University of Helsinki
Suomi nousi ”kansakunnaksi kansakuntien joukkoon” vuonna 1809 ja reilu sata vuonna myöhemmin itsenäiseksi kansakunnaksi, mutta jo paljon ennen näitä mullistuksia maassamme oli luettu. Kansan lukutaidon kehitys palveli alkuaan uuden kirkon tarkoituksia ja myöhempinä vuosisatoina myös yhteiskuntaa ja poliittista tietoisuutta. Yleissivistystä arvostettiin myös, ja tieteen ja taiteen klassikkoja on jo varhain käännetty omalle kielellemme. Lukutaitoprosentin arvioidaan olleen 90 jo autonomian ajan loppupuolella.
Ensimmäinen oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1921. Samana vuonna alettiin maksaa kirjastoille valtionapua. Koulunkäynnin vakiintuminen ja kattavuus ja toisaalta kirjastojen avoimuus ja yleistyminen vaikuttivat nopeasti suomalaisten sivistystasoon ja yhteiskunnan kehittymiseen.
