Tutustu Galen tietokantoihin ja analysointityökaluihin Kaisa-talon työpajassa to 28.3.2019

Magnifying class and a book

Tiesitkö, että Gale Primary Resources tarjoaa runsaan kokoelman kirjoja, artikkeleita, kuvia ja karttoja 1700-luvulta nykypäiviin asti? Aineistot sopivat erityisesti kielitieteisiin, kirjallisuudentutkimukseen, historia-aineisiin, teologiaan ja yhteiskuntatieteisiin. Gale Digital Scholar Lab -työkalulla voit analysoida aineistoja.

Tietokannat löytyvät osoitteesta (Jos avaat linkin Helsingin yliopiston verkon ulkopuolella, sivusto vaatii kirjautumista yliopiston käyttäjätunnuksilla).

Aika: Torstai 28.3.2019 klo 12.15-13.45

Paikka: Kaisa-talo, atk-luokka 5057, 5. krs

Työpajan vetää Helsigin yliopiston Gale Student ambassador Pauli Kettunen , joka johdattaa tietokantojen ja analysointityökalujen käyttöön. Työpajassa on mahdollisuus harjoitella ja oppia yhdessä.

Voit lähettää etukäteen kysymyksiä osoitteeseen: pauli.s.kettunen (at) helsinki.fi.

Työpaja on kaksikielinen: suomi ja englanti.

Ilmoittautuminen e-lomakkeella tai Helsingin yliopiston opiskelijoille Weboodissa koodilla 99914 (Tiedonhankinnan jatkokurssit).

Tervetuloa!

Muokattu: virheellinen kellonaika. Oikea kellonaika on 12.15-13.45.

Lehtineuvotteluiden tavoitteena tieteen avoimuus kohtuuhintaan

Helsingin yliopiston tutkijat, opettajat ja opiskelijat menettävät tänään pääsyn satoihin tiedejulkaisuihin, kun kansallisen FinELib-kirjastokonsortion ja tiedekustantaja Taylor & Francisin neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Toisen suuren tiedekustantajan Wileyn kanssa neuvottelut ovat yhä käynnissä, ja pääsyä aineistoihin on jatkettu 18. helmikuuta asti.

FinELib-palveluista vastaava Arja Tuuliniemi pitää tilannetta valitettavana, mutta ovi neuvotteluihin on auki.

“Olemme valmiita jatkamaan neuvotteluja, jos kustantaja kohtuullistaa vaatimuksiaan”, Tuuliniemi toteaa FinELib-tiedotteessa.

FinELib-tavoitteilla laaja tuki

Neuvottelujen kariutumisessa on kyse rahasta. Taylor & Francis ei ole ollut toistaiseksi valmis tinkimään tuottoisasta liiketoiminnastaan FinELibin neuvottelutavoitteiden hyväksi.

FinELibin tavoitteena on sopimus, joka kattaa lehtien lisäksi tutkijoiden avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut – ilman lisämaksua. Tällä pyritään yhtäältä jatkuvasti kohoavien kustannusten hillitsemiseen, toisaalta kestämättömäksi käyneen tilausmaksumallin muuttamiseen tiedeyhteisöä paremmin palvelevaksi.

Vastaavia neuvotteluita käydään eri maissa, ja FinELibin neuvottelutavoitteet ovat linjassa myös Euroopan unionin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden kanssa. Viime syksynä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI asettui FinELib-tavoitteiden taakse.

“UNIFI antaa täyden tukensa FinELibin listaamille neuvottelutavoitteille. Niihin kuuluu muun muassa se, että tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimina ilman lisämaksua. Tärkeää on sekin, että avoin julkaisu ei kasvata tieteellisen julkaisemisen ja tiedelehtien käytön kokonaiskustannuksia”, UNIFIN syyskuun tiedotteessa todetaan.

Myös Helsingin yliopisto tukee neuvottelutavoitteita.

“Helsingin yliopistossa avoin tiede on yksi strategisista painopisteistä, ja siksi yliopisto tukee täysin FinELibin neuvottelutavoitteita. Molempien kustantajien tarjoukset ovat toistaiseksi olleet sellaisia, että ne eivät ole olleet hyväksyttävissä kustannusten sen enempää kuin avoimuudenkaan näkökulmasta”, tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola toteaa.

Eerola ymmärtää tutkijoiden huolen aineistojen saatavuudesta, mutta katsoo, että “on aika kääntää tiedejulkaiseminen uuteen asentoon”.

“Koska tiedelehden maine ei kasva tai laske nopeasti, on tärkeää kohdistaa avoimuuden paine ennen kaikkea suuriin hyvämaineisiin lehtiperheisiin ja niiden kustantajiin. Tarve tähän muutokseen tunnustetaan maailmanlaajuisesti”, Eerola sanoo.

Kirjasto yliopistolaisten tukena

Tavoitteiden ajamisella on luonnollisesti myös toinen puoli: yliopistolaisten pääsy valtaosaan Taylor & Francisin aineistoja katkeaa – osaan T&F-aineistosta on pääsy HY:n vanhojen sopimusten kautta. Helsingin yliopiston kirjastossa on valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, että sopimus katkeaa joksikin aikaa.

“Avoimuuden toteuttaminen kohtuullisilla kustannuksilla palvelee koko yliopisto- ja tiedeyhteisön etua. Siirtymäajalla haluamme auttaa tutkijaa ja opiskelijaa saamaan käyttöönsä niin uudet kuin vanhemmatkin tieteelliset artikkelit. Tiedotamme neuvottelujen edistymisestä ja kehitämme ohjeistustamme sen suhteen, kuinka artikkelit ovat käyttöön saatavissa”, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.

Kirjaston verkkosivustolta löytyy Alternative Access -sivu, joka tarjoaa vinkkejä artikkelien hankkimiseen tilanteessa, jossa niihin ei ole pääsyä. Alternative Access -sivulta löytyy myös ajantasaisin tieto lehtineuvottelutilanteesta. Kirjasto kartoittaa jatkossakin erilaisia tapoja tuoda tarvittavat artikkelit yliopistolaisten saataville.

“Lähiaikoina alamme hyödyntää myös Copyright Clearance Centerin Get It Now -artikkelivälityspalvelua, jonka toivomme osaltaan helpottavan artikkeliaineiston löytyvyyttä. Vastaamme mielellämme tutkijoiden ja opiskelijoiden kysymyksiin niin sähköpostissa, kasvokkain kuin chatissakin”, Tuominen sanoo.

Helpoiten kirjastoon saa yhteyden laittamalla sähköpostia palveluosoitteeseen: e-library@helsinki.fi.

Augustinus, Vergilius ja nyt myös Apostolisten isien käsikirjoitukset

MANUSCRIPT EVIDENCE –sarja on kirjaston johtavan tietoasiantuntijan Matti Myllykosken kokoama opassarja, johon on koottu kirjapainotaitoa edeltävän ajan digitaalisia käsikirjoituksia sekä lähteitä vielä digitoimattomiin käsikirjoituksiin. Nyt julkaistu opas MANUSCRIPT EVIDENCE: The Apostolic Fathers täydentää aiempaa digitoituja käsikirjoituksia kokoavaa sarjaa.

Simone Martini, Wikipedia commons

Uuteen oppaaseen on kerätty linkkejä ja lähteitä Vergiliuksen digitoiduista vanhimmista käsikirjoituksista aina varhaiseen renesanssiin asti.

MANUSCRIPT EVIDENCE -sarjassa ilmestyneet oppaat:

Oppaiden kautta on mahdollista osoittaa konkreettisesti, millainen vaikutus käsikirjoitusten digitoinnilla on eurooppalaisen kulttuuriperinnön tallentamiseen ja välittämiseen. Digitalisaatio tulee edelleen vaikuttamaan huomattavasti kriittisten tekstieditioiden laatimiseen, sekä lopulta myös tekstien ja niihin liittyvän historian tutkimukseen.

Tervetuloa kirjaston tieteenalaoppaiden pariin!

Avoimen tieteen tueksi on lukuisia palveluita – Valitse itsellesi sopivat!

Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.

Open Access -tuki

Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:

Avoimen julkaisemisen opastus

Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.

Rinnakkaistallennuspalvelu

Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:

Helda-julkaisuarkisto

Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä  pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

HUP – Helsinki University Press

Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.

Datatuki

Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.

Datanhallintakoulutus ja työpajat

Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan  ja suunnittelemiseen.

DMP-kommentointipalvelu

Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.

DMPTuuli

Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.

Research Data Services

Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.

Tutkijan Open Access -opas

Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittajamaksuopas

Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.

Datanhallinnan perusasiat

Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.

Research Data Management -opas

Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.

tieteenalaoppaat

Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.

 Tiedonhankinnan MOOC-kurssit

Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.

OpenAIRE – avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.

 Iris.ai

Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.

Editori

Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.

Teksti:
Kirjaston Open Access -työryhmä
Ingressi ja editointi: Ursula Virolainen

Sähkökvartetti ja Kaukana väijyy ystäviä 50 vuotta: Avoimuuden kunniaksi!

Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14 järjestettävässä Avoimen tieteen iltapäivässä voi avoimen tieteen lisäksi saada ensikosketuksensa (tai uuden heräämisen) sähkömusiikkiin. Tapahtuman päätteeksi on luvassa melko mielenkiintoinen esitys: Sähkökvartetin merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A.Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Erkki Kurenniemen-sähkösoittimet tutkimushankkesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa. Tämä juttu kulkee Sähkökvartetin historian jalan jäljissä aina Bulgariaan saakka.

Sähkökvartetti ja vuosi -68

Vuosi 1968 merkitsi tärkeää ajankohtaa usean kotimaisen elektroakustisen ja kokeellisen taiteen merkkiteoksen ja -tapahtuman historiassa. Heti alkuvuodesta Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin kuvataiteilija Eino Ruutsalon eri taidemuotoja yhdistävä, äänen, kuvan, runon ja musiikin kavalkadi – Valo ja liike -näyttely – johon liittyi myös oheistapahtumia. Pian tämän jälkeen juhlittiin The Sperm -yhtyeen järjestämillä The International Organ 3 -festivaaleilla. Marraskuun lopussa vuosi huipentui muiden muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlat varjoonsa jättäneeseen Vanhan valtaukseen sekä siihen liittyviin tapahtumiin.

Kyseisenä vuonna näki päivänvalon myös taiteilija M.A. Nummisen ideoima, Erkki Kurenniemen suunnittelema ja Kullervo Auran rakentama, maailmanlaajuisenkin avantgardehistorian mittapuulla varhainen, kollektiiviseen improvisaatioon kolmelle soittajalle ja laulajalle suunniteltu Sähkökvartetti.

M.A. Nummisen, Tommi Parkon, Arto Koskisen ja Peter Widénin muodostama Sähkökvartetti-yhtye soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa Bulgariassa järjestetyillä nuorisofestivaaleilla, tämän jälkeen syyskuussa Amos Anderssonin taidemuseossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa kommunikaatiokonsertissa 25.11.1968. Yhtye esiintyi aktiivisesti noin kahden vuoden ajan kevääseen 1970 saakka. Sähkökvartetti, itsenäisenä ryhmänä, esiintyi vain noin kymmenkunta kertaa, mutta soitinta käytettiin myös Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen konserteissa.

Kaukana väijyy aina improvisaation ystäviä

Sähkökvartetti soitti tyypillisesti vain yhden teoksen, Kaukana väijyy ystäviä, joka perustui pääosin kollektiiviseen improvisaatioon, jossa solistisia osuuksia soitettiin sähkösaksofonilla, -viululla ja -rummuilla. Tyypillisesti teoksen tunnistettava osuus, sen neljästä sävelestä muodostuva melodia, kuultiin ensin Arto Koskisen soittamana kvartetin melodiakoneella ja tämän jälkeen M.A. Nummisen laulamana ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi – Bulgariassa englanniksi ja saksaksi. Improvisatorisen teoksen kesto vaihteli muutamasta minuutista noin puoleentoista tuntiin riippuen tapahtuman luonteesta. M.A. Numminen kuvailee teosta:

“Improvisointiosuudet soittivat pääasiassa Arto Koskinen melodiakoneella ja Tommi Parko vuoroin sähköviululla ja sähkösaksofonilla. Peter Widénin rumpusoolo oli tarjolla vain silloin, kun konsertti oli tarpeeksi pitkä, kuten siis Amos Andersonin taidemuseon konsertissa. Bulgariassa minä lauloin tietenkin englanniksi ja saksaksi: Far away there some friends are lurking. Weit in der Ferne lauern Freunde.”

Amos Andersonin taidemuseon konsertissa Sähkökvartetti esitti myös toisen teoksen, Jospa kuu ja vesi nousevat kerran, jossa Sähkökvartettia täydensi luupiksi editoitu taustanauha. Nauhaluupilla, joka konsertissa toistettiin osana teosta tavallisen nauhurin avulla, kvartetin jäsenet huusivat kukin jotakin omaa vokaaliääntään.

Sähkökvartetti – kerran vielä!

Vuoden 1970 jälkeen Sähkökvartetti on esiintynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan vain kerran – vuoden 2002 Avanto-festivaaleilla Gloria-teatterissa. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Sähkökvartetti soi 24.10.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, osana avoimen tieteen iltapäivä -tapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A. Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy lisäaineistoa Sähkökvartetista, ”Suomen ensimmäisestä syntetisaattorista” ja ”undergroundin elektronimusiikillisesta puolesta”.

Teksti: Mikko Ojanen
Kuvat: Mikko Ojanen, YLE elävä arkisto
Ingressi ja Editointi: Ursula Virolainen

Kuka omistaa julkaisusi? kysytään Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14

Tiedejulkaisut avoimiksi vuoteen 2020 mennessä, mutta millaisin keinoin? Miten suomalaiset tiederahoittajat ja tiedeinstituutiot pyrkivät avoimen tieteen edistämiseen lähivuosina?

Tule Tiedekulmaan kuulemaan ja kyselemään! Paneelissa keskustelemassa Plan S -julistuksesta yliopiston, Suomen Akatemian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Luvassa myös Syksy Räsäsen videoitu puheenvuoro. Keskustelun moderaattorina toimii Heidi Laine.

Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman kruunaa Erkki Kurenniemen sähkösoittimet –projektin kvartetiksi laajentuneen trion esitys!

Tapahtuma: Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 2018
Paikka:
Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 24.10.2018 klo 12-14

Ohjelma kokonaisuudessaan: http://libraryguides.helsinki.fi/oa-week2018

OPEN ACCESS WEEK 2018

Tapahtuma on osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille.

Muuttuva kaupunkiympäristö Helsingissä – Arkkitehtuuriviikko kirjastoissa 1.-7.10.2018

Lokakuun ensimmäisellä viikolla kirjastoissa juhlistetaan arkkitehtuuria. Nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä arkkitehtuurin teemaviikko on saanut inspiraationsa Venetsian arkkitehtuuribiennaalin näyttelystä Mind-Building, joka nostaa esiin suomalaista kirjastoarkkitehtuuria. Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talo oli yksi biennaalissa esitellyistä kohteista. Continue reading “Muuttuva kaupunkiympäristö Helsingissä – Arkkitehtuuriviikko kirjastoissa 1.-7.10.2018”

Kirjastokioskit uudistuvat

Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikoissa jo kesällä koekäytössä olevat uudet Kirjastokioskit korvaavat vanhat kioskikoneet torstaina 20.9.

Kuvituskuva: Uuden Kirjastokioskin ulkoasuUudella kirjastokioskilla kuka tahansa pystyy etsimään kirjoja ja artikkeleita Helkassa sekä lukemaan Helsingin yliopiston digitaalisia opinnäytteitä E-Thesiksessä. Helka-tietokannan asiakastoimintojen käyttö kuten omien hakujen ja suosikkien tallentaminen sekä viitetietojen tallentaminen ja lähettäminen omaan sähköpostiin on myös mahdollista kirjastokioskeilla.

Helsingin yliopiston opiskelijat ja henkilökunta pystyvät lisäksi kirjautumaan kioskikoneilla omalle työpöydälleen yliopiston käyttäjätunnuksella.

Tulosta kopiokortilla

Artikkeleita, viitetietoja ja osia e-kirjoista voi tulostaa kioskikoneilta. Tulosteet ovat mustavalkoisia ja kaksipuoleisia. Kullekin kioskille on määritelty oma tulostinlaitteensa, jonka osoite on valmiiksi tarjolla tulostusvalikossa. Tulostamiseen tarkoitetut monitoimilaitteet eivät välttämättä sijaitse kioskien välittömässä läheisyydessä. Ohjeet monitoimilaitteen sijainnista löytyvät kioskien luota. Tulostamiseen tarvitaan Unigrafian kopiokortti, jonka voi ostaa kirjaston asiakaspalvelusta.

Tulostamisen ohella kioskikoneilla voi tallentaa esim. artikkeleita ja viitetietoja muistitikulle.

Kirjastokioskeilta ei pääse vapaasti internetiin eikä niillä myöskään voi työstää omia tiedostoja.

Vierailijakoneet poistuvat käytöstä

Uudistetut kioskikoneet korvaavat sekä kaikki vanhat kirjastokioskit että kirjastoissa olleet vierailijakoneet lokakuussa 2018. Yliopiston ulkopuoliset käyttäjät tarvitsevat siis vastedes oman päätelaitteen, jos he haluavat työstää omia tiedostoja tai hakea vapaasti tietoa internetistä Helsingin yliopiston kirjaston tiloissa. Kirjaston asiakaspalvelusta saa edelleen tunnuksia oman laitteen liittämiseksi yliopiston langattomaan verkkoon.

Vierailijakoneista luopumisen taustalla on tekninen muutos yliopiston verkonhallintajärjestelmässä. Muutoksen myötä vierailijoiden verkkoympäristö poistuu kokonaan. Kirjasto keskittyy ydintehtävänsä mukaisesti tarjoamaan yliopiston ulkopuolisille käyttäjille tieteellistä tietoa ja pääsyn Helsingin yliopiston opinnäytteisiin.

Voit antaa palautetta uudesta kirjastokioskista kirjaston palautelomakkeella: bit.ly/HULibPalaute

DMPTuuli workshops on every campus – sign up now for better DMPs!

Do you wish to learn the best practices of research data management and get  hand hands-on training of data management planning (DMP)?

During DMPTuuli workshops we go through the Academy of Finland’s current DMP template. The DMPs are drafted with DMPTuuli. Please, sing up for DMPTuuli account in advance! Workshops are open for University of Helsinki students and personnel.

City Centre Campus
in the 5th floor IT class of Kaisa house (5057)

Thursday August 30, 12-2 pm
Tuesday September 4, 12-2 pm
Wednesday September 12, 10-12 pm
Thursday September 13, 12-2 pm
Monday September 17, 12-2 pm
Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90402/lomake.html

Viikki Campus
Infocenter Korona (Viikinkaari 11)

Tuesday August 28, 2-4 pm, class 139. (in English). Please, bring your own laptop!
Friday September 14, 10-12 pm, IT-class 138 (in Finnish)
Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90686/lomake.html

Kumpula Campus
Kumpula Campus Library, room G108b

Thursday September 6, 10-12 am, room G108b (in English)
Thursday September 13, 10-12 am, room G108b (in Finnish)
Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90686/lomake.html

Meilahti Campus
Terkko Health Hub (Haartmaninkatu 4), PC-classroom, 1st floor

Thursday August 30, 13-15​ pm
Friday September 7,  9.30-11.30​ am
Tuesday September 11, 9.30-11.30 am
Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90760/lomake.html

NB! If this is the first time you are writing a DMP or otherwise new to these issues, it is recommended that you start with the RDM basics lecture (running throughout the year), or otherwise acquaint yourself with the basic terminology and DMPTuuli.

The primary language of the workshop will be English. Help and instructions are also available in Finnish. In Viikki and Kumpula, please check the language.

Courses and further help in research data management is provided by the University of Helsinki DataSupport.

Guides: Research Data Management

Oletko jo testannut Browzinea? Virtuaalinen lehtihylly käytössäsi koko kesän

BrowZinella voit selailla kirjaston tilaamia lehtiä aihealueittain ja tallentaa kiinnostavimmat artikkelit omaan lehtihyllyysi, josta niihin on helppo palata vaikka loman jälkeen.

Tai voit hakea haluamaasi lehteä nimellä, selailla sen sisältöä, ja jakaa viitteen helposti kollegallesi tai somessa. Testaa lehtihyllyn eri ominaisuuksia ja kategorioita.

Onko Browzine toimiva ja helppokäyttöinen? Puuttuuko siitä jotakin? Kerro meille mielipiteesi!

Käytössäsi on testiversio, joten hakutulokset eivät ole välttämättä täydellisiä.

BrowZine on koekäytössä elokuun loppuun.

Annathan palautetta osoitteeseen: e-library@helsinki.fi

My Bookshelf screenshot