Esittelyssä Mildred: Työkaluja tutkijoiden datanhallintaan

“Helsingin yliopisto tarjoaa tutkijoille ja tutkimusryhmille tutkimusdatainfrastruktuurin, joka käsittää datan hallintaa, käyttöä, löytyvyyttä ja jakamista tukevia työvälineitä, palveluita sekä tallennus-, laskenta- ja käsittelykapasiteettia. Datainfrastruktuuri rakennetaan ja sitä kehitetään yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, ottaen huomioon myös näiden tarjoamat palvelut ja infrastruktuurit.”

Lainaus on Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikasta, joka hyväksyttiin helmikuussa 2015. Vuotta myöhemmin käynnistyi Mildred-hanke, joka toteuttaa yliopiston linjausta käytännössä. Mildredissä siis rakennetaan työkaluja, joilla Helsingin yliopiston tutkijat voivat toteuttaa datanhallintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mildredin ensimmäinen vaihe päättyy vuodenvaihteessa, ja on hyvä luoda silmäys siihen, mitä Mildred-hankkeen viidessä osaprojektissa on puolentoista vuoden aikana saatu aikaan. Osaprojektien laajemmat englanninkieliset katsaukset julkaistiin viime viikolla Mildred-blogissa. Tässä esittelemme tekstien lyhennelmät.

Mildred 1: Datatukea yhdeltä luukulta

Mildred 1 -osaprojektin tavoitteena on tuoda datapalvelut helposti tutkijoiden saataville Think Open -sivustolle. Tämä toteutuu kahdella tapaa: kokoamalla olemassa olevat datapalvelut tutkijoiden saataville yhden palvelukanavan kautta ja suunnittelemalla palveluiden itsepalvelutoiminnot.

Mildred 1 -projektin omistaja Eeva Nyrövaara ja projektipäällikkö Aija Kaitera. Kuvat: Jussi Männistö.

Palveluidea on suunnilleen sama kuin Book Navigatorissa: useiden palveluntarjoajien palvelut kootaan yhden käyttöliittymän alle. Palveluiden yhteenkokoamiselle on suuri tarve, sillä tutkijat eivät tiedä yliopiston tarjoamista tutkimusdatapalveluista.

“Tarkoitus on koota datan tallentamiseen ja julkaisemiseen liittyviä palveluja yhteen paikkaan, jotta tutkijan olisi helpompi löytää ne”, Mildred 1 -projektipäällikkö Aija Kaitera kiteyttää.

Helsingin yliopiston eri toimijoiden tarjoamat datapalvelut on kuvattu ja luetteloitu kesän aikana, ja julkaisukanavan toteutus painottuu syksyyn. Myös tutkijoilla on ollut mahdollisuus osallistua julkaisukanavan pilotointiin. Viiden yliopisto-organisaation yhteistyönä toteutettu Datatuki toimii jo tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa palvelukanavan kautta voi hankkia myös ulkopuolisten palveluntarjoajien, kuten Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC), palveluja. Jatkossa on myös mahdollista, että palvelukanavaan tulee automatisoituja itsepalvelutoimintoja (mm. maksamiseen tai levytilan hankkimiseen) ja erilaisia personointimahdollisuuksia (esim. ostoskori, suosittelut tieteenalan perusteella).

“Niin pitkälle ei tänä vuonna päästä, mutta nämä toisivat kivaa lisäarvoa tutkijoille. Käyttäjän kirjautuessa kuitenkin tiedämme, missä yksikössä he toimivat, ja olisi mahdollista saada vaikka minkälaista informaatiota”, Kaitera sanoo.

(Read more on Mildred 1 here.)

Mildred 2: Datakokkien jääkaappi

Olennainen osa Mildred-hanketta on teknisen infrastruktuurin rakentaminen datapalveluille. Tätä työtä tehdään Tietotekniikkakeskuksen johdolla osaprojekteissa 2 ja 4. Mildred 2:ssa rakennetaan tutkimusdatan tallennuspalvelu (data repository service), joka auttaa tutkijoita tutkimusdatan hallinnassa, jakamisessa ja säilyttämisessä.

Ville Tenhunen ja Minna Harjuniemi.

