Blogi 7 – Populazione d’Italia

Viimeinen kurssikerta – JES! Tätä hetkeä olen jo pitkään odottanut, sillä kaiken kaikkiaan kurssikerrat ovat tuntuneet aika raskailta. Asiaa on ollut paljon, samoin turhautumisen tunteita. Omista ennakko-oletuksistani poiketen tämä kurssikerta tuntuikin helpolta! Oletin, että en löydä paikkatietoaineistoja itse mistään Internetin syövereistä, mutta onnistuin siinäkin alle tunnissa. Päätin valita kohdemaaksi Italian, jossa olen viime kesänä ollut au pairina. Tänä lukuvuonna olen myös käynyt italian kursseilla ja siellä olemme puhuneet myös paljon Italian kulttuurista. Tunneilla ollaan keskusteltu muun muassa siitä, että yhä useampi italialaisista ei hanki lapsia tai avioidu. Tämä aihe on mielestäni hyvin kiinnostava ja etsinkin siis paikkatietoaineistoa Italian maantieteellisistä rajoista sekä väestöstä. Hetken googlailtuani löysin tarvittavat tietokannat.

Päätin tehdä karttaesityksen Italian syntyvyydestä ja kuolleisuudesta provinssittain. Vaikein osuus oli väestöä koskevin excel-tiedostojen muokkaaminen mahdollisimman siisteiksi niin, että pystyin yhdistämään Italian rajoja koskevaa vektorimuