2000-luvun PISA-tutkimusten perusteella Suomi on ollut lukutaidon mallimaa, mutta viime vuosina on herännyt huoli lukutaidon heikkenemisestä. Uusi haaste sekä lasten että aikuisten oppimiselle on tietotulvasta selviytyminen. Se edellyttää mekaanisen lukutaidon lisäksi kykyä ymmärtää asiayhteyksiä ja myös kyseenalaistaa tekstejä.

Media- ja informaatiolukutaito merkitsevät kykyä arvioida lukemaansa ja siivilöimään olennainen ja oikea tieto propagandasta, suoranaisista valeuutisista ja epäolennaisuuksista. ”Totuudenjälkeisenä aikana” on tärkeämpää kuin koskaan oppia perusasiat.

Lukemisen teesit 2017

Lukukeskus julkaisee vuosittain 10 faktaa lukemisesta. Vuonna 2017 nämä lukemisen teesit ovat

1. Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee
2. Suomella on edellytykset pysyä lukutaidon ykkösmaana
3. Kodin asenne lukemiseen on merkittävä jo ennen kouluikää
4. Jääkö poikien osaaminen tunnistamatta?
5. Oman äidinkielen hallinta antaa pohjan maahanmuuttajien lukutaidolle
6. Peruskoulu ja kirjasto ehkäisevät lukutaidon eriarvoistumista
7. Lukutaito ehkäisee syrjäytymistä
8. Lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia
9. Painettu kirja ei kuole – uudet tekstimuodot täydentävät toisiaan
10. Kirjailijavierailut ja lukukampanjat lisäävät lukuintoa

Tutustu myös näihin:

• 100 mediakasvatusideaa: koulumaailma ja monilukutaito
• Helsingin yliopiston tutkimusta ja opetusta
  • Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -hanke
  • Tilastollista lukutaitoa tilastotieteen MOOC-kurssilta
  • Hilander, M. (2017): Kuvatulkinta ja maantieteellinen tarkkaavaisuus : Semioottinen ajattelutapa nuorten visuaalisen lukutaidon osana
  • Studia Generalia: Visuaalinen lukutaito (prof. H. Baconin luento v. 2014)

Näyttelyn etusivulle