Blogi 5 – Lepää rauhassa Olli Lindholm

Tämä kurssikerta alkoi suru-uutisilla Yö-yhtyeen laulajan poismenosta. Tunnelmaa ei yhtään nostanut se, että tiedostojen lataaminen ei onnistunut, mikä söi 40 minuuttia tunnistamme…

Kurssin tavoitteena oli tutustua bufferointiin ja harjoitella sen toimintaa. Bufferoimme tunnilla monia erilaisia kohteita. Itsenäistä harjoitteluani hankaloitti se, että  joissakin tehtävissä joitakin ominaisuustietokannan muuttujista piti lisätä yhteen. QGIS ei millään suostunut pyörittämään laskutoimintoja loppuun. Päätinkin seitsemännen kerran jälkeen luovuttaa ja palata asiaan myöhemmin.

Yksi tehtävä tuotti kuitenkin päänvaivaa, enkä olisi selvinnyt siitä ilman apua mitenkään… Tehtävien soveltaminen ei siis itseltäni todellakaan sujunut, kun piti laskea melualue Tikkurilaan, jos lentoreitti taas muuttuisi.

Kaiken kaikkiaan bufferointiharjoitusten jälkeen koin saavani siitä aika hyvän käsityksen, vaikka kaikkia tehtäviä en osannutkaan ilman opastusta kovin hyvin tehdä. Todellista ymmärtämistä, varsinkin bufferoinnin monipuolisempien hyödynnyskohteiden ymmärtämistä varten, tulisi harjoitella vielä lisää. Bufferointi vaikuttaa hyvältä keinolta selvittää erilaisia asioita esimerkiksi liittyen rakentamiseen tai kaupunkisuunnitteluun tai vastaaviin.

Sen avulla voidaan pohtia erilaisia syy-seuraussuhteita eri tekijöiden välillä ja se voi toimia suunnittelun tukena. Esimerkkinä voisi toimia uuden tehtaan tai vaikkapa lentokentän rakentaminen. Bufferoinnin avulla voidaan luoda erilaisia malleja siitä, miten tämä rakennusprojekti ja valmis rakennus ja siellä tapahtuva toiminta voivat vaikuttaa ihmisiin tai luontoon sen ympärillä tietyllä sätellä. Vaikutukset ovat suurempia lähellä kuin kaukana eli bufferoinnin avulla voitaisiin esimerkiksi selvittää, kuinka kauas jostakin asuinalueesta tai vaikkapa pohjavesialueesta jokin tehdas tulisi sijoittaa, jotta se ei aiheuttaisi suurta haittaa ympärillä asuville ihmisille tai luonnon elementeille. Esimerkkinä tulee mieleen hiljattain lehdissäkin ollut huoli Helsingin seudulla elävistä liito-oravista ja niiden suojelusta. Suojelun suunnittelun tukena voitaisiin ihan hyvin hyödyntää bufferointia. Iina Rusanen antaa blogissaan toisen esimerkin nimenomaan rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyen: puskurianalyysin avulla voidaan miettiä parasta sijaintia esimerkiksi kunnallisille palveluille tai liiketilojen sijainnille niissä asioivien henkilöiden asuinpaikkaan nähden.

Muutamaa päivää myöhemmin löysin itseni kotona kuumeesta poskiontelontulehduksen kourissa eli taukoa QGIS-hommiin tuli yli viikon verran, sillä en omista tietokonetta, joka pyörittäisi QGISä. Seuraavalle tunnille kuitenkin tulin, vaikka olinkin kuumeessa. Muut lähtivät ulos kartoittamaan kohteita, mutta itse jäin sisälle tekemään viidennen kurssikerran rästihommia. Viikon tauonkaan jälkeen laskeminen QGIS:llä ei sujunut, mikä hidasti työskentelyäni jälleen. Muutenkin viikon tauon jälkeen tuntui haastavalta tarttua toimeen, kun tuskin muisti mitä kaikkia toimintoja harjoittelimme viikko sitten. Huomasin myös, että työikäisten laskeminen ei onnistunut silläkään kertaa, joten päätin katsoa asiaa uudestaan, kunhan olisin parantunut!

Tämän kurssikerran työt olivat jääneet minulta todella pahasti myöhästyneeksi. Sain kuin sainkin tehtyä kaikki tehtävät, kun QGIS suostui vihdoin yhteistyöhön. Alla taulukko (taulukko 1) saamistani vastauksista. Osa niistä saattaa olla ihan miten sattuu, koska siitä on niin pitkä aika, kun tein ensimmäiset tehtävät. Luotin, että ne ovat menneet silloin oikein, enkä alkanut niitä enää tarkastaa.

Kolmannesta itsenäistehtävästä valitsin kouluihin liittyvän tehtävän, koska opettajana aihe tuntui omimmalta. Aluksi asiat tuntuivat muutenkin epäselviltä, kunnes ne pikkuhiljaa palautuivat mieleen.

Ensimmäiseksi kysyttiin, kuinka monta oppilasta aloittaa seuraavana vuonna koulun, joten oletin tämän tarkoittavan 6 vuotiaiden määrää. Ongelmaksi muodostuu kuitekin se, että osa aloittaa koulun todellisuudessa vuotta aiemmin tai myöhemmin, joten lukema ei aivan täysin pidä paikkaansa. Valitsin yhtenäiskoulun koulupiiriin kuuluvat väestöä kuvaavat pisteet ja tarkistin 6-vuotiaiden määrän statistic panelista. Helsingin yhtenäiskoulun koulupiirin alueella asui neljätoista 6-vuotiasta lasta. Yläkouluikäisiin laskin mukaan koulupiirissä asuvat aineiston keruuhetkellä 12, 13 ja 14-vuotiaat, koska he ovat sitten seuraavana vuonna yläasteikäisiä. Määräksi tuli 18, 21 ja 23 eli yhteensä omassa koulupiirissä oli vain 62 yläkouluikäistä oppilasta.

Seuraavaksi laskin, kuinka monta prosenttia koulupiirin asukkaista ovat ylipätään kouluikäisiä. Yhteensä kouluikäisiä alueella oli 159 ja kaikenkaikkiaan asukkaita asui koulupiirin alueella 1894. Kouluikäisiä oli koulupiirin alueella siis pyöristettynä 8,4 %.  Jos ajatellaan, että alueella asuvien muunkieleisten asukkaiden määrä jakautuu suhtellisen samalla tavalla kouluikäisiin lapsiin/nuoriin ja aikuisiin kuin koko alueella, noin 9 oppilasta olisi vieraskielisiä.

Helsingin yhtenäiskoulu sijaitsee Käpylässä ja sen lähellä on muutama muukin iso koulu, kuten Käpylän peruskoulu ja Helsingin luonnontiedelukio (Google Maps). Koulupiiri ei ole kuitenkaan kovin iso, sillä sen sisään jää vain 168 rakennusta ja se on pinta-alaltaan noin 0,64 neliökilometriä. Esimerkiksi vieraskielisten oppilaiden lukumäärä selittyy osittain sijainnilla, sillä se on aika alhainen verrattuna esimerkiksi  joihinkin lähiöalueilla sijaitseviin kouluihin, joissa yli puolet oppilaista saattaa olla vieraskielisiä.  Vieraskielisten oppilaiden määrää saattaa karsia esimerkiksi koulussa olevat yläkoulun painotetut liikuntaan ja kotitalouteen suuntaavat luokat, joihin on pääsykoe (Helsingin peruskoulut). Tämä selittää varmasti myös oman koulupiirin pieneksi jääviä yläkouluikäisten määriä, sillä liikunta- ja kotitalouspainotteiset luokat vetävät varmasti oppilaita myös toisista koulupiireistä. Myös vapaus valita oma koulu oman koulupiirialueen ulkopuolelta lisää oppilasmäärää, joten tässä tehtävässä tuloksista pystyy päättelemään vain oman koulupiirin eli kaikkein lähimmiltä alueilta tulevien oppilaiden määriä.

Tehtävä itsessään tuntui helpolta – vähän liiankin. En ole varma, teinkö tätä ollenkaan oikein, sillä en käyttänyt tehtävässä ollenkaan bufferointia vaan pelkästään field calculatoria ja statistics panelia. Valitsin tämän tehtävän aiheen kiinnostavuuden takia, mutta tulee myöntää, että kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa myös vaikuttivat itselleni todella haastavilta. Mutta nyt tästäkin on selvitty!

Ida

Lähteet

Helsingin peruskoulut – Yhtenäiskoulu. Helsingin kaupungin verkkosivut. Saatavissa: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/yhtenaiskoulu/. Viitattu 28.2.2019.

Rusanen, I. (2109). Ongelmanratkaisua ja onnistumisia. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/2019/02/18/ongelmanratkaisua-ja-onnistumisia/. Viitattu 28.2.2019.

 

 

 

 

One Reply to “Blogi 5 – Lepää rauhassa Olli Lindholm”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *