Lähetä seuraava artikkelisi PeerJ-lehteen – katso täältä huipputarjous

PeerJ on kiinnostava uusi Open Access -lehti biologian ja elämätieteiden alalla. Sen ovat perustaneet PLOS ONE -lehden ja Mendeley-palvelun alkuperäiset innovaattorit. PeerJ sai ensimmäisen Impact Factor -arvonsa (2.112) viime kesänä.

Lehden kirjoittamaksut perustuvat jäsenyysmaksuihin ja siten ne poikkeavat useimmista muista OA-lehdistä. Esimerkiksi USD99-perushintaan sisältyy yhden artikkelin julkaiseminen vuosittain.

Nyt kirjasto tarjoaa ainutlaatuisen tutustumismahdollisuuden PeerJ-lehteen ja mahdollistaa siten edullisen option OA-julkaisemiseen tässä uudessa kanavassa. Tartu tilaisuuteen jo seuraavan artikkelisi kanssa, sillä tämä tarjous on rajoitettu ja vain ensimmäiset ehtivät mukaan.

PeerJ @ Terkko Navigator: https://terkko.helsinki.fi/peerj

Helsingin yliopiston kirjaston kirjoittajamaksusivu

The award-winning biological and medical sciences journal

PeerJ publishes the world’s scientific knowledge through open access licensing. 1584 peer-reviewed articles and 2044 preprints published to date.

PeerJ Benefits, A modern scholarly publishing experience: https://peerj.com/benefits/

Helsingin yliopiston kirjasto tukee avointa julkaisemista

Haluatko julkaista avoimesti? Helsingin yliopiston tutkijat ovat oikeutettuja saamaan alennusta joidenkin kausijulkaisujen kirjoittajamaksuista!

Alennukset perustuvat Helsingin yliopiston kirjaston maksamaan tukimaksuun avoimen julkaisemisen palvelulle tai vuosimaksuun, jonka yliopiston kirjasto maksaa kustantajan julkaisun tilaamisesta. Alennuksien piiriin kuuluvat julkaisut löydät täältä.

Kirjoittajamaksujen alennuksia koskevat tiedustelut: e-library[at]helsinki.fi

OA

Kirjastonhoitajan suositukset Open Access -viikolle

Tutustu kansainväliselllä Open Access -viikolla 19.-25.10. ainakin näihin viiteen asiantuntijoidemme valitsemaan avoimeen arkistoon:

OpenDOAR
Tuhansia julkaisuarkistoja.

OpenAIRE
Avoimia projekteja & artikkeleita unohtamatta tutkimusdataa.

BASE – Bielefeld
75 miljoonaa hittiä.

Gallica
Miljoonittain dokumentteja.

OATD
Lukemattomia graduja ja väitöskirjoja.

UH_2015_865x180

Lisätiedot: openaccess-info[at]helsinki.fi

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049

Helsingin yliopiston Times Higher Education sija 76 – mistä nousu syntyi?

Yliopistorankingit

Alkusyksy on yliopistorankingien julkistamisen aikaa. Elokuussa saimme Shanghain, syyskuussa QS World University rankingin ja kuun viimeinen päivä Times Higher Education (THE) World University Rankingin tulokset. Näistä viimeinen tarjosi Helsingin yliopistolle dramaattisen nousun sijalta 103 sijalle 76.

RAN

Mistä Helsingin yliopiston iso THE-rankingnousu syntyi?

Keskeisessä roolissa julkaisutoimintaa arvioitaessa saattaa olla tietokannan vaihtuminen. Web of Sciencen sijasta THE käyttää nyt ensi kertaa lähdetietokantana Scopusta. Tämä muutos on nostanut muitakin eurooppalaisia ja suomalaisia yliopistoja, sen sijaan amerikkalaiset yliopistot menettivät nyt asemiaan.

Myös QS käyttää Scopusta, mutta siinä Helsingin yliopiston sijoitus oli kuitenkin laskenut. Yhtenä syynä tähän on julkaisutoiminnan pisteiden laskentatavassa tapahtunut merkittävä muutos, jossa viittä suurta tieteenalaryhmää painotetaan kutakin yhtä paljon. Helsingin yliopiston tapaiset lääketieteessä ja luonnontieteissä vahvat yliopistot menettävät tässä laskutavassa yleensä julkaisupisteitä.

Kirjastossa analyysityökalut palvelukäytössä

Shanghain rankingissa bibliometriset mentelmät käsittävät 40% kokonaistuloksesta, QS-rankingissa sen sijaan vain 20%. THE rankingissa viittaukset tuovat 30% tuloksesta ja julkaisuvolyymi 6%.

Shanghain rankingissa tietokantana on Web of Science, samoin Taiwan (TNU) rankingissa, jonka tuloksia odotamme lokakuun alkupuolella. Taiwan ranking perustuu puhtaasti bibliometrisiin indikaattoreihin.

Helsingin yliopistossa sekä Web of Science että Scopus ovat käytössä yliopiston verkossa, samoin kummankin tietokannan analyysityökalut, InCites ja SciVal. Kirjaston metriikkapalveluissa näitä hyödynnetään aktiivisesti. Suunnitteilla on myös asiakkaille suunnattua koulutusta niiden tehokkaaseen käyttöön.

Teksti: Eva Isaksson
Editointi: Ursula Virolainen

Avointa julkaisemista voivat tukea kaikki – esittelyssä arXiv

arXIv on ehkä maailman tunnetuin OA-arkisto ja Helsingin yliopisto on sen aktiivisin käyttäjä Pohjoismaissa. Helsingin yliopiston kirjasto on osallistunut arXivin toimintaan ja ylläpitoon jo vuodesta 2011.

Nyt myös yksittäisten tukijoiden, kuten tutkijoiden, tutkimuslaitosten tai julkaisijoiden on mahdollista osallistua tämän upean avoimen tieteen edelläkävijäarkiston tukemiseen  pilottijakson 10.9.–19.9.2015 aikana. Lisätietoja lahjoittamisesta.

astro2

Mikä arXiv?

arXivista löytyy julkaisuja fysiikan, tähtitieteen, matematiikan sekä tietojenkäsittelytieteiden aloilta. Yliopiston tutkijoille arXiv on tarjonnut väylän seurata tuoreinta tutkimusta ja saada näkyvyyttä omille julkaisuilleen. Vuodesta 2001 arXivin toiminnan jatkuvuudesta on huolehtinut Cornellin yliopiston kirjasto tukenaan joukko muita rahoittajatahoja kuten kirjastoja. arXiv on sen perustamisen (1991) jälkeen kasvanut yli miljoonan e-julkaisun avoimeksi OA-arkistoksi.

 Lue lisää:

Tutkijoiden oma open access –arkisto uudistuu
arXiv at Univeristy of Helsinki (Memeber Advisory Board meeting, Eva Isaksson)