Suomen korkeakoulut ja Elsevier jatkavat neuvotteluja avoimesta tiedejulkaisemista

Kansainvälinen tiedekustantaja Elsevier ja Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sopineet vuoden aikalisästä elektronisten lehtien lisenssineuvotteluissa. Aikalisää tarvitaan, jotta löydetään ratkaisu Suomelle tärkeässä avoimen julkaisemisen edistämisessä.

Vuoden jatkosopimus mahdollistaa myös Helsingin yliopiston tutkijoille Elsevierin e-lehtien käytön vuonna 2017 neuvottelujen jatkuessa.

Suomen korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia neuvotteluissa edustavalla FinELib-konsortiolla on neuvotteluissa kaksi keskeistä tavoitetta: Tiedelehtitilausten kustannusten kasvua täytyy hillitä. Lisäksi sopimuksen tulee edistää suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista artikkelinsa avoimina verkossa kaikkien käyttöön.

Kuluneen syksyn neuvotteluissa kävi selväksi, että kansainvälisen tutkimusyhteisön vahvasta tahtotilasta huolimatta Elsevier on haluton kehittämään avoimen julkaisemisen liiketoimintamalleja ja haluaisi pysyä vanhassa tilauslehtimallissa. Kustantaja näkee edelleen avoimen julkaisemisen erillisenä marginaalisena toimintamallina, ei tiedejulkaisemisen tulevaisuutena. On viivytystaistelua periä artikkelien avoimuudesta erittäin korkeita lisämaksuja, vaikka korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat jo vuodesta toiseen kasvavia tilausmaksuja. Nyt odotamme, että Elsevier ensi vuoden aikana osoittaa pystyvänsä siihen muutokseen, jota tiedemaailma tarvitsee ja odottaa”, sanoo Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopiston vararehtori ja neuvottelujen puheenjohtaja.

Suomea ohjaavat kohti avointa julkaisemista opetus- ja kulttuuriministeriön, Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ja Euroopan unionin tavoitteet. Avoin julkaiseminen lisää tieteen näkyvyyttä ja parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntää verovaroin tehtyä tutkimusta.

Suomalainen tiedeyhteisö on antanut tukensa yhteisille neuvottelutavoitteille. Marraskuun lopussa julkaistu Tiedonhinta.fi -kannanotto on kerännyt jo 2700 allekirjoitusta tutkijayhteisöstä. Allekirjoittajat sitoutuvat olemaan osallistumatta tiedelehtien toimituskuntiin tai lehtiartikkeleiden vertaisarviointiin, jos FinELibin neuvottelutavoitteet eivät täyty.

Avoin julkaiseminen ja tieteellisen tiedon hinta ovat teemoja, jotka korostuvat nyt vastaavissa neuvotteluissa kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Saksan parhaillaan käymissä neuvotteluissa”, toteaa Kristiina Hormia-Poutanen, neuvotteluryhmän jäsen, Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden johtaja. ”Vain sitkeydellä ja yhteisessä rintamassa toimimalla tiedeyhteisö voi vaikuttaa suuriin kaupallisiin kustantajiin ja muuttaa pysyvästi tieteellisen kustantamisen mallia.

Vuoden jatkosopimus mahdollistaa sen, että neuvotteluissa löydetään avoimuuden malli, joka aidosti edistää avointa julkaisemista kasvattamatta tiedejulkaisemisen kustannuksia tiedeyhteisölle. Ellei sopimukseen avoimesta julkaisemisesta päästä vuoden 2017 aikana, voi suomalainen tiedeyhteisö olla vuoden päästä tilanteessa, jossa pääsy moniin tärkeisiin tiedelehtiin katkeaa.

Lisätiedot:

vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvotteluryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen(at)helsinki.fi

johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto, puh. 050 5523056, kristiina.hormia(at)helsinki.fi

FinELibin Tiedelehtien sopimusneuvottelut -sivu

Helkassa palvelukatko joulun ja loppiaisen välissä

Helka-kirjastotietokannan taustajärjestelmä sulkeutuu tiistai-iltana 27.12.2016 klo 22 järjestelmäpäivitystä varten.

Katkon aikana voit hakea tietoa Helkan uuden käyttöliittymän kautta. Kirjaston hankkimat e-aineistot ovat käytettävissä normaaliin tapaan.

Katkon aikana asiakas ei kuitenkaan voi:

  • hakea kirjojen saatavuustietoja
  • lainata kirjoja kotiin
  • uusia lainojaan
  • tehdä varauksia
  • maksaa kirjastomaksuja
  • päivittää asiakastietojaan tai saada uutta kirjastokorttia

Lainoilla ei ole eräpäivää 21.12.2016 – 10.1.2017. Tällä hetkellä lainattaville kirjoille tulee eräpäivä tammikuulle. Katkopäiviltä ei kerry myöhästymismaksuja. 

Palvelukatko kestää useita päiviä, ja se päättyy viimeistään 9.1.2017. Kirjasto tiedottaa palvelukatkon päättymisestä välittömästi.

