poikkeuksellisten suurten tekijämäärien yhteisjulkaisut mm. tähtitieteessä ja hiukkasfysiikassa jätetään huomioimatta, Helsingin yliopiston tutkijat tekevät eniten yhteistyötä Karoliinisen instituutin, Lontoon yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston kanssa. Jos edellä mainitut yhteisjulkaisut taas huomioidaan, merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Kalifornian yliopisto, Lontoon yliopisto sekä ranskalainen CNRS.

Analyysien teossa on käytetty useita tietokantoja ja analyysityökaluja TUHAT- julkaisutietokannan lisäksi: käytössä ovat olleet Web of Science, InCites, Scopus ja Scival.

Kirjoittaja: Johanna Lahikainen

Avoimiin julkaisumalleihin siirryttävä ripeästi

Avoimen julkaisemisen eli Open Accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. “Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva”, sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.

Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin (Kuva: Jussi Männistö)
Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin (Kuva: Jussi Männistö)

Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. “Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja”, Laakso jatkaa.

Päällekkäiset kustannukset minimoitava

Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.

Kansalliskirjaston koordinoima FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.

Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus

Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessa on kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.

Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.

Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen

Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:

Avoin tiede ja open access (Helsingin yliopiston kirjasto)

Avoin julkaiseminen (Aalto-yliopisto)

Open Access julkaiseminen (Itä-Suomen yliopisto)

Avoin tiede ja tutkimus -hanke

Lisätietoja:

vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen@helsinki.fi

apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, mikael.laakso@hanken.fi

FinELibin verkkosivut
FinELib Twitterissä

Tutkimus näkyväksi, tavoitettavuus kuntoon – Open Access haltuun

Kun tutkimus on avointa, se näkyy, vaikuttaa ja tuntuu yhteiskunnassa. Ekstrana avoimessa julkaisemisessa tulevat lisäksi tutkimuksen paranevan tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden myötä myös kasvavat viittausmäärät. Avoimuus on paitsi tutkijaa itseänsä hyödyttävä tapa toimia, myös yhä useammin tutkimusrahoittajan edellytys tutkimustulosten julkaisemiselle.

Miten yksittäinen tutkija voi päästä alkuun Open Accessissa?

Hyvä alku avoimuuden toteuttamiselle käytännössä on tutkimusartikkelien tallennus Helsingin yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon Heldaan. Lisätietoja artikkelien tallentamisesta sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä löytyy Tutkijan Open Access -oppaasta.

Oppaastamme selviävät rinnakkaistallentamisen ohjeiden lisäksi myös mm. avoimuutta tukevat keskeiset palvelut, keskeisten rahoittajien vaatimukset tutkimusjulkaisujen avoimuudelle sekä Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatut Open Access – julkaisukanavat.

Open Access – opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi:

open

Avointa julkaisemista koskevissa kysymyksissä palvelemme myös sähköpostitse:
openaccess-info@helsinki.fi

Lisää aiheesta:
Avoin tiede ja tutkimus –hanke
Finnoa
SPARC Europe
Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle: tieteidenvälisyys ja viittaukset


ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Oppaat ovat osa ResearchGuides-sarjaa, joka sisältää kootusti ja helposti kirjaston tarjoamia palveluita tutkimuksen ja opiskelun avuksi.

ResearchGuide_logo

Tutkijan askelmerkit avoimuuteen: käytännön tietopaketti Open Accessista

Miten tutkimuksen voi julkaista avoimesti? Mitä kaikkea on huomioitava julkaistaessa tutkimusartikkeli avoimesti verkossa? Miten tutkimusartikkelit ja opinnäytteet tallennetaan Heldaan?

Vastaukset kysymyksiin, sekä käytännön tietoa ja ohjeistusta avoimesta julkaisemisesta yliopiston toimintaympäristössä löydät avoimen julkaisemisen oppaasta. Avoimen julkaisemisen keskeiset väylät, laadukkaiden lehtipalveluntarjoajien kriteerit sekä HY:n tutkijalle maksuttomat oa-julkaisukanavat – löydät ne kaikki osoitteesta: http://libraryguides.helsinki.fi/oa/

Suomenkielisen oppaan ovat koonneet kirjaston avoimen julkaisemisen asiantuntijat, ja sitä täydennetään edelleen palautteen ja käyttäjäkokemusten pohjalta.

oargLisätiedot, palaute ja kysymykset: openaccess-info@helsinki.fi

 

 

 

ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

OA-opas on osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.

ResearchGuides-palvelussa on tieteenalakohtaisten oppaiden lisäksi myös muita kirjaston palvelujen käytössä neuvovia oppaita (general purpose) kuten esimerkiksi
E-kirjaopas / E-Books Guide tai Ohjeita opinnäytteiden etsimiseen.

Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.

ResearchGuide_logo

Miten tunnistat englannin kielen laadukkaat tiedonlähteet?

Parhaiten se onnistuu hiljattain julkaistun englannin kielen tieteenalaoppaamme avulla:

eng

Vaivatonta & tehokasta tiedonhallintaa

Oppaasta löydät sekä laadukkaat Open Access – tietolähteet, että kirjaston hankkimat kirjat, lehdet ja tietokannat. Kaikki englannin kielen tutkimuksen tärkeimmät tietolähteet löytyvät nyt siis koottuna yhdestä paikkaa.

Tieteenalaoppaamme tarjoavat suoran väylän uusimpiin kirjoihin, artikkeleihin, uutisiin sekä muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin. Aineistot valikoi aina tieteenalan tarpeet parhaiten tunteva oma kirjastonhoitaja.

Englannin kielen tutkijoita saattavat kiinnostaa myös muut oppaamme, kuten:


ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Oppaat ovat osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.

ResearchGuides-palvelussa on tieteenalakohtaisten oppaiden lisäksi myös kirjaston palvelujen käytössä neuvovia oppaita (general purpose) kuten esimerkiksi
E-kirjaopas / E-Books Guide.

Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.ResearchGuide_logo

Saalistajakustantajat avoimen tieteen riesana

Open access (OA) menestyy Euroopassa: EU on linjannut täysin avoimen tiedejulkaisemisen (Golden OA) ja julkaisujen rinnakkaistallennuksen (Green OA) ohjelmakseen. Jälkimmäiseen käytäntöön liittyy ongelmia, koska kaupalliset kustantajat asettavat rinnakkaistallenteille monen asteisia ehtoja, ja vedosvaiheen dokumentin identtisyysaste lopullisen artikkelin kanssa jää usein arvailujen varaan. Mutta yhtä kaikki, avoin tiede edistyy. Kultaisen tien OA-artikkeleita kartuttaa DOAJ, ja DOAR kattaa valtavan määrän vihreän tien rinnakkaistallenteita ja julkaisemattomia tekstejä. Viime vuosina niin sanotut saalistajakustantajat (predatory publishers) ovat nousseet OA-julkaisemisen ydinongelmaksi. Continue reading “Saalistajakustantajat avoimen tieteen riesana”