Tallennuspalvelu on jaettu kahteen osaan, EUDATin työkalujen käyttöönottoon ja oman tallennuspalvelun (repository) rakentamiseen. EUDAT-työkalut on tarkoitettu tutkimusprosessin aikaiseen tallentamiseen, jakamiseen ja yhteistyöskentelyyn sekä valmiiden datasettien julkaisemiseen ja kuvailuun. Oman tallennuspalvelun tarkoituksena on tarjota työkaluja niille tutkijoille, joiden dataa ei syystä tai toisesta voi laittaa EUDAT:n kaltaiseen pilvipalveluun.

Data ja metadata kuuluvat kiinteästi yhteen eikä niitä voi varsinkaan datan hallintaan ja elinkaareen liittyvissä asioissa irrottaa toisistaan. Mildred 2 painottuu kuitenkin ennen kaikkea dataan.

“Mildred kolmosessa tulee [metadataan perustuvaa] data story tellingiä, joka on kuuminta hottia tällä hetkellä. Kakkonen tuottaa vain raaka-aineen saataville – se on enemmän vuorovaikutusta tutkijan ja tutkimusprosessin kanssa. Varmistamme, että se data, josta kertomus tehdään, on saatavilla”, Mildred 2 -projektipäällikkö Ville Tenhunen sanoo.

“Jos ruoanlaittoon vertaa, annamme keittiön ja ruoka-ainekset. Jonkun asia on sitten tehdä reseptin mukaan se herkullinen ruoka”, Mildred 2 -projektin omistaja Minna Harjuniemi sanoo.

“Tai olemme vähän kuin jääkaappi, jonne tyypit käyvät laittamassa porkkanansa. Sitten kokki tulee, ja duunaa niistä jotain. Me toimitetaan vain se jääkaappi, mutta jääkaappejakin on aika monella tavalla erilaisia”, Tenhunen sanoo.

(Read more on Mildred 2 here.)

Mildred 3: Metadatan avulla data esiin

Kun rakennetaan järjestelmää, joka mahdollistaa tutkimusdatan hallinnan, jakamisen ja säilyttämisen, pelkkä tutkimusdata ei riitä. Tarvitaan myös metadataa. Vasta metadata tekee tutkimusdatasta ymmärrettävää, löydettävää ja käyttökelpoista.

Mildred 3 -projektipäällikkö Pauli Assinen ja projektin omistaja Pälvi Kaiponen istuttamassa Mildred-basilikaa.

Mildredin osaprojektissa 3 on kyse juuri metadatasta. Tavoitteena on, että Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisema tutkimusdata olisi helposti löydettävissä ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Osaprojektissa toteutettava datan julkaisupalvelu pyrkii tekemään dataa julkaisevan tutkijan työstä mahdollisimman sujuvaa ja houkuttelevaa.

“Jos haluat julkaista datasi, olisi olemassa paikka, jossa voit sen tehdä. Siellä olisi ohjeistus koskien datan säilytyspaikkaa, metadataa ja lisenssiasioita. Kun esivaatimukset on täytetty, seuraa työnkulku, jossa voi lisätä tekstejä ja visualisointeja. Ja datasetille tehdään oma sivu”, Mildred 3 -projektipäällikkö Pauli Assinen kuvailee.

Tällä hetkellä Mildred 3:ssa ollaan siirtymässä tutkijalle näkyvään vaiheeseen. ThinkOpen-sivulla pilotoidaan datatietojen haku- ja julkaisupalvelun käyttöliittymää (ks. Mildred-pilotit). Lopullinen versio valmistuu loppuvuodesta.

Helsingin yliopiston tutkijoiden varsinainen data voi sijaita jatkossakin eri paikoissa. Olennaista on kerätä tietoa siitä – siis metadataa – yhteen paikkaan Think Open -sivustolle. Osaprojektiin kuuluu tutkimusdataa koskevan tiedon haravointi eri lähteistä. Tämä toteutetaan ATTX-projektin työkaluilla.

“ATTX:n avulla tehdään sellainen haravointikone, jossa haravoidaan kolmesta tietolähteestä (Etsin, Zenodo, B2Share/EUDAT). Tällä luodaan pohja. Tämän jälkeen on helppo lisätä mikä tahansa muu ‘data repository’, jolla on toimiva rajapinta. Kun data on saatu haravoitua ATTX:n sisäiseen tietokantaan, voimme rikastaa sitä esimerkiksi OpenAIREn palveluja hyödyntämällä”, Pauli Assinen sanoo.

