Lehtineuvotteluiden tavoitteena tieteen avoimuus kohtuuhintaan

Helsingin yliopiston tutkijat, opettajat ja opiskelijat menettävät tänään pääsyn satoihin tiedejulkaisuihin, kun kansallisen FinELib-kirjastokonsortion ja tiedekustantaja Taylor & Francisin neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Toisen suuren tiedekustantajan Wileyn kanssa neuvottelut ovat yhä käynnissä, ja pääsyä aineistoihin on jatkettu 18. helmikuuta asti.

FinELib-palveluista vastaava Arja Tuuliniemi pitää tilannetta valitettavana, mutta ovi neuvotteluihin on auki.

“Olemme valmiita jatkamaan neuvotteluja, jos kustantaja kohtuullistaa vaatimuksiaan”, Tuuliniemi toteaa FinELib-tiedotteessa.

FinELib-tavoitteilla laaja tuki

Neuvottelujen kariutumisessa on kyse rahasta. Taylor & Francis ei ole ollut toistaiseksi valmis tinkimään tuottoisasta liiketoiminnastaan FinELibin neuvottelutavoitteiden hyväksi.

FinELibin tavoitteena on sopimus, joka kattaa lehtien lisäksi tutkijoiden avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut – ilman lisämaksua. Tällä pyritään yhtäältä jatkuvasti kohoavien kustannusten hillitsemiseen, toisaalta kestämättömäksi käyneen tilausmaksumallin muuttamiseen tiedeyhteisöä paremmin palvelevaksi.

Vastaavia neuvotteluita käydään eri maissa, ja FinELibin neuvottelutavoitteet ovat linjassa myös Euroopan unionin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden kanssa. Viime syksynä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI asettui FinELib-tavoitteiden taakse.

“UNIFI antaa täyden tukensa FinELibin listaamille neuvottelutavoitteille. Niihin kuuluu muun muassa se, että tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimina ilman lisämaksua. Tärkeää on sekin, että avoin julkaisu ei kasvata tieteellisen julkaisemisen ja tiedelehtien käytön kokonaiskustannuksia”, UNIFIN syyskuun tiedotteessa todetaan.

Myös Helsingin yliopisto tukee neuvottelutavoitteita.

“Helsingin yliopistossa avoin tiede on yksi strategisista painopisteistä, ja siksi yliopisto tukee täysin FinELibin neuvottelutavoitteita. Molempien kustantajien tarjoukset ovat toistaiseksi olleet sellaisia, että ne eivät ole olleet hyväksyttävissä kustannusten sen enempää kuin avoimuudenkaan näkökulmasta”, tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola toteaa.

Eerola ymmärtää tutkijoiden huolen aineistojen saatavuudesta, mutta katsoo, että “on aika kääntää tiedejulkaiseminen uuteen asentoon”.

“Koska tiedelehden maine ei kasva tai laske nopeasti, on tärkeää kohdistaa avoimuuden paine ennen kaikkea suuriin hyvämaineisiin lehtiperheisiin ja niiden kustantajiin. Tarve tähän muutokseen tunnustetaan maailmanlaajuisesti”, Eerola sanoo.

Kirjasto yliopistolaisten tukena

Tavoitteiden ajamisella on luonnollisesti myös toinen puoli: yliopistolaisten pääsy valtaosaan Taylor & Francisin aineistoja katkeaa – osaan T&F-aineistosta on pääsy HY:n vanhojen sopimusten kautta. Helsingin yliopiston kirjastossa on valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, että sopimus katkeaa joksikin aikaa.

“Avoimuuden toteuttaminen kohtuullisilla kustannuksilla palvelee koko yliopisto- ja tiedeyhteisön etua. Siirtymäajalla haluamme auttaa tutkijaa ja opiskelijaa saamaan käyttöönsä niin uudet kuin vanhemmatkin tieteelliset artikkelit. Tiedotamme neuvottelujen edistymisestä ja kehitämme ohjeistustamme sen suhteen, kuinka artikkelit ovat käyttöön saatavissa”, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.

Kirjaston verkkosivustolta löytyy Alternative Access -sivu, joka tarjoaa vinkkejä artikkelien hankkimiseen tilanteessa, jossa niihin ei ole pääsyä. Alternative Access -sivulta löytyy myös ajantasaisin tieto lehtineuvottelutilanteesta. Kirjasto kartoittaa jatkossakin erilaisia tapoja tuoda tarvittavat artikkelit yliopistolaisten saataville.

“Lähiaikoina alamme hyödyntää myös Copyright Clearance Centerin Get It Now -artikkelivälityspalvelua, jonka toivomme osaltaan helpottavan artikkeliaineiston löytyvyyttä. Vastaamme mielellämme tutkijoiden ja opiskelijoiden kysymyksiin niin sähköpostissa, kasvokkain kuin chatissakin”, Tuominen sanoo.

Helpoiten kirjastoon saa yhteyden laittamalla sähköpostia palveluosoitteeseen: e-library@helsinki.fi.

Kirjasto neuvottelee digitaaliset kirjat ja lehdet käyttöösi

Helsingin yliopiston kirjaston ydintehtäviä on varmistaa, että yliopistoyhteisöllä Helsingin yliopistossa on pääsy opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavaan tietoon. Vuosittain kirjasto hankkii yliopistolaisten käyttöön näiden tarvitsemia kirjoja, lehtiä ja tietokantoja noin 5,1 miljoonalla eurolla.

Aineistojen hankinnassa kirjasto on jo vuosia keskittynyt digitaaliseen sisältöön: Vuonna 2017 jo yli 90 % hankintarahasta käytetään elektronisiin kirjoihin ja tieteellisiin lehtiin tai tietokantoihin. Painettuja kirjoja ja lehtiä hankintaan silloin, kun digiversiota ei syystä tai toisesta ole saatavilla.

Kirjasto neuvottelee sopimukset digitaalisista opiskelumateriaaleista
Kuva: Helsingin yliopisto / Elias Kilkki 2017

Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kirjoja ja lehtiä ensisijaisesti yliopistoyhteisön tarpeiden perusteella. Uudet koulutusohjelmat ovat tuoneet paljon muutoksia kurssimateriaaleihin. Nyt aiempaa suurempi osa kurssikirjallisuudesta on käytettävissä digitaalisena. Kullekin tieteenalalle pyritään varmistamaan myös tärkeimpien tieteellisten lehtien saatavuus. Lisäksi kaikilla yliopistolaisilla on mahdollisuus esittää hankintatoiveita. Pelkästään tammi-elokuussa 2017 näitä hankintaehdotuksia tuli 1400.

E-kirjat ja lehdet käytössä lisenssisopimuksilla

E-lehtien ja -kirjojen käyttöoikeus nojaa useimmiten organisaatiokohtaiseen, kunkin kustantajan kanssa neuvoteltuun lisenssiin. Helsingin yliopiston kirjasto neuvottelee lisensseistä Helsingin yliopiston käyttöön. Kirjasto hankkii aineistoa myös HYKS:n opetus- ja tutkimuskäyttöön.

Suoraan kustantajilta kirjasto hankkii yliopistolaisille monenlaisia sisältöjä ja työkaluja: satojatuhansia e-lehtiä ja kirjoja, tietokantoja kuten Scopus ja Web of Science, julkaisutoiminnan arvioinnin työvälineitä kuten SciVal ja InCites ja muita tieteenteon työkaluja kuten viitteidenhallintaohjelma RefWorks ja näkyvyyspalvelu PlumX.

Useimmista lehtipaketeista ja työkaluista solmitaan vuosittaiset sopimukset, jolloin aineistot tai tietokannat ovat yliopistolaisten käytössä sopimuskauden ajan.

”Uutena elementtinä lisenssi- ja tilaussopimuksiin ovat viime vuosina tulleet avoimen julkaisemisen alennukset kirjoittajamaksuihin (APC-maksut). Tavoitteenamme on sekä tarjota pääsy tärkeisiin aineistoihin että edistää avointa tieteellistä julkaisemista kustannuksia halliten. Kustantajien kirjoittajamaksukäytännöt ovat moninaisia, ja tutkijoiden tueksi kirjasto tarjoaa ohjeistusta ja tekee lisäselvitystyötä tarpeen mukaan.”, kertoo Helsingin yliopiston kirjaston saatavuuspalveluista vastaava palvelujohtaja Marja Hirn.

Yhteistyöllä neuvotteluvoimaa

Helsingin yliopiston kirjasto on mukana FinELib-konsortiossa, joka neuvottelee keskitetysti aineistosopimuksia suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. FinELib-konsortion palveluyksikkö neuvottelee lisenssisopimuksia pääasiassa suurien kansainvälisten kustantajien tarjoamiin lehtipaketteihin. Konsortio tähtää usean vuoden sopimuksiin. Konsortiona organisaatioilla on neuvotteluvoimaa myös suuria kansainvälisiä kustantajia vastaan, ja usein konsortiosopimuksessa voi olla lisäalennus hinnasta.

FinELib hankkii kuitenkin tietyn lehtipaketin vain, jos vähintään neljä suomalaista korkeakoulukirjastoa tai tutkimuslaitosta haluaa ostaa saman aineisto. Viime vuosina yhteisesti konsortion kautta hankittavien aineistopakettien määrä on vähentynyt, ja yhä useampi lehti tai tietokanta neuvotellaan Helsingin yliopiston tiedeyhteisön käyttöön Helsingin yliopiston kirjastossa.

Kirjahankinnat ovat Helsingin yliopiston kirjaston omaa neuvottelu- ja ostotyötä. Sen sijaan viite- ja kokotekstitietokannoissa konsortiona neuvoteltujen sopimusten osuus on suuri. Helsingin yliopiston kirjaston aineistokustannuksista n. 60% menee konsortiohankintoihin.

Suurten kansainvälisten tieteellisten kustantajien lehtipakettien sopimusneuvottelujen tilannetta voi seurata FinELibin uudelta Neuvottelusivustolta. Sivustolta löytyy myös käytännön toimintaohjeita tilanteisiin, jossa organisaatiollasi ei ole lisenssisopimusta juuri tarvitsemaasi lehteen tai artikkeliin.

Neuvottelut Elsevierin kanssa toistaiseksi tuloksettomia

Suomen korkeakoulukirjastoja ja tutkimuslaitosten tietopalveluja edustava FinELib-konsortio ja tiedekustantaja Elsevier jatkavat neuvotteluja tieteellisten julkaisujen lisenssisopimuksesta, joka tuo Elsevierien lehdet suomalaisten tutkijoiden käyttöön. Nykyinen sopimus on voimassa vain vuoden 2017 loppuun.

Elsevier on toistaiseksi ollut haluton kehittämään mallia avoimen julkaisemisen edistämiseen. Nykyinen sopimusmalli, jossa yliopistot maksavat tilaushinnan lisäksi erillisiä julkaisumaksuja (ns. APC-maksu eli Article Processing Charges) avoimesti julkaistavista artikkeleista, johtaa yliopistoille kestämättömään hintakehitykseen tilaushintojen samanaikaisesti noustessa ja avoimen julkaisemisen yleistyessä.

Neuvottelut jatkuvat kesäkuussa.

Lisätietoja lisenssisopimusneuvotteluista: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=80157628

Tiedonhinta.fi

Suomen korkeakoulut ja Elsevier jatkavat neuvotteluja avoimesta tiedejulkaisemista

Kansainvälinen tiedekustantaja Elsevier ja Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sopineet vuoden aikalisästä elektronisten lehtien lisenssineuvotteluissa. Aikalisää tarvitaan, jotta löydetään ratkaisu Suomelle tärkeässä avoimen julkaisemisen edistämisessä.

Vuoden jatkosopimus mahdollistaa myös Helsingin yliopiston tutkijoille Elsevierin e-lehtien käytön vuonna 2017 neuvottelujen jatkuessa.

Suomen korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia neuvotteluissa edustavalla FinELib-konsortiolla on neuvotteluissa kaksi keskeistä tavoitetta: Tiedelehtitilausten kustannusten kasvua täytyy hillitä. Lisäksi sopimuksen tulee edistää suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista artikkelinsa avoimina verkossa kaikkien käyttöön.

Kuluneen syksyn neuvotteluissa kävi selväksi, että kansainvälisen tutkimusyhteisön vahvasta tahtotilasta huolimatta Elsevier on haluton kehittämään avoimen julkaisemisen liiketoimintamalleja ja haluaisi pysyä vanhassa tilauslehtimallissa. Kustantaja näkee edelleen avoimen julkaisemisen erillisenä marginaalisena toimintamallina, ei tiedejulkaisemisen tulevaisuutena. On viivytystaistelua periä artikkelien avoimuudesta erittäin korkeita lisämaksuja, vaikka korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat jo vuodesta toiseen kasvavia tilausmaksuja. Nyt odotamme, että Elsevier ensi vuoden aikana osoittaa pystyvänsä siihen muutokseen, jota tiedemaailma tarvitsee ja odottaa”, sanoo Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopiston vararehtori ja neuvottelujen puheenjohtaja.

Suomea ohjaavat kohti avointa julkaisemista opetus- ja kulttuuriministeriön, Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ja Euroopan unionin tavoitteet. Avoin julkaiseminen lisää tieteen näkyvyyttä ja parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntää verovaroin tehtyä tutkimusta.

Suomalainen tiedeyhteisö on antanut tukensa yhteisille neuvottelutavoitteille. Marraskuun lopussa julkaistu Tiedonhinta.fi -kannanotto on kerännyt jo 2700 allekirjoitusta tutkijayhteisöstä. Allekirjoittajat sitoutuvat olemaan osallistumatta tiedelehtien toimituskuntiin tai lehtiartikkeleiden vertaisarviointiin, jos FinELibin neuvottelutavoitteet eivät täyty.

Avoin julkaiseminen ja tieteellisen tiedon hinta ovat teemoja, jotka korostuvat nyt vastaavissa neuvotteluissa kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Saksan parhaillaan käymissä neuvotteluissa”, toteaa Kristiina Hormia-Poutanen, neuvotteluryhmän jäsen, Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden johtaja. ”Vain sitkeydellä ja yhteisessä rintamassa toimimalla tiedeyhteisö voi vaikuttaa suuriin kaupallisiin kustantajiin ja muuttaa pysyvästi tieteellisen kustantamisen mallia.

Vuoden jatkosopimus mahdollistaa sen, että neuvotteluissa löydetään avoimuuden malli, joka aidosti edistää avointa julkaisemista kasvattamatta tiedejulkaisemisen kustannuksia tiedeyhteisölle. Ellei sopimukseen avoimesta julkaisemisesta päästä vuoden 2017 aikana, voi suomalainen tiedeyhteisö olla vuoden päästä tilanteessa, jossa pääsy moniin tärkeisiin tiedelehtiin katkeaa.

Lisätiedot:

vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvotteluryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen(at)helsinki.fi

johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto, puh. 050 5523056, kristiina.hormia(at)helsinki.fi

FinELibin Tiedelehtien sopimusneuvottelut -sivu