Tutkimusjulkaisemisen trendeinä kansainvälistyminen ja avoimuus

Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2015 on juuri ilmestynyt. Kirjasto ja erityisesti sen Tuhat- ja metriikkatiimit olivat mukana tuottamassa tietoa julkaisuista yhdessä tutkimushallinnon kanssa. Miltä yliopiston vuosi 2015 näyttää julkaisujen kannalta?

Keskimäärin 11 500 julkaisua joka vuosi

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat yhteensä 10 439 julkaisua. Helsingin yliopiston osuus suomalaisten yliopiston julkaisuista on lähes kolmasosa. Kaksi kolmasosaa julkaisuista on tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneitä ja kolmasosa yhteiskunnallisesti vuorovaikuttavia. Edellisten julkaisujen suhdeluku näyttäisi kuitenkin olevan hiljalleen muuttumassa vertaisarvioidun aineiston eduksi, sillä yvv-julkaisujen määrässä on nähtävissä pientä laskua.

Avoimen julkaisemisen suosio kasvussa

Avoimen julkaisemisen kasvu on nähtävissä kaikilla yliopiston tieteenaloilla. Osalla tieteenaloista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää vaikkapa arXiv-tietokannan kautta, toisilla parhaita toimintatapoja ollaan parhaillaan kehittelemässä.

Yliopiston uuden strategian tavoitteena on nostaa Helsingin yliopiston Open Access -julkaisujen määrää 40 %:lla. Open Access – julkaisumääriä pystytäänkin jatkossa arvioimaan paremmin laadukkaan Tuhat-datan sekä analyysi- ja raportointivälineiden avulla. Avoimeen julkaisemiseen kannustetaan kirjastossa monin tavoin, mm. tukemalla tutkijoiden rinnakkaistallennusta Helsingin yliopiston omaan digitaaliseen arkistoon HELDAan. Tallennus arkistoon tapahtuu TUHAT-järjestelmän kautta. Lisätietoa ja apua löytyy muun muassa kirjaston Open Access -oppaasta.

kiviäMukana nyt myös altmetriikkaa

Altmetriikka on täydentävää bibliometriikkaa, jonka avulla pyritään seuraamaan julkaisuista käytävää verkkokeskustelua. Altmetriikka-välineet keräävät tietoja siitä, miten julkaisu on saanut näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa: kuinka moni on lukenut, suositellut, jakanut tai tallentanut sen kirjanmerkkipalveluihin.

Altmetric.com –sivuston sadan eniten verkkohuomiota saaneen artikkelin listalla on kolme artikkelia (sijoilla 11, 12 ja 36), joissa tekijöinä on Helsingin yliopiston tutkijoita.

Helsingin yliopistossa pilotoitiin syksyllä 2015 EBSCO:n omistamaa almetriikkatietokanta PlumX:ää ja ohjelman käyttöönottoa laajennetaan vuonna 2016 Helsingin yliopiston altmetriikkapilotilla. Jos yliopiston tutkijana haluat oman tutkijaprofiilin tietokantaan, ota yhteyttä osoitteeseen altmetrics-info [at] helsinki.fi.

Kansainvälisiä yhteistyöjulkaisuja tehdään aiempaa enemmän

Yliopiston tiedekunnissa on 2010-luvulla on tehty enenevässä määrin julkaisuja yhteistyössä muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Vuodesta 2010 Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut yhteistyökumppaneita 2756 ulkomaisesta organisaatiosta (Lähde: InCites-tietokanta).

Jos poikkeuksellisten suurten tekijämäärien yhteisjulkaisut mm. tähtitieteessä ja hiukkasfysiikassa jätetään huomioimatta, Helsingin yliopiston tutkijat tekevät eniten yhteistyötä Karoliinisen instituutin, Lontoon yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston kanssa. Jos edellä mainitut yhteisjulkaisut taas huomioidaan, merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Kalifornian yliopisto, Lontoon yliopisto sekä ranskalainen CNRS.

Analyysien teossa on käytetty useita tietokantoja ja analyysityökaluja TUHAT- julkaisutietokannan lisäksi: käytössä ovat olleet Web of Science, InCites, Scopus ja Scival.

Kirjoittaja: Johanna Lahikainen

Tutkimuksen laadun mittaaminen aiheena pe 16.10.

Vuotuinen Bibliometriikkaseminaari on täällä taas

Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti  tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.

leiden

Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Lisätietoja saatavissa seminaarin ohjelmasivuilta.

 

Helsingin yliopiston Times Higher Education sija 76 – mistä nousu syntyi?

Yliopistorankingit

Alkusyksy on yliopistorankingien julkistamisen aikaa. Elokuussa saimme Shanghain, syyskuussa QS World University rankingin ja kuun viimeinen päivä Times Higher Education (THE) World University Rankingin tulokset. Näistä viimeinen tarjosi Helsingin yliopistolle dramaattisen nousun sijalta 103 sijalle 76.

RAN

Mistä Helsingin yliopiston iso THE-rankingnousu syntyi?

Keskeisessä roolissa julkaisutoimintaa arvioitaessa saattaa olla tietokannan vaihtuminen. Web of Sciencen sijasta THE käyttää nyt ensi kertaa lähdetietokantana Scopusta. Tämä muutos on nostanut muitakin eurooppalaisia ja suomalaisia yliopistoja, sen sijaan amerikkalaiset yliopistot menettivät nyt asemiaan.

Myös QS käyttää Scopusta, mutta siinä Helsingin yliopiston sijoitus oli kuitenkin laskenut. Yhtenä syynä tähän on julkaisutoiminnan pisteiden laskentatavassa tapahtunut merkittävä muutos, jossa viittä suurta tieteenalaryhmää painotetaan kutakin yhtä paljon. Helsingin yliopiston tapaiset lääketieteessä ja luonnontieteissä vahvat yliopistot menettävät tässä laskutavassa yleensä julkaisupisteitä.

Kirjastossa analyysityökalut palvelukäytössä

Shanghain rankingissa bibliometriset mentelmät käsittävät 40% kokonaistuloksesta, QS-rankingissa sen sijaan vain 20%. THE rankingissa viittaukset tuovat 30% tuloksesta ja julkaisuvolyymi 6%.

Shanghain rankingissa tietokantana on Web of Science, samoin Taiwan (TNU) rankingissa, jonka tuloksia odotamme lokakuun alkupuolella. Taiwan ranking perustuu puhtaasti bibliometrisiin indikaattoreihin.

Helsingin yliopistossa sekä Web of Science että Scopus ovat käytössä yliopiston verkossa, samoin kummankin tietokannan analyysityökalut, InCites ja SciVal. Kirjaston metriikkapalveluissa näitä hyödynnetään aktiivisesti. Suunnitteilla on myös asiakkaille suunnattua koulutusta niiden tehokkaaseen käyttöön.

Teksti: Eva Isaksson
Editointi: Ursula Virolainen

Tutkimuksen arviointi ja indikaattorien valinta -seminaari 16.10.2015

Vuoden 2015 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.10.2015 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 9.
leidenSeminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi bibliometriikan näkökulmasta. Erityisesti paneudutaan tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Seminaarin pääpuhujana on Ed Noyons (Associate Director CWTS, Leiden).
Iltapäiväksi jakaudutaan ajankohtaisia aiheita käsitteleviin työryhmiin teemoilla tieteidenvälisyys, tutkimuksen arviointi ja tutkimuksen tuottavuuden mittaaminen.

Seminaariin toivotetaan tervetulleiksi kaikki bibliometriikan parissa työskentelevät ja sitä hyödyntävät henkilöt. Osallistujia toivotaan sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä, Suomen Akatemiasta että tutkijakunnasta. Osallistujia pyydetään halutessaan julkaisemaan seminaarin yhteydessä artikkeli jostain sen aihepiiriin liittyvästä kokonaisuudesta.

Seminaarin järjestävät yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Tarkempi ohjelma ja seminaariin ilmoittautuminen e-lomakkeella 7.10.2015 mennessä.

Tervetuloa!