Category: Info-tv

Posted on

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049

Posted on

Psykologian oma opas – tiedonlähteet ja palvelut yhdessä paikassa

Psykologian tieteenalaopas tarjoaa suoran väylän uusimpiin e-kirjoihin, artikkeleihin ja muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin. Englanninkielinen opas on osa laajempaa ResearchGuides-opaskokonaisuutta, jonka kautta on vaivatonta lähestyä kirjaston tarjoamia palveluita tai tietolähteitä tietyn oppianeen näkökulmasta.

PSYKirjastomme asiantuntijat ovat jo aiemmin julkaisseet erityisesti kasvatustieteilijöille suunnatun englanninkielisen Education -tieteenalaoppaan.

 

ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Opiskelijoille ja tutkijoille suunnatuille Helsingin yliopiston kirjaston ResearchGuides-sivuille on koottu  valikoima kirjaston aineistoja ja palveluja tieteenaloittain. ResearchGuides -palvelusta löytyy lisäksi yleiset oppaat esimerkiksi e-kirjojen käytöstä, tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnista ja opinnäytteiden etsimisestä.

Palvelun kautta myös e-aineiston etäkäyttö on yliopistolaisille helppo tapa lähestyä hankkimiamme e-aineistoja, sillä palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnukset siirryttäessä vain yliopistolaisille tarjolla oleviin palveluihin.

ResearchGuide_logo

Posted on

HELDA digitaalisten arkistojen ranking-listalla sijalla 33.

Helsingin yliopiston digitaalisen arkiston Heldan sijoitus tieteellisen toiminnan laatua mittaavalla ranking-listalla on parantunut vuosi vuodelta. Kaksi kertaa vuodessa julkaistavalla listalla sijoitus on nyt 33.

Tuore listaus painottaa löydettävyyttä Google Scholarista, joka on yhdysvaltalaisen Googlen tuottama maksuton tieteellisten julkaisujen hakupalvelu.

Helda pärjää hyvin omassa sarjassaan

Omassa instituutioiden arkistoja listaavassa “Top Institutionals” -sarjassa sija on 24. Saavutus on hieno, sillä Heldan edellä on ainoastaan kolme sitä pienempää arkistoa.
Loput parista kymmenestä parhaasta ovat suuria. Kärkipaikkaa pitää yhdysvaltalainen Smithsonian ja Nasan yhteinen data-arkisto, joka on listauksessa mukana olevista kolmanneksi suurin. Helda sijoittuu arkistojen kokoa mittaavan listan sijalle 437.

Heldan menestykseen vaikuttavat laaja näkyvyys, eli se kuinka paljon Heldan sisältöä on linkitetty muualle, sekä Scholar-indeksoidun aineiston suuri määrä.

Digitaalisten arkistojen listauksen yhtenä mittarina toimii myös altmetriikka, joka mittaa sitä kuinka paljon arkistoja on mainittu sosiaalisessa mediassa. Nämä yllä mainitut indikaattorit vaikuttavat yhdessä sijoitukseen digitaalisten arkistojen listalla.

Mikä HELDA?

Helda on Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto, jonka tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. Helda tarjoaa yliopiston omille ja yhteistyökumppaneiden julkaisuille oman avoimen julkaisuarkiston.

Arkistoon tallennetaan yliopistolla tuotettua kokotekstiaineistoa kuten tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja ja tiedekuntien oppimateriaaleja sekä laitosten tuottamaa tutkimusaineistoa. Arkistoon tallennettujen aineistojen säilytyksestä huolehditaan, ja ne saavat pysyvän verkko-osoitteen.

Helda sisältää muun muassa yli 25 000 opinnäytetyötä, pari tuhatta Tuhat-tietokantaan tallennettua tutkimusartikkelia ja jonkin verran oppimateriaaleja. Aktiivisesti päivittyvät esimerkiksi ekonomien Helsinki Center of Economic Research (HECER) sekä Helsingin yliopiston yksiköiden julkaisusarjat .

Helsingin yliopiston julkaisujen lisäksi Heldasta löytyy yhteistyökumppaneiden kokoelmia. Mukana ovat muun muassa Suomen Pankki, Suomen ympäristökeskus ja Taideyliopisto.

Lue lisää:

Helda tuo lukijoita yliopiston tutkijoille

Posted on

Onnistunut kokeilu sen todisti: Kaisa-kirjasto on suosittu lukupaikka myös sunnuntaisin

Helsingin yliopiston pääkirjasto, Kaisa-talo, oli kokeiluluonteisesti avoinna kolmena sunnuntaina huhtikuussa. Asiakkaiden työskentelytilat ja laitteet olivat käytössä koko pääkirjastossa, samoin asiakaspalvelu ja neuvonta olivat avoinna.

Pääkirjastossa vieraili hieman yli 1000 kävijää kunakin sunnuntaina. Eniten käytettiin hiljaisia lukutiloja, joiden käyttöaste yhden aikaan iltapäivällä oli noin 70 %. Suurin osa lainauksista ja palautuksista hoidettiin itsepalveluna. Kirjaston henkilökunnan mukaan sunnuntait sujuivat samankaltaisesti kuin lauantait, ainoastaan asiakaspalvelussa oli hiljaisempaa.

Hiljainen lukusali Kaisa-talon 2. kerroksessa

Asiakkailta tuli yksinomaan kiittävää palautetta. Eniten toivottiin, että kirjasto voisi olla jatkossakin avoinna sunnuntaisin. Sosiaalisessa mediassa kokemuksia sai jakaa tunnisteella #munkirjasto, ja osallistuneiden kesken arvottiin elokuvalippuja. Kolmeen voittajaan otettiin yhteyttä henkilökohtaisesti toukokuun alussa. Kiitos kaikille palautteista!

Kokeilu osoitti, että kysyntää pääkirjaston aukiololle sunnuntaisin riittää. Suunnitelmissa onkin pitää Kaisa-talo auki sunnuntaisin myös jatkossa, ainakin ruuhkaisimpina lukuaikoina. Näillä näkymin tämä toteutuu maalis-huhtikuussa 2016, mutta mahdollisesti jo loppusyksystä 2015.

 

Posted on

HUPS on kirjaston uusi palvelu Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijoille

Aineisto kirjastosta tutkijan pöydälle

Helsingin yliopiston kirjasto pilotoi palvelua, jossa yliopiston ja HYKS:n henkilökunta voi veloituksetta tilata lainoja tai artikkelikopioita Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Aineisto toimitetaan Helsingin yliopiston sisäpostiosoitteeseen. Tilauslomake löytyy yliopiston Flamma-intranetistä ja se vaatii kirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksella. HYKS:n henkilökunta pääsee tekemään tilauksen kirjautumalla Terkko Navigatoriin.

HUPS – Helsinki University Packet Service, Helsingfors universitets paketservice

Palvelun pilotointivaihe kestää keväästä syksyyn 2015, jonka jälkeen palvelua kehitetään pilotista saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella. Kaikenlainen palaute palvelun käyttäjiltä on siis erittäin toivottua ja tervetullutta!

Palaute ja lisätiedot:
Antti Virrankoski, palvelupäällikkö
antti.virrankoski (at) helsinki.fi
050-4156877
Helsingin yliopiston kirjasto

Posted on

Kirjaston vuosikertomus: E-kirjojen käyttö kolminkertaistui vuonna 2014

Vuosi 2014 oli Helsingin yliopiston kirjastossa varsinainen e-kirjavuosi. E-kirjoihin panostettiin hankinnassa, niiden löydettävyyttä parannettiin ja käyttöä helpotettiin. Kirjaston e-kirjakokoelmat kasvoivat viime vuonna yli 250 000 nimekkeellä.

Kirjaston kokoelmissa on nyt yli 610 000 e-kirjaa, mikä vastaa laskennallisesti kuutta ja puolta hyllykilometriä painettuja teoksia.

E-kirjojen osuus kirjaston kirjakokoelmasta nousi 35 prosenttiin vuonna 2014, kun se edellisvuoden lopulla oli 24 prosenttia.

”E-edellä” näkyi myös lehtitilauksissa

Kirjasto on korvannut jo lähes kaikki painettujen lehtien tilaukset e-lehdillä. Kun vuonna 2010 e-lehtien osuus oli 75 prosenttia kaikista tilauksista, on se nyt lähes 90 prosenttia. Tarjolla on yhteensä 34 700 lehteä ja asiakkaat avasivat viime vuoden aikana yli 2 700 000 artikkelia.

Lue lisää Helsingin yliopiston kirjaston vuosikertomuksesta