Naturen arkistot nyt avoinna ensimmäisestä volyymistä alkaen

Lumen ääniä ja muotoja –  Naturen arkistosta kaivettua

Lunta ja talvea odotellessa voi palauttaa mieleen miltä lumi omissa muistoissa näyttää ja tuoksuu, vaikkapa miltä märkä villalapanen maistui talvileikeissä. Mutta millaista ääntä lumi pitää? Talvista lumimaisemaa ja -vaippaa kuvataan usein hiljaiseksi ja jopa valkeaksi kuolemaksi, mutta lumen alla toimii aktiivinen luonnon laboratorio. Artikkelissaan vuodelta 1999 The sound of snowflakes Philip Ball viittaa Joseph A. Scrimgerin akustisiin tutkimuksiin veden ja lumen äänistä (Underwater noise caused by precipitation / Joseph A. Scrimger (19 December 1985)

Kirjeessään Scrimger toteaa, että lumen äänen spektri on ainutlaatuinen. Ball kuvaa artikkelissaan yksittäisen lumihiutaleen ääntä kalojen vinkkelistä: jos kala voisi kuulla sen, niin se kuulisi pienen kellon kilinää. Lumihiutale putoaa veden pintaan ja saa veden soimaan.

Lumikiteiden muotoja on loputon määrä ja niiden jaottelua on tutkittu jo toistasataa vuotta. Gerald Seligmanin artikkeli vuodelta 1937 The Nature of Snow on maallikolle selkeä ja kielellisesti kaunis kuvaus lumihiutaleiden synnystä, kiteiden muodoista ja miten erimuotoiset lumikiteet vaikuttavat luonnonilmiöihin kuten jäätiköitymiseen tai lumivyöryihin.

Seligman viittaa artikkelissaan japanilaisen Ukichiro Nakayan  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukichiro_Nakaya ) tutkimuksiin, joissa lumikiteen muodosta pystyi päättelemään, missä kohtaa ilmakehää se oli muodostunut. Nakayan tunnetuin kirja Snow Crystals: Natural and Artificial (Harvard University Press, 1954) on nyt e-kirjana luettavissa DeDguyterin e-kirjapalvelussa tammikuun loppuun asti.

Linkki kirjaan:

https://www.degruyter.com/viewbooktoc/product/250457?rskey=V1cWvy&result=3

jaa

Tutustu siis yliopistolaisten käyttöön hankittuun Naturen arkistoon ja hyödynnä myös Degruyterin e-kirjatarjonta: kaikki DeGruyterin e-kirjat ovat luettavissa tammikuun loppuun asti. Sen jälkeen kirjasto hankkii pysyvään käyttöön käytetyimmät ja toivotuimmat teokset.

Teksti ja kuva: Marjo Kuusela

arXiv: 25-vuotiaan vauhti kiihtyy

arXiv on kaikkien tuntema uraauurtava Open Access -arkisto ja samalla monelle suuri tuntematon. Elokuussa 25 vuotta täyttäneen julkaisuarkiston ulkokuori näyttää huomiota herättämättömän 1990-lukulaiselta. Koruttomasta ulkoasusta huolimatta sen käyttö on ollut jyrkässä kasvussa. Joka kuukausi palveluun ladataan jo noin 10 000 uutta artikkelia. arXiv ohitti viime vuonna miljoonan tallennetun artikkelin rajan, ja artikkelilatauksia on vuodesta 1994 lähtien tilastoitu 803 miljoonaa.

Continue reading “arXiv: 25-vuotiaan vauhti kiihtyy”

Onnea arXiv – jo 25 vuotta avointa julkaisemista!

Fysiikan, tähtitieteen, tietojenkäsittelytieteen sekä matematiikan avoimen julkaisuarkiston arXivin 25. syntymäpäivää vietetään elokuun 14. päivä.
Merkkipäivä antaakin aihetta juhlinnalle, sillä Open Access -arkisto on viime vuoden loppuun mennessä kerännyt jo 139 miljoona latausta. Avoimesti arkistoituja tutkimuksia on niitäkin yli miljoona.

Cake2

Miltä näyttää arXivin tulevaisuus?

ArXivin 36 000 vastausta kerännyt käyttäjäkysely julkistettiin kesäkuussa juuri parahiksi ennen merkkipäivää. Kyselyyn vastanneista tutkijoista selvä enemmistö haluaisi säilyttää arkiston pääasiassa nykyisellään muutamia ominaisuuksia, kuten hakutoimintoja kehittämällä. Myös tutkimusdatan arkistoinnin sekä viittaamisen mahdollistavien toimintojen kehittäminen nähtiin niin ikään tärkeänä kehityslinjana.

Paineet arkiston rahoituspohjan laajentamiseen arkiston teknisen uudistamisen rinnalla ovat myös suuret. Tällä hetkellä rahoituksesta vastaavat pääasiassa kirjastot, säätiöt sekä yksittäiset lahjoittajat. Myös Helsingin yliopiston kirjasto osallistuu arXivin toimintaan ja ylläpitoon.

ArXivin neuvottelukunnat kokoontuvat syyskuussa 2016 tekemään linjauksia arkiston tulevaisuudesta. Jos käyttäjiltä kysytään, arkiston ydintehtävänä pitäisi säilyä vastaisuudessakin tieteellisten tutkimusten välittäminen avoimesti ja mahdollisimman nopeasti kaikkien saataville.

Lue lisää:

Van Noorden, Richard (2016): ArXiv preprint server plans multimillion-dollar overhaul. Nature Vol 534, Issue 7609. doi:10.1038/534602a
Rieger, Oya Y. (2016) arXiv User Survey Report : arXiv@25: Key Findings of the User Survey.

HELDA on sijalla 54 julkaisuarkistojen maailmanlaajuisella listalla

HELDAn – Helsingin yliopiston digitaalisen arkiston – sijoitus julkaisuarkistojen maailmanlaajuisella listalla on 54.

Heldan hyvä sijoitus pohjaa näkyvyyteen ja laadukkaaseen sisältöön. Kyseisessä ranking-listassa näkyvyys määritellään yksinkertaisesti HELDan osoittavien linkkien lukumäärän perusteella. Sisällön puolesta sijoitukseen vaikuttaa puolestaan eniten julkaisuarkistosta löytyvien tieteellisten artikkelien lukumäärä, joka lasketaan hyödyntämällä Google Scholar -palvelua.

HELDA on Helsingin yliopiston kirjaston verkkopalvelujen ylläpitämä avoin digitaalinen arkistopalvelu, johon yliopistoyhteisöön kuuluvat voivat tallentaa sellaisia digitaalisessa muodossa olevia julkaisujaan, tutkimusaineistoeriään tai muita materiaalejaan, jotka voidaan asettaa avoimesti yleisön saataville. HELDAn tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta.

Cybermetrics Lab ylläpitää julkaisuarkistojen ranking-listaa “The Ranking Web of World repositories”. Cybermetrics Lab on Espanjan suurimpaan julkiseen tutkimuslaitokseen Consejo Superior de Investigaciones Científicas (CSIC) kuuluva tutkimusryhmä.