Metadata on datan käytettävyyden ydinasioita, mutta siihen liittyy myös paljon kysymyksiä. Kuka datan kuvailee (tutkija vai kirjasto)? Miten paljon kuvailua voi automatisoida?

“Tässä tasapainoillaan sen kanssa että mitä voidaan olettaa tutkijan tallentavan ja mitä repositoryn hallinnoijat tarvitsevat, jotta he voivat hoitaa hommansa. Julkaisupuolella kirjasto vastaa asiasanoituksesta, pitäisikö se tehdä myös datan puolella?” Pauli Assinen kysyy.

(Read more on Mildred 3 here.)

Mildred 4: Tallennustilaa big data -tutkijoille – ja turvaa kaikille

Jos Mildred-osaprojekti 2 liittyi ennen kaikkea datan tallentamiseen, jakamiseen ja hallinnoimiseen, osaprojekti 4 liittyy lähinnä tallennuskapasiteettiin ja varmuuskopiointiin (data storage and backup).

Ville Tenhunen ja Minna Harjuniemi.

Mildred 4:ssä varmistetaan, että tutkijat voivat saada joustavasti lisää tallennuskapasiteettia ja säilyttää tutkimusdatan mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kapasiteettipalveluista ja datan varmuuskopioinnista hyötyvät kaikki tallennuspalveluita käyttävät, mutta erityisesti ne tutkijat, jotka pyörittävät suuria datamassoja.

“Teemme ‘data storagea’, joka sopii big data -tyypeille. Pienemmät aineistot yritetään saada hallittua Mildred 2:n palveluilla”, Mildred 4 -projektipäällikkö Ville Tenhunen kertoo.

“Mildred 4:n ‘storage’ liittyy ehkä enemmän tutkimuksenaikaiseen työhön. Kun joku datasetti on valmis julkaistavaksi, kyse on enemmän kakkosesta ja kolmosesta. Nelonen liittyy selvemmin siihen työstämisvaiheeseen”, Mildred 4 -projektin omistaja Minna Harjuniemi sanoo.

Dataintensiivisille tutkimushankkeille tarkoitetussa storagessa pilotoidaan Cephiä ja GlusterFS:ää. Hankinnat on tarkoitus tehdä syksyllä. Datan varmuuskopiointipalvelu on jo valmis hankittavaksi.

“Varmuuskopiointiin ei mitään käyttäjäpilotointia tarvita, koska se on niin vakiintunutta peruspalvelua”, Ville Tenhunen sanoo.

(Read more on Mildred 4 here.)

Mildred 5: Alussa on aineistonhallintasuunnitelma

Koko Mildred-projektin lähtökohtana on tutkimusprosessiin liittyvän datanhallinnan laadun parantaminen. Hyvää datanhallintaa vaatii niin Suomen Akatemia kuin EU, ja laadukas aineistonhallintasuunnitelma (data management plan, DMP) on se perusta, jonka päälle kaikki Mildred-palvelut rakentuvat. Ja toisinpäin, laadukkaat Mildred-palvelut antavat tutkijoille välineet toteuttaa aineistonhallintasuunnitelmaa käytännössä.

Mari Elisa Kuusniemi eli tutummin MEK.

Mildredin osaprojekti 5 keskittyy aineistonhallinnan suunnitteluun. Aineistonhallinnan suunnitteluun tarkoitettu työkalu DMPTuuli on se palanen, joka kytkee kaikki Mildred-palvelut yhteen.

“DMPTuuli markkinoi muita Mildredin palveluita, ja DMPTuuliin tulee linkki kaikkiin näihin palveluihin”, Mildred 5 -projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi eli MEK sanoo.

DMPTuuli on ollut käytössä viime vuodesta lähtien. Tällä hetkellä Mildredin osaprojekti 5:ssä laaditaan tieteenalakohtaista ohjeistusta DMPTuulin käyttöön. Ohjeistusta tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

DMPTuulin toteuttaminen ja käyttöönotto on tapahtunut yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Vuosi sitten Helsingin yliopistosta lähti Akatemialle 1000 hakemusta, joista 800 oli käyttänyt DMPTuulia. Akatemian rahoituskierros teki aineistonhallintaa tunnetuksi tutkijoiden keskuudessa. Samalla se antoi DMPTuulin ylläpitäjille informaatiota palvelun kehittämiseen (mm. toive kirjautua palveluun HY-tunnuksilla ja esimerkillisten suunnitelmien julkaiseminen).

“Itse työkalu on helppokäyttöinen, siinä ei ole suuria kehitystarpeita. Haasteena on enemmän sisältö. Aineistonhallinta on kuitenkin isolle osalle tutkijoista uusi asia. Kyse on siitä, miten aineisto hallitaan, miten se kerätään, kuvataan ja järjestetään jo tutkimuksen aikana mahdollisimman fiksusti. Ja miten se parhaiten julkaistaan, kun tutkimustuloksia saadaan. Ja miten se säilytetään. Tähän liittyy kaikenlaisia prosesseja ja sopimuksia. Asia ei siis ole helppo, mutta työkalu on”, MEK sanoo.

Aineistonhallintasuunnittelun korostumisen taustalla on tutkimuskulttuurin muutosprosessi, jossa hyvä aineistonhallinta on yhä keskeisemmässä osassa.

Pälvi Kaiponen.

“On tärkeätä lisätä tutkijoiden ymmärrystä siitä, mitä aineistonhallintasuunnitelmilla tavoitellaan. Kyse on siitä, että suunnitelmaa ei tehdä vain Akatemiaa varten, vaan tutkijaa itseään varten, että hän voisi paremmin hallinnoida dataansa”, Mildred 5 -projektin omistaja Pälvi Kaiponen sanoo.

DMPTuuli soveltuu aineistosuunnitelman laadinnan ohella myös opetuskäyttöön. Tavoitteena on, että työkalua voitaisiin käyttää opetuksessa jo kanditasolta lähtien. Samalla luotaisiin pohjaa avoimen tieteen kulttuurille, jossa tutkimusaineiston hallinta on avainasioita.

“On ajateltu, että opettajat voisivat ottaa tämän helposti mukaan kurssille, vaikkapa tutkimusmenetelmäkurssille. Hyvät aineistonhallinnan taidot ovat myös tärkeitä perustyöelämätaitoja. On tiedettävä, minne kannattaa kopioida, on tiedettävä varmuuskopioinnin, versionhallinnan ja kuvailun tärkeys. Tällaisia perustaitoja tarvitaan kaikissa akateemisissa ammateissa”, MEK toteaa.

(Read more on Mildred 5 here.)

Yhteistyö kantaa hedelmää – DMPTuuliin lisätty historian alan ohjeet

Aineistonhallinnan suunnitelma vaaditaan yhä useammissa rahoitushauissa, esimerkiksi Suomen Akatemian hauissa. Datan / aineistonhallinnan suunnittelun apuväline DMPTuuli ja sen ohjeistus taas auttavat tutkijoita aineistonhallinnan suunnittelussa.
Kirjaston ja historian tutkijoiden yhteinen DMPTuuli hackathon. Kuva: Jussi Männistö

DMPTuuliin on nyt lisätty historian alan ohjeet, jotka ovat syntyneet historian alan tutkijoiden ja kirjaston yhteiskehittelyssä.

Ohjeita voivat hyödyntää datanhallinnan suunnittelussaan laajemminkin humanististen alojen tutkijat. DMPTuulin alakohtaiset ohjeet täydentävät organisaatiokohtaisia ohjeistuksia ja ovat kaikkien tutkimusorganisaatioiden hyödynnettävissä.

Lisätietoja historian tutkijoiden ja kirjaston yhteisestä hackathonista ja Mildred-projekteista saat Mildredin blogista.

Palaute DMPTuulin sisältämistä ohjeista on tervetullutta ja sitä voi lähettää DMPTuulissa olevan lomakkeen kautta.

Datatuen yhteystiedot ja neuvonta

Yliopiston datatuki auttaa tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä ennakkotarkastaa aineistonhallintasuunnitelmia.

Email: researchdata@helsinki.fi
Puh: 02 941 23000
Research Data Management Guide

Come and work with your Data Management Plan! DMP workshops @Terkko

Come and work with your Data Management Plan!

DMP workshops @Terkko
In the workshop, you will get an introduction to data management planning and the Data Management Planning Tool Tuuli. Most of the time will be hands on working with your own DMP’s.

The workshop is organized by University of Helsinki Data Support and TerkkoLib.

Place: Terkko PC classroom (Haartmaninkatu 4), 1st floor.

  • Fri 15.9.2017, at 10:15-12:00 o’clock
  • Wed 20.9.2017, at 10:15-12:00 o’clock

Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81182/lomake.html


DMP clinics:  ask about your DMP 

The DMP clinics are pop-up clinics for those who already know what DMPs are and want to get their DMP reviewed or get tips before submission. The sessions don’t include introduction.

The clinic will be hands on working with your own DMP’s.

Place: Terkko PC classroom (Haartmaninkatu 4), 1st floor.

  •  Fri 15.9.2017, at 13:00-14:30 o’clock (information security expert present in this session)
  • Wed 20.9.2017, at 14:15-15:30 o’clock

Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81183/lomake.html

 

More information about data management planning:

Aineistonhallinnan suunnittelun työpajat elo-syyskuussa – varaa paikkasi!

Onko mielessäsi syyskuun Akatemian rahoitushaku tai muu haku, jossa tutkimussuunnitelman liitteeksi tarvitaan aineistohallinnan suunnitelma? Kaipaatko suunnitelmallisuutta datanhallintaan? Kaikilla kampuksilla toteutettavissa työpajoissa aineistonhallinnan suunnittelussa hyödynnetään tutkimusorganisaatioita varten räätälöityä DMPTuuli -suunnittelutyökalua.

Voit osallistua työpajaan millä tahansa kampuksella, muista ilmoittautua!

Keskustakampus
Paikka
: Kaisa-talo, tietokoneluokka 5057, 5. kerros.

  • To, 24.8.2017 klo 10-12:00
  • Ke, 30.8.2017 klo 10-12:00
  • Ke, 6.9.2017 klo 14-16:00
  • To, 14.9.2017 klo 10-12:00
  • Ma, 18.9.2017 klo 12-14:00
  • Ke, 20.9.2017 klo 14-16:00

Ilmoittautumiset keskustan työpajoihin 18.8. mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81078/lomake.html

Kum­pula
Paikka: Kumpulan kampuskirjasto, tietokoneluokka G108b

  • To, 17.8.2017 klo 14:15-16:00
  • Ke 23.8.2017 klo 9:15-11:00
  • Ti 12.9.2017 klo 14:15-16:00

Ilmoittautumiset: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81186/lomake.html

Mei­l­ahti
Paikka:
Terkon kampuskirjasto (Haartmaninkatu 4), tietokoneluokka, 1. krs

  • Ti 12.9.2017 klo 13:15-15:00
  • Pe 15.9.2017 klo 10:15-12:00
  • Ke 20.9.2017 klo 10:15-12:00

Ilmoittautumiset:  https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81182/lomake.html

Datahallintasuunnittelun klinikka: Kysy meiltä aineistonhallintasuunnitelmastasi!

Nämä klinikat on tarkoitettu tutkijoille, joilla perusasiat datahallinnnan suunnittelusta ovat jo tuttuja. Tuo oma suunnitelmasi arvioitavaksi tai tule kysymään meiltä vinkkejä suunnitelmaan. Tilaisuudessa ei ole johdatusosuutta, vaan pääset suoraan työstämään datanhallintasuunnitelmaasi.

Paikka: Terkon tietokoneluokka (Haartmaninkatu 4)

  • Pe 15.9.2017 klo 13:00-14:30
  • Ke 20.9.2017 klo 14:15-15:30

Ilmoittautuminen klinikoille: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81183/lomake.html

Viikki
Paikka
: Infocenter Korona, Viikinkaari 11 A, luokka 138

  • Ma 11.9.2017 klo 12:00-14:00
  • Ke 13.9.2017 klo 14:00-16:00
  • Ti 19.9.2017 klo 10:00-12:00

Ilmoittautumiset Viikin työpajoihin 7.9. mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81188/lomake.html


Datatuen yhteystiedot ja neuvonta

Yliopiston datatuki auttaa tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Email: researchdata@helsinki.fi
Puh: 02 941 23000
Research Data Management Guide

Koulutusta aineistohallintasuunnitelman (DMP) tekemiseen 29.5. & 30.5.

Onko sinulla mielessäsi jo syyskuun Akatemian rahoitushaku tai muu haku, jossa tutkimussuunnitelman liitteeksi vaaditaan aineistohallinnan suunnitelma? Keskustakampuksella toteutettavissa työpajoissa aineistonhallinnan suunnittelussa hyödynnetään tutkimusorganisaatioita varten räätälöityä DMPTuuli -suunnittelutyökalua.

Paikka: Kaisa-talo, tietokoneluokka 5057, 5. kerros.
Ajankohdat:

  • Maanantai 29.5.2017 klo 12:00 -14:00
  • Tiistai 30.5.2017 klo 14:00 -16:00

Ilmoittautumiset: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/80242/lomake.html
Koulutukset pidetään englanniksi, mutta myös opastusta tarjotaan myös suomeksi.

Tutkija, varaa paikkasi ajoissa kevään kysyttyihin työpajoihin!

Datatuen yhteystiedot ja neuvonta

Yliopiston datatuki auttaa tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Email: researchdata@helsinki.fi
Puh: 02 941 23000
Research Data Management Guide

HY:n datatuen työpajat Meilahden kampuksella

Tiedäthän että aineistonhallintasuunnitelma (data management plan) on tärkeä osa tutkimussuunnitelmaa?

Jos haluat saada jatkossa rahoitusta tutkimuksellesi, niin tästä tiedosta on varmasti hyötyä. Lue tämä artikkeli ja kasvata osaamistasi: William K. Michener, Ten Simple Rules for Creating a Good Data Management Plan, http://dx.doi.org/10.1371/journal.pcbi.1004525.

Tai tule HY:n datatuen järjestämiin työpajoihin:

  • Torstaina 20.4.2017 klo 9:30-11:30 TAI
  • Tiistaina 25.4.2017 klo 9:30-11:30

Ilmoittautumiset: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/77474/lomake.html

Lisätietoa antaa: mari.elisa.kuusniemi@helsinki.fi

Helsingin yliopiston datatuki

Data Management Plan Workshops @ Terkko – Academy of Finland’s 2016 Call

Come and work with your data management plan!

Place: Terkko Medical Campus Library, PC classroom, 1st floor (Haartmaninkatu 4)

Wed 17.8. at 9.15-11 o’clock
Wed 24.8. at 9.15-11 o’clock
Wed 31.8. at 9.15-11 o’clock

Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/70980/lomake.html

In this workshop you will get an introduction to the new Data Management Planning Tool DMPTuuli.
Most of the time will be hands on working with your own DMP’s.

Notice: a data management plan must be included in Academy of Finland’s September 2016 call (see appendix 5 in the call text).

Support for Research Data Management: researchdata@helsinki.fi

ResearchGuides: Research Data Management

 

Miten hallita tutkimusdataa tai -aineistoja? RDM-oppaamme kertoo oleellisen

Tutkimusaineistojen hallinta kuuluu hyvään tieteelliseen käytäntöön.Tutkimusdatanhallintasuunnitelmaa edellyttävät monet tiederahoittajat kuten Suomen Akatemia tai EU:n Horizon2020 hanke.

Research Data Management-oppaastamme saat lisätietoja tutkimusdatan hallintamahdollisuuksista sekä Helsingin yliopiston datapolitiikkaan liittyvistä asioista.

dataValmisteilla on myös kansallinen tutkimusorganisaatioille suunnattu avoimen tieteen ja tutkimuksen datahallinnan suunnittelutyökalu Tuuli (dmp).

 

Lisätietoja Tuuli-projektista
Lisätietoja rahoittajien vaatimuksista ATT:n sivuilla.

ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Opas on osa ResearchGuides-sarjaa, joka sisältää kootusti ja helposti kirjaston tarjoamia palveluita tutkimuksen ja opiskelun avuksi.


ResearchGuide_logo

Tuuli-projektin starttiseminaari 24.3.2015

Klo 9:30-14:00, Kaisa-talo, seminaarihuone 7062 (Fabianinkatu 30, Helsinki)

Tervetuloa kansallisen Tuuli-projektin aloitusseminaariin!

Kaikki kotimaiset tutkimusrahoittajat, tutkimusdatapalvelujen tuottajat sekä tietenkin tutkimusorganisaatiot toivotetaan tervetulleeksi mukaan toteuttamaan tai seuraamaan Tutkimusdatahallintasuunnitelmatyökalu-projektia (Tuuli).

Projektina Tuuli

Projektin tavoitteena on ottaa käyttöön ja räätälöidä Suomen tutkimusorganisaatioille sopiva yhteinen työkalu datanhallintasuunnitelmien laadintaan. Otamme todennäköisesti käyttöön valmiin avoimmella lähdekoodilla tuotetun työkalun, jollainen on esimerkiksi DMPonline (https://dmponline.dcc.ac.uk/). Työkalu ei kuitenkaan ole sellaisenaan kovin hyödyllinen, vaan se vaatii kansallista ja organisaatiokohtaista räätälöintiä, ohjeita ja suunnitelmapohjia kansallisille ja pohjoismaisille rahoittajille, yliopiston omien tukipalveluiden linkitystä jne. Tätä räätälöintiä teemme projektissa yhdessä.

Helsingin yliopisto on luvannut toimia Tuulin testaamisessa pilottina ja Helsingin yliopiston kirjasto projektin koordinaattorina. Projektille on saatu siunaus Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke sekä Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto ovat kiinteästi mukana Tuulin tekemisessä.

Tuuli nousee – Tervetuloa mukaan!

Hankkeeseen ei niinkään tarvita lisää teknistä osaamista (HY ja ATT tarjoavat tämän), mutta esimerkiksi tutkijapalveluiden osaajille on kysyntää esimerkiksi tutkijoiden ja tutkimushallinnon tarpeiden kartoittamisessa. Toinen tärkeä työvaihe on työkalun ja siihen liittyvien ohjeiden tuottaminen ja testaaminen. Vähintäänkin testaamiseen kaikki halukkaat voivat osallistua. Erityisesti toivoisimme mukaan projektiin sellaisia henkilöitä, joilla on aiempaa tietämystä aineistonhallintasuunnitelmista (engl. Data Management Plan) tai ovat valmiita ottamaan asiasta selvää.

Tule siis seminaarin kuulemaan, mistä on kysymys ja ilmoittaudu mukaan tekemään Tuulia!

Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopiston kirjasto ja Tutkimuksen tuen verkosto, Suomen
yliopistokirjastojen neuvosto

Ilmoittaudu lomakkeella

Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon kautta etäyhteydellä. Ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

Seminaarin ohjelma

24.3.2015 klo 9:30-14:00, Kaisa-talo, seminaarihuone 7062 (Fabianinkatu 30, Helsinki)

 KLo

9:30 Aamukahvi
10:00 Tervetuloa!
Kimmo Tuominen, ylikirjastonhoitaja,
Helsingin yliopiston kirjasto / Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja.
10:10 Aineistonhallintasuunnitelma pohjana tieteen avoimuudelle,
Juha Haataja, opetusneuvos &  Sami Niinimäki, ylitarkastaja,
Opetus- ja kulttuuriministeriö
10:30 Suomen Akatemian näkemyksiä ja edellytyksiä aineistohallintasuunnitelmasta,
Aki Salo, Johtava tiedeasiantuntija,
Suomen Akatemia
10:50 Tietoarkiston näkökulma aineistonhallintasuunnitelmiin,
Arja Kuula-Luumi, kehittämispäällikkö,
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
11:10 Datapolitiikka tukee suunnitelmallista datanhallintaa,
Eeva Nyrövaara, tutkimushallinnon asiantuntija,
Helsingin yliopisto
11:30 Lounas
12:15 Tuuli avoimen tieteen palveluna,
Jessica Parland-von Essen, sovellusasiantuntija,
Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke
12:40 Tuuli-projekti,
Mari Elisa Kuusniemi, projektipäällikkö,
Helsingin yliopiston kirjasto
13:10 Keskustelua
13:45 Päätössanat ja yhteenveto,
Tua Hindersson-Söderholm, kirjastonjohtaja,
Hanken/ Tutkimuksen tuen verkosto, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Continue reading “Tuuli-projektin starttiseminaari 24.3.2015”

Tutkimusdatayhteistyö rakentaa Helsingin yliopiston tutkimusinfrastruktuuria

Helsingin yliopiston kirjasto vahvistaa keinojaan tukea entistä tiiviimmin tutkijoiden ja tutkijayhteisöjen työtä. Tälle avainryhmälle tarkoitetut palvelut ja tutkijayhteistyö ovat juuri nyt monella tavalla ajankohtaisia, joko jo saatavilla tai vasta kehitteillä olevina. Keskeisimmät näistä ovat bibliometriset palvelut, tutkimusartikkelien avoimeen arkistointiin liittyvät palvelut sekä tutkijan datapalvelut.

Tutkimusdata_semnaari2_300813Tutkijan datapalveluilla tarkoitetaan tutkimusaineistojen tiedonhallintaa varten tarjottavaa tukea. Tulevaisuudessa kirjaston datapalvelut auttavat tutkimusaineistoja kuvailevan tiedon, metadatan, luomisessa sekä tutkimusaineistojen tallentamisessa ja järjestämisessä siten, että aineisto säilyy käyttökuntoisena koko elinkaaren ajan aineiston keräämisestä aina mahdolliseen jatkokäyttöön asti.

”Kirjaston uusi aluevaltaus merkitsee sen perinteisen työn uudella tavalla ymmärtämistä ja laajenemista. Tieteelliset julkaisutkin ovat dataa samoin kuin niiden perustana olevat tutkimusaineistot. Helsingin yliopiston kirjasto on vahvasti mukana ajassa ja informaatioympäristössä, jossa teknologiat, tieteen tekeminen ja julkaiseminen ovat muuttuneet ja muuttuvat vauhdilla. ”Tuoreen näkökulman avaavat sanat olivat Meilahden kampuskirjaston Terkon johtajan, Annikki Roosin (kuvassa yllä). Hän vetää Helsingin yliopiston kirjaston tutkimusdatahanketta ja toimi 30.8.2013 järjestetyn Tutkijan datapalvelut -seminaarin puheenjohtajana.

Tutkimusdata_seminaari_300813Tutkijan datapalvelut –seminaariin kokoontui lähes 50 osallistujaa kirjastosta ja yliopistosta kuuntelemaan asiantuntijoita Tieteen tietotekniikan keskuksesta CSC:stä (kuvassa johtaja Pirjo-Leena Forsström, tieteen ja kulttuurin datapalvelut), yliopiston Tietotekniikkakeskuksesta ja tutkimushallinnosta sekä Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluista. Tilaisuus oli Helsingin yliopiston kirjaston omalle henkilökunnalleen järjestämän, syksyllä 2012 alkaneen koulutuksen loppuseminaari. Koulutuksessa 15 oppijaa perehtyi tutkimusaineistojen hallinnan tehtäväkokonaisuuteen hankkien osaamista datapalvelujen toteuttamiseen ja toimien yhteistyössä paikallisestiomassa yliopistossa sekä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen totesi seminaarin päätössanoissa Helsingin yliopiston kirjaston toimivan muutosagenttina sen tehdessä työtä tutkimusaineistojen hallinnan kehittämiseksi. Kirjasto on tässä Euroopan edistyneimpien joukossa. Suomen muista yliopistoista on tullut pyyntöjä päästä osallistumaan kirjaston järjestämään tutkimusdatakoulutukseen.

Vuosiksi 2013-2016 laaditun Helsingin yliopiston tutkimusinfrastruktuuriohjelman mukaisesti ”ajantasaiset tutkimusinfrastruktuurit ja ammattitaitoinen tukihenkilöstö mahdollistavat korkealaatuisen tutkimuksen”.  Parhaillaan kehitteillä olevat tutkijan datapalvelut ja niihin liittyvä yhteistyö ovat omalta osaltaan viemässä Helsingin yliopistoa maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon sen strategian mukaisesti.

Lisätietoja: Kampuskirjastonjohtaja Annikki Roos, annikki.roos[at]helsinki.fi

Kuvat: Veera Ristikartano