Oxford University Press tarjoaa avoimella verkkosivullaan oikeudellisia tiedonlähteitä kansainvälisistä konflikteista ja muista tärkeistä ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. Mukana on kansainvälisten sopimusten tekstejä ja asiaa käsitteleviä artikkeleita.
Sivulta löydät mm. seuraavia aiheita:
Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä (Brexit/Bremain)
“Brexit cartoon” by Gwydion M. Williams. CC-BY-2.0 via Flickr
Israel-Gaza konflikti 2008-2014
Voimankäyttö Ukrainassa – suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus
Etelä-Kiinan meren ja Itä-Kiinan meren aluerajoja koskevat kiistakysymykset
Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsittelemiä oikeustapauksia
Kysymys Syyriaan kohdistuvasta voimankäytöstä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta
-Tutustu myös Eduskunnan kirjaston on kokoamaan tietopakettiin Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Se sisältää keskeisiä dokumentteja ja sivustoja, kampanjat puolesta ja vastaan sekä uutisointia, kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa.
Kun tutkimus on avointa, se näkyy, vaikuttaa ja tuntuu yhteiskunnassa. Ekstrana avoimessa julkaisemisessa tulevat lisäksi tutkimuksen paranevan tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden myötä myös kasvavat viittausmäärät. Avoimuus on paitsi tutkijaa itseänsä hyödyttävä tapa toimia, myös yhä useammin tutkimusrahoittajan edellytys tutkimustulosten julkaisemiselle.
Miten yksittäinen tutkija voi päästä alkuun Open Accessissa?
Hyvä alku avoimuuden toteuttamiselle käytännössä on tutkimusartikkelien tallennus Helsingin yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon Heldaan. Lisätietoja artikkelien tallentamisesta sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä löytyy Tutkijan Open Access -oppaasta.
Oppaastamme selviävät rinnakkaistallentamisen ohjeiden lisäksi myös mm. avoimuutta tukevat keskeiset palvelut, keskeisten rahoittajien vaatimukset tutkimusjulkaisujen avoimuudelle sekä Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatut Open Access – julkaisukanavat.
Open Access – opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi:
Miten tutkimuksen voi julkaista avoimesti? Mitä kaikkea on huomioitava julkaistaessa tutkimusartikkeli avoimesti verkossa? Miten tutkimusartikkelit ja opinnäytteet tallennetaan Heldaan?
Vastaukset kysymyksiin, sekä käytännön tietoa ja ohjeistusta avoimesta julkaisemisesta yliopiston toimintaympäristössä löydät avoimen julkaisemisen oppaasta. Avoimen julkaisemisen keskeiset väylät, laadukkaiden lehtipalveluntarjoajien kriteerit sekä HY:n tutkijalle maksuttomat oa-julkaisukanavat – löydät ne kaikki osoitteesta: http://libraryguides.helsinki.fi/oa/
Suomenkielisen oppaan ovat koonneet kirjaston avoimen julkaisemisen asiantuntijat, ja sitä täydennetään edelleen palautteen ja käyttäjäkokemusten pohjalta.
Lisätiedot, palaute ja kysymykset: openaccess-info@helsinki.fi
ResearchGuides– tutkimuksen tiedonlähteet
OA-opas on osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Open access (OA) menestyy Euroopassa: EU on linjannut täysin avoimen tiedejulkaisemisen (Golden OA) ja julkaisujen rinnakkaistallennuksen (Green OA) ohjelmakseen. Jälkimmäiseen käytäntöön liittyy ongelmia, koska kaupalliset kustantajat asettavat rinnakkaistallenteille monen asteisia ehtoja, ja vedosvaiheen dokumentin identtisyysaste lopullisen artikkelin kanssa jää usein arvailujen varaan. Mutta yhtä kaikki, avoin tiede edistyy. Kultaisen tien OA-artikkeleita kartuttaa DOAJ, ja DOAR kattaa valtavan määrän vihreän tien rinnakkaistallenteita ja julkaisemattomia tekstejä. Viime vuosina niin sanotut saalistajakustantajat (predatory publishers) ovat nousseet OA-julkaisemisen ydinongelmaksi. Continue reading “Saalistajakustantajat avoimen tieteen riesana”
PeerJ on kiinnostava uusi Open Access -lehti biologian ja elämätieteiden alalla. Sen ovat perustaneet PLOS ONE -lehden ja Mendeley-palvelun alkuperäiset innovaattorit. PeerJ sai ensimmäisen Impact Factor -arvonsa (2.112) viime kesänä.
