Teqmine – tekoälypohjainen patenttihaku auttaa innovoinnissa ja tutkimuksen kaupallistamisessa!

Onko keksintösi jo patentoitu? Onko tavoitteenasi tutkimuksesi kaupallistaminen? Onko tutkimusryhmäsi innovaatioprosessi kunnossa? Opiskelija, haluatko työllistyä maailman innovatiivisimpiin yrityksiin?

Helsingin yliopiston kirjasto on hankkinut asiakkaidensa käyttöön huippukiinnostavan Teqmine-palvelun. Se jatkaa kirjaston vahvaa panostusta uusien, innovatiivisten tekoälyä hyödyntävien palveluiden tarjoamiseen. AI-palvelut nostavat yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden, ja sitä kautta koko Helsingin yliopiston, kansainvälistä kilpailukykyä jatkuvassa muutoksessa olevassa yhteiskunnassa.

Teqminen PATENT SIMILARITY on tekoäly, joka on koulutettu yli 16 miljoonan kokotekstipatentin avulla, ja se oppii lisää lukemalla yli 100 000 uutta patenttia kuukausittain. PATENT SIMILARITY -tekoälyllä kuluu miljoonien patenttien lukemiseen sekuntteja, joten sen avulla voidaan ohittaa hidas ja hankala työvaihe ja saada enemmän aikaa itse innovaatioprosessille.

Teqminen PATENT SIMILARITY on helppokäyttöinen: Kopioi ja liitä väitöskirja, artikkeli, patentti, keksintöilmoitus, web-sivu hakukoneeseen, tai kirjoita ideasi vapaasti, ja tekoäly löytää samankaltaisimmat patentit. Hakukenttään mahtuu jopa 10 miljoonaa merkkiä!

Teqminea on helppo käyttää missä tahansa Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksen avulla. Parhaat ideat löytyvät vapaa-ajalla, nyt voit hyödyntää Teqminea jo kesän aikana!

Kokeile jo tänään!

  1. Go to sim.teqmine.com
  2. Select “organization user”
  3. Enter your university email and password
  4. Enter search text
  5. Browse results identified by AI

 

 

 

 

 

Brill Encyclopedia of Early Christianity Online nyt käytössäsi

Brill Encyclopedia of Early Christianity Online tarkastelee monipuolisesti varhaiskristillisyyden tutkimusta ja sen menetelmiä ja tuo uudenlaista näkökulmaa tieteenalan historiaan.

Tietokanta sisältää tekstejä Uuden testamentin ja patristiikan aikakausilta kattaen koko varhaiskristilisyyden ajanjakson aina 600 jKr.:n asti, muun muassa ikonografioita, martyrologiaa sekä kristillisiä traditioita.

kuva temppelistä

 

Kirjaston vuosikertomus 2018 julkaistu

Helsingin yliopiston kirjaston työntäyteinen vuosi on paketoitu Vuosikertomukseksi. Kirjaston vuosi 2018 rakentui 150 henkilötyövuoden voimin.

Lue kuinka kirjasto on tuonut vastuullisen metriikan yliopiston tutkimuksen arvioinnin työkaluksi ja kuinka tiedonhallinnan opetus on kehittynyt ja integroitunut entistä tiiviimmin yliopisto-opetukseen.

Vuosi kuvina -osiossa on makupaloja niin kirjaston monista tapahtumista kuin vuonna 2018 lanseeratuista palveluistakin.

Vuosikertomuksen toteutti kirjaston viestintätiimi Helsingin yliopiston opetusteknologiapalveluiden avustuksella.

Max Planck Encyclopedia of Public International Law

Oletko aloittamassa tutkimusprojektia kansainvälisestä oikeudesta ja mietit mistä lähteä liikkeelle? Tai tarvitsetko lähteen, josta voit nopeasti tarkistaa jonkin oikeudellisen kysymyksen perustiedot?

Max Planck Encyclopedia of Public International Law on monipuolinen kansainvälisen oikeuden hakuteos ja perustyökalu, josta löydät vertaisarvioituja artikkeleita keskeisistä kansainvälisen oikeuden aiheista. Asiakkaiden paljon toivoma tietokanta päivittyy jatkuvasti ja on selaus- ja hakuominaisuuksineen helppokäyttöinen työkalu kansainvälisen oikeuden opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille.

”Se on myös korvaamaton työkalu jos joutuu yhtäkkiä antamaan kommentin tai haastattelun jostain itselle vähän tuntemattomammasta oikeudellisesta kysymyksestä.” Asiakas

Tutustu Galen tietokantoihin ja analysointityökaluihin Kaisa-talon työpajassa to 28.3.2019

Magnifying class and a book

Tiesitkö, että Gale Primary Resources tarjoaa runsaan kokoelman kirjoja, artikkeleita, kuvia ja karttoja 1700-luvulta nykypäiviin asti? Aineistot sopivat erityisesti kielitieteisiin, kirjallisuudentutkimukseen, historia-aineisiin, teologiaan ja yhteiskuntatieteisiin. Gale Digital Scholar Lab -työkalulla voit analysoida aineistoja.

Tietokannat löytyvät osoitteesta (Jos avaat linkin Helsingin yliopiston verkon ulkopuolella, sivusto vaatii kirjautumista yliopiston käyttäjätunnuksilla).

Aika: Torstai 28.3.2019 klo 12.15-13.45

Paikka: Kaisa-talo, atk-luokka 5057, 5. krs

Työpajan vetää Helsigin yliopiston Gale Student ambassador Pauli Kettunen , joka johdattaa tietokantojen ja analysointityökalujen käyttöön. Työpajassa on mahdollisuus harjoitella ja oppia yhdessä.

Voit lähettää etukäteen kysymyksiä osoitteeseen: pauli.s.kettunen (at) helsinki.fi.

Työpaja on kaksikielinen: suomi ja englanti.

Ilmoittautuminen e-lomakkeella tai Helsingin yliopiston opiskelijoille Weboodissa koodilla 99914 (Tiedonhankinnan jatkokurssit).

Tervetuloa!

Muokattu: virheellinen kellonaika. Oikea kellonaika on 12.15-13.45.

Lehtineuvotteluiden tavoitteena tieteen avoimuus kohtuuhintaan

Helsingin yliopiston tutkijat, opettajat ja opiskelijat menettävät tänään pääsyn satoihin tiedejulkaisuihin, kun kansallisen FinELib-kirjastokonsortion ja tiedekustantaja Taylor & Francisin neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Toisen suuren tiedekustantajan Wileyn kanssa neuvottelut ovat yhä käynnissä, ja pääsyä aineistoihin on jatkettu 18. helmikuuta asti.

FinELib-palveluista vastaava Arja Tuuliniemi pitää tilannetta valitettavana, mutta ovi neuvotteluihin on auki.

“Olemme valmiita jatkamaan neuvotteluja, jos kustantaja kohtuullistaa vaatimuksiaan”, Tuuliniemi toteaa FinELib-tiedotteessa.

FinELib-tavoitteilla laaja tuki

Neuvottelujen kariutumisessa on kyse rahasta. Taylor & Francis ei ole ollut toistaiseksi valmis tinkimään tuottoisasta liiketoiminnastaan FinELibin neuvottelutavoitteiden hyväksi.

FinELibin tavoitteena on sopimus, joka kattaa lehtien lisäksi tutkijoiden avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut – ilman lisämaksua. Tällä pyritään yhtäältä jatkuvasti kohoavien kustannusten hillitsemiseen, toisaalta kestämättömäksi käyneen tilausmaksumallin muuttamiseen tiedeyhteisöä paremmin palvelevaksi.