Helsingin yliopiston kirjaston kirjoja voi palauttaa katkon aikana Kaisa-taloon kirjaston aukioloaikoina. Kirjat eivät kuitenkaan rekisteröidy palautuneeksi ennen kuin katko on päättynyt, ja myös kirjaston henkilökunnalla on Helka käytössään.

Kysymyksissä auttaa kirjaston asiakaspalvelu: kirjasto@helsinki.fi tai puh: 029 412 3920

Pahoittelemme välttämättömästä järjestelmäpäivityksestä asiakkaille aiheutuvaa haittaa.

Haluatko julkaisusi avoimesti saataville? Varaa opastus nyt

Helsingin yliopiston tutkijoilla on vielä vuoden 2016 loppuun asti mahdollisuus tilata henkilö- tai pienryhmäkohtaista neuvontaa artikkelien avoimessa rinnakkaistallentamisessa TUHAT-julkaisurekisteriin. Tuhatista tiedot siirtyvät edelleen yliopiston digiarkisto Heldaan.

Tapaamisessa voidaan käsitellä myös muita avoimen julkaisemisen kysymyksiä, kuten rahoittajien avoimen julkaisemisen vaatimusten täyttämistä tai erilaisia tapoja julkaista avoimesti.

Kerro tarkemmat toiveesi tapaamisen sisällöstä, ajankohdasta ja paikasta tilauslomakkeella.

Tapaaminen voidaan järjestää vielä tammikuun 2017 aikana. Olemme sinuun yhteydessä tarkemman ajankohdan sopimiseksi.

collaborate Lisätietoja rinnakkaistallentamisesta ja avoimesta julkaisemisesta löydät Tutkijan Open Access -oppaasta.

Kirjaston aukioloajat 19.12.2016-15.1.2017

joulu2016-fi_s Helsingin yliopiston kirjasto siirtyy lyhennettyihin aukioloaikoihin maanantaina 19.12.2016. Normaaleihin aukioloaikoihin palataan maanantaina 16.1.2017.

Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampuskirjastot ovat kiinni 24.12.-1.1. Kaisa-talo sekä oppimiskeskukset Aleksandria ja Minerva ovat avoinna myös välipäivinä 27.-30.12.

Tarkista kaikki vuodenvaihteen aukioloajat kirjaston verkkosivulta.

Kilpailija Impact Factorille – Elsevierin CiteScore julkaistu avoimena palveluna

Clarivate Analyticsin perinteinen ja tunnettu Journal Impact Factor on nyt saanut kilpailijan, kun Elsevier julkaisi CiteScore-palvelun. Impact Factorista poiketen on CiteScore kaikille avoin palvelu. CiteScore pohjautuu jättimäiseen Scopus-tietokantaan. Yliopistolaisilla sekä Terkon asiakkailla on toki käytössään myös Journal Citation Reports, josta lehtien Impact Factorit löytyvät.

Cite Score löytyy Terkko Navigatorista, jossa sen voi käydä lisäämässä asiakkaan omaan kirjastoon:

https://www.terkko.helsinki.fi/citescore

In response to academia’s call for metrics that provide a broader, more transparent view of an academic journal’s1 citation impact, Scopus has developed a set of metrics that are free to access and easy to calculate. CiteScoreTM metrics are comprehensive, transparent and current and help to analyze where research is published. They reveal the citation impact of over 22,000 academic journals in 330 disciplines.

Naturen arkistot nyt avoinna ensimmäisestä volyymistä alkaen

Lumen ääniä ja muotoja –  Naturen arkistosta kaivettua

Lunta ja talvea odotellessa voi palauttaa mieleen miltä lumi omissa muistoissa näyttää ja tuoksuu, vaikkapa miltä märkä villalapanen maistui talvileikeissä. Mutta millaista ääntä lumi pitää? Talvista lumimaisemaa ja -vaippaa kuvataan usein hiljaiseksi ja jopa valkeaksi kuolemaksi, mutta lumen alla toimii aktiivinen luonnon laboratorio. Artikkelissaan vuodelta 1999 The sound of snowflakes Philip Ball viittaa Joseph A. Scrimgerin akustisiin tutkimuksiin veden ja lumen äänistä (Underwater noise caused by precipitation / Joseph A. Scrimger (19 December 1985)

Kirjeessään Scrimger toteaa, että lumen äänen spektri on ainutlaatuinen. Ball kuvaa artikkelissaan yksittäisen lumihiutaleen ääntä kalojen vinkkelistä: jos kala voisi kuulla sen, niin se kuulisi pienen kellon kilinää. Lumihiutale putoaa veden pintaan ja saa veden soimaan.

Lumikiteiden muotoja on loputon määrä ja niiden jaottelua on tutkittu jo toistasataa vuotta. Gerald Seligmanin artikkeli vuodelta 1937 The Nature of Snow on maallikolle selkeä ja kielellisesti kaunis kuvaus lumihiutaleiden synnystä, kiteiden muodoista ja miten erimuotoiset lumikiteet vaikuttavat luonnonilmiöihin kuten jäätiköitymiseen tai lumivyöryihin.

Seligman viittaa artikkelissaan japanilaisen Ukichiro Nakayan  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukichiro_Nakaya ) tutkimuksiin, joissa lumikiteen muodosta pystyi päättelemään, missä kohtaa ilmakehää se oli muodostunut. Nakayan tunnetuin kirja Snow Crystals: Natural and Artificial (Harvard University Press, 1954) on nyt e-kirjana luettavissa DeDguyterin e-kirjapalvelussa tammikuun loppuun asti.

Linkki kirjaan:

https://www.degruyter.com/viewbooktoc/product/250457?rskey=V1cWvy&result=3

jaa

Tutustu siis yliopistolaisten käyttöön hankittuun Naturen arkistoon ja hyödynnä myös Degruyterin e-kirjatarjonta: kaikki DeGruyterin e-kirjat ovat luettavissa tammikuun loppuun asti. Sen jälkeen kirjasto hankkii pysyvään käyttöön käytetyimmät ja toivotuimmat teokset.

Teksti ja kuva: Marjo Kuusela

Koekäyttö: Kanopy – elokuvia ja dokumentteja 31.12. asti

koekaytto_eaineisto

Oletko kiinnostunut elokuvista, historiasta, vieraiden kielten opiskelusta tai taiteista?

Kanopy tarjoaa elokuvia ja dokumentteja mm. seuraavista aiheista:

elokuvatutkimus, taiteidentutkimus, taloustiede, koulutus, kielitiede, terveys, markkinointi, antropologia, historia, psykologia, sosiologia, biologia ja fysiikka.

Palaute: e -library@helsinki.fi

banner_filmlovers

Uusi Helka vie nyt myös artikkeleihin ja tietokantoihin

Helka uudistuu 30.11.2016
Helka uudistuu 30.11.2016

Syksyn ajan koekäytössä ollut Uusi Helka korvaa vanhan Helka-käyttöliittymän joulukuun alussa.

Uusi Helka on käytettävissä tutussa osoitteessa http://helsinki.fi/helka

Helka-tietokannan sisältö ja asiakastiedot ovat sellaisinaan käytössä myös uudessa Helkassa.

Kaksi hakua samassa käyttöliittymässä 

Uudessa Helkassa on kaksi eri hakua.

Kirjastojen kokoelmahaun kautta voit hakea Helka-kirjastojen hankkimia painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja tietokantoja.

Artikkelihaun kautta voit hakea kansainvälisiä artikkeleita. Artikkelihaku löytää myös viitteitä julkaisuihin, joita ei välttämättä ole hankittu Helka-kirjastojen kokoelmiin.

Yliopiston käyttäjätunnuksella suoraan elektronisiin lehtiin 

Jos sinulla on käyttäjätunnus Helsingin yliopiston verkkoon, pääset suoraan lukemaan yliopistolle hankittuja e-lehtiä ja e-kirjoja. Elektroniset aineistot ovat yliopistolaisten käytössä myös etäyhteydellä.

Jos sinulla ei ole käyttäjätunnusta, voit lukea e-lehtiä ja e-kirjoja kirjastoissa.

Oma kirjasto uudessa Helkassa

Kirjatumalla sisään asiakastietoihinsa uuden Helkan käyttäjä voi tarkastella omia lainojaan ja tallentaa tekemiään hakuja. Kirjautunut asiakas voi uusia lainoja, tehdä varauksia tai maksaa kertyneet maksut verkossa.

Uuden Helkan omaan kirjastoon voi tallentaa myös suosikkilistoja, joihin käyttäjä voi myöhemmin palata. Tallennetuista hauista voi tilata itselleen myös Uutuusvahdin, joka lähettää sähköpostilla tiedon aihepiirin uutuuksista.

Kirjautuminen tapahtuu joko yliopiston käyttäjätunnuksella tai kirjastokortin numerolla, johon käyttäjä on itse liittänyt valitsemansa PIN-koodi. Mikä et ole vielä liittänyt korttiisi valitsemaasi PIN-koodia, voit tehdä sen toistaiseksi vanhassa Helkassa. https://helka.linneanet.fi

Nelli-portaali poistuu

Kansallinen tiedonhakuportaali Nelli ajetaan alas vuoden 2016 lopussa, kun palvelun ylläpito Kansalliskirjastossa lakkaa. Loppuvuoden aikana Nelli-palvelua ajetaan alas ja palvelussa voi olla käyttökatkoja. Löydät etsimäsi artikkelit, lehdet ja tietokannat varmimmin Helkasta. Nellissä olevat lehdet ja muut tietoresurssit löytyvät jo nyt uudesta Helkasta.

Lisätietoja Nellin alasajosta uutisblogissa.

Palaute ja lisätiedot

Kirjasto ottaa mielellään vastaan asiakaspalautetta uudesta Helkasta ja kirjaston kokoelmien löydettävyydestä. Palautetta toivotaan palaute-lomakkeella.

Lisätietoja uudesta Helkasta antaa tietotekniikkapäällikkö Pasi Keski-Nisula, p. 02941 26656, pasi.keski-nisula@helsinki.fi