Lehden kirjoittamaksut perustuvat jäsenyysmaksuihin ja siten ne poikkeavat useimmista muista OA-lehdistä. Esimerkiksi USD99-perushintaan sisältyy yhden artikkelin julkaiseminen vuosittain.
Nyt kirjasto tarjoaa ainutlaatuisen tutustumismahdollisuuden PeerJ-lehteen ja mahdollistaa siten edullisen option OA-julkaisemiseen tässä uudessa kanavassa. Tartu tilaisuuteen jo seuraavan artikkelisi kanssa, sillä tämä tarjous on rajoitettu ja vain ensimmäiset ehtivät mukaan.
Haluatko julkaista avoimesti? Helsingin yliopiston tutkijat ovat oikeutettuja saamaan alennusta joidenkin kausijulkaisujen kirjoittajamaksuista!
Alennukset perustuvat Helsingin yliopiston kirjaston maksamaan tukimaksuun avoimen julkaisemisen palvelulle tai vuosimaksuun, jonka yliopiston kirjasto maksaa kustantajan julkaisun tilaamisesta. Alennuksien piiriin kuuluvat julkaisut löydät täältä.
Kirjoittajamaksujen alennuksia koskevat tiedustelut: e-library[at]helsinki.fi
Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.
Bibliometriikka on olennainen osa tietoasiantuntija Susanna Nykyrin työtä
Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.
Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.
Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä
Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.
Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.
Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä
Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.
Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.
Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.
Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:
Kiinnostaako avoin tiede ja tutkimusaineiston hallinta? Helsingin yliopisto järjestää Open Science -työpajan tiistaina 20. lokakuuta. Nuorille tutkijoille suunnattu tapahtuma antaa mahdollisuuden päästä tutustumaan tutkimusaineistoin hallintaan, rinnakkaisjulkaisemiseen sekä alan toimijoihin.
Työpaja on osa kansainvälistä Open Access -viikkoa, jonka tarkoituksena on edistää tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta.
Kuva: Veikko Somerpuro
Avoin tiede kuuluu kaikille
Minerva-torilla pidettävässä Open Science -työpajassa avoimesta saatavuudesta puhuvat muun muassa Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC:ssa työskentelevät Stina Westman ja Damien Lecarpentier. CERNissä ohjelmistoinsinöörinä työskentelevä Lars Holm Nielsen puhuu tieteen pitkä häntä -ilmiöstä sekä tutkimuksen aineistonhallintapalvelu Zenodosta, jota hän on ollut käynnistämässä. Horisontti 2020 -ohjelman vaikutuksista alustaa Ivo Grigorov Tanskasta.
Lyhyiden esitysten jälkeen vuorossa on useita erilaisia työpajoja, joiden aiheina ovat esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman tekeminen, tutkimustieto ja avoin saatavuus, kuinka löytää sopiva tutkimusaineiston sijoituspaikka sekä tutkimustulosten kuvailu ja jakaminen.
Open Science Workshop järjestetään Helsingin yliopiston Minerva-torilla osoitteessa Siltavuorenpenger 5 A. Tapahtuma alkaa klo. 10 ja on englanninkielinen.
Tapahtuma on tällä hetkellä loppuunvarattu, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella sähköpostitse: openaccess-info[at]helsinki.fi
Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia. Aslib Journal of Information Management –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).
Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.
Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.
Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:
University of Helsinki
![FOSTER-hires[1]](https://blogs.helsinki.fi/librarynews/files/2015/10/FOSTER-hires1.jpg)