Vastaavia neuvotteluita käydään eri maissa, ja FinELibin neuvottelutavoitteet ovat linjassa myös Euroopan unionin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden kanssa. Viime syksynä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI asettui FinELib-tavoitteiden taakse.

“UNIFI antaa täyden tukensa FinELibin listaamille neuvottelutavoitteille. Niihin kuuluu muun muassa se, että tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimina ilman lisämaksua. Tärkeää on sekin, että avoin julkaisu ei kasvata tieteellisen julkaisemisen ja tiedelehtien käytön kokonaiskustannuksia”, UNIFIN syyskuun tiedotteessa todetaan.

Myös Helsingin yliopisto tukee neuvottelutavoitteita.

“Helsingin yliopistossa avoin tiede on yksi strategisista painopisteistä, ja siksi yliopisto tukee täysin FinELibin neuvottelutavoitteita. Molempien kustantajien tarjoukset ovat toistaiseksi olleet sellaisia, että ne eivät ole olleet hyväksyttävissä kustannusten sen enempää kuin avoimuudenkaan näkökulmasta”, tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola toteaa.

Eerola ymmärtää tutkijoiden huolen aineistojen saatavuudesta, mutta katsoo, että “on aika kääntää tiedejulkaiseminen uuteen asentoon”.

“Koska tiedelehden maine ei kasva tai laske nopeasti, on tärkeää kohdistaa avoimuuden paine ennen kaikkea suuriin hyvämaineisiin lehtiperheisiin ja niiden kustantajiin. Tarve tähän muutokseen tunnustetaan maailmanlaajuisesti”, Eerola sanoo.

Kirjasto yliopistolaisten tukena

Tavoitteiden ajamisella on luonnollisesti myös toinen puoli: yliopistolaisten pääsy valtaosaan Taylor & Francisin aineistoja katkeaa – osaan T&F-aineistosta on pääsy HY:n vanhojen sopimusten kautta. Helsingin yliopiston kirjastossa on valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, että sopimus katkeaa joksikin aikaa.

“Avoimuuden toteuttaminen kohtuullisilla kustannuksilla palvelee koko yliopisto- ja tiedeyhteisön etua. Siirtymäajalla haluamme auttaa tutkijaa ja opiskelijaa saamaan käyttöönsä niin uudet kuin vanhemmatkin tieteelliset artikkelit. Tiedotamme neuvottelujen edistymisestä ja kehitämme ohjeistustamme sen suhteen, kuinka artikkelit ovat käyttöön saatavissa”, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.

Kirjaston verkkosivustolta löytyy Alternative Access -sivu, joka tarjoaa vinkkejä artikkelien hankkimiseen tilanteessa, jossa niihin ei ole pääsyä. Alternative Access -sivulta löytyy myös ajantasaisin tieto lehtineuvottelutilanteesta. Kirjasto kartoittaa jatkossakin erilaisia tapoja tuoda tarvittavat artikkelit yliopistolaisten saataville.

“Lähiaikoina alamme hyödyntää myös Copyright Clearance Centerin Get It Now -artikkelivälityspalvelua, jonka toivomme osaltaan helpottavan artikkeliaineiston löytyvyyttä. Vastaamme mielellämme tutkijoiden ja opiskelijoiden kysymyksiin niin sähköpostissa, kasvokkain kuin chatissakin”, Tuominen sanoo.

Helpoiten kirjastoon saa yhteyden laittamalla sähköpostia palveluosoitteeseen: e-library@helsinki.fi.

Augustinus, Vergilius ja nyt myös Apostolisten isien käsikirjoitukset

MANUSCRIPT EVIDENCE –sarja on kirjaston johtavan tietoasiantuntijan Matti Myllykosken kokoama opassarja, johon on koottu kirjapainotaitoa edeltävän ajan digitaalisia käsikirjoituksia sekä lähteitä vielä digitoimattomiin käsikirjoituksiin. Nyt julkaistu opas MANUSCRIPT EVIDENCE: The Apostolic Fathers täydentää aiempaa digitoituja käsikirjoituksia kokoavaa sarjaa.

Simone Martini, Wikipedia commons

Uuteen oppaaseen on kerätty linkkejä ja lähteitä Vergiliuksen digitoiduista vanhimmista käsikirjoituksista aina varhaiseen renesanssiin asti.

MANUSCRIPT EVIDENCE -sarjassa ilmestyneet oppaat:

Oppaiden kautta on mahdollista osoittaa konkreettisesti, millainen vaikutus käsikirjoitusten digitoinnilla on eurooppalaisen kulttuuriperinnön tallentamiseen ja välittämiseen. Digitalisaatio tulee edelleen vaikuttamaan huomattavasti kriittisten tekstieditioiden laatimiseen, sekä lopulta myös tekstien ja niihin liittyvän historian tutkimukseen.

Tervetuloa kirjaston tieteenalaoppaiden pariin!

Avoimen tieteen tueksi on lukuisia palveluita – Valitse itsellesi sopivat!

Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.

Open Access -tuki

Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:

Avoimen julkaisemisen opastus

Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.

Rinnakkaistallennuspalvelu

Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:

Helda-julkaisuarkisto

Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä  pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

HUP – Helsinki University Press

Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.

Datatuki

Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.

Datanhallintakoulutus ja työpajat

Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan  ja suunnittelemiseen.

DMP-kommentointipalvelu

Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.

DMPTuuli

Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.

Research Data Services

Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.

Tutkijan Open Access -opas

Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittajamaksuopas

Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.

Datanhallinnan perusasiat

Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.

Research Data Management -opas

Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.

tieteenalaoppaat

Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.

 Tiedonhankinnan MOOC-kurssit

Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.

OpenAIRE – avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.

 Iris.ai

Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.

Editori

Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.

Teksti:
Kirjaston Open Access -työryhmä
Ingressi ja editointi: Ursula Virolainen

Sähkökvartetti ja Kaukana väijyy ystäviä 50 vuotta: Avoimuuden kunniaksi!

Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14 järjestettävässä Avoimen tieteen iltapäivässä voi avoimen tieteen lisäksi saada ensikosketuksensa (tai uuden heräämisen) sähkömusiikkiin. Tapahtuman päätteeksi on luvassa melko mielenkiintoinen esitys: Sähkökvartetin merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A.Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Erkki Kurenniemen-sähkösoittimet tutkimushankkesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa. Tämä juttu kulkee Sähkökvartetin historian jalan jäljissä aina Bulgariaan saakka.

Sähkökvartetti ja vuosi -68

Vuosi 1968 merkitsi tärkeää ajankohtaa usean kotimaisen elektroakustisen ja kokeellisen taiteen merkkiteoksen ja -tapahtuman historiassa. Heti alkuvuodesta Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin kuvataiteilija Eino Ruutsalon eri taidemuotoja yhdistävä, äänen, kuvan, runon ja musiikin kavalkadi – Valo ja liike -näyttely – johon liittyi myös oheistapahtumia. Pian tämän jälkeen juhlittiin The Sperm -yhtyeen järjestämillä The International Organ 3 -festivaaleilla. Marraskuun lopussa vuosi huipentui muiden muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlat varjoonsa jättäneeseen Vanhan valtaukseen sekä siihen liittyviin tapahtumiin.

Kyseisenä vuonna näki päivänvalon myös taiteilija M.A. Nummisen ideoima, Erkki Kurenniemen suunnittelema ja Kullervo Auran rakentama, maailmanlaajuisenkin avantgardehistorian mittapuulla varhainen, kollektiiviseen improvisaatioon kolmelle soittajalle ja laulajalle suunniteltu Sähkökvartetti.

M.A. Nummisen, Tommi Parkon, Arto Koskisen ja Peter Widénin muodostama Sähkökvartetti-yhtye soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa Bulgariassa järjestetyillä nuorisofestivaaleilla, tämän jälkeen syyskuussa Amos Anderssonin taidemuseossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa kommunikaatiokonsertissa 25.11.1968. Yhtye esiintyi aktiivisesti noin kahden vuoden ajan kevääseen 1970 saakka. Sähkökvartetti, itsenäisenä ryhmänä, esiintyi vain noin kymmenkunta kertaa, mutta soitinta käytettiin myös Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen konserteissa.

Kaukana väijyy aina improvisaation ystäviä

Sähkökvartetti soitti tyypillisesti vain yhden teoksen, Kaukana väijyy ystäviä, joka perustui pääosin kollektiiviseen improvisaatioon, jossa solistisia osuuksia soitettiin sähkösaksofonilla, -viululla ja -rummuilla. Tyypillisesti teoksen tunnistettava osuus, sen neljästä sävelestä muodostuva melodia, kuultiin ensin Arto Koskisen soittamana kvartetin melodiakoneella ja tämän jälkeen M.A. Nummisen laulamana ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi – Bulgariassa englanniksi ja saksaksi. Improvisatorisen teoksen kesto vaihteli muutamasta minuutista noin puoleentoista tuntiin riippuen tapahtuman luonteesta. M.A. Numminen kuvailee teosta:

“Improvisointiosuudet soittivat pääasiassa Arto Koskinen melodiakoneella ja Tommi Parko vuoroin sähköviululla ja sähkösaksofonilla. Peter Widénin rumpusoolo oli tarjolla vain silloin, kun konsertti oli tarpeeksi pitkä, kuten siis Amos Andersonin taidemuseon konsertissa. Bulgariassa minä lauloin tietenkin englanniksi ja saksaksi: Far away there some friends are lurking. Weit in der Ferne lauern Freunde.”

Amos Andersonin taidemuseon konsertissa Sähkökvartetti esitti myös toisen teoksen, Jospa kuu ja vesi nousevat kerran, jossa Sähkökvartettia täydensi luupiksi editoitu taustanauha. Nauhaluupilla, joka konsertissa toistettiin osana teosta tavallisen nauhurin avulla, kvartetin jäsenet huusivat kukin jotakin omaa vokaaliääntään.

Sähkökvartetti – kerran vielä!

Vuoden 1970 jälkeen Sähkökvartetti on esiintynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan vain kerran – vuoden 2002 Avanto-festivaaleilla Gloria-teatterissa. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Sähkökvartetti soi 24.10.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, osana avoimen tieteen iltapäivä -tapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A. Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy lisäaineistoa Sähkökvartetista, ”Suomen ensimmäisestä syntetisaattorista” ja ”undergroundin elektronimusiikillisesta puolesta”.

Teksti: Mikko Ojanen
Kuvat: Mikko Ojanen, YLE elävä arkisto
Ingressi ja Editointi: Ursula Virolainen

Kuka omistaa julkaisusi? kysytään Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14

Tiedejulkaisut avoimiksi vuoteen 2020 mennessä, mutta millaisin keinoin? Miten suomalaiset tiederahoittajat ja tiedeinstituutiot pyrkivät avoimen tieteen edistämiseen lähivuosina?

Tule Tiedekulmaan kuulemaan ja kyselemään! Paneelissa keskustelemassa Plan S -julistuksesta yliopiston, Suomen Akatemian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Luvassa myös Syksy Räsäsen videoitu puheenvuoro. Keskustelun moderaattorina toimii Heidi Laine.

Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman kruunaa Erkki Kurenniemen sähkösoittimet –projektin kvartetiksi laajentuneen trion esitys!

Tapahtuma: Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 2018
Paikka:
Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 24.10.2018 klo 12-14

Ohjelma kokonaisuudessaan: http://libraryguides.helsinki.fi/oa-week2018

OPEN ACCESS WEEK 2018

Tapahtuma on osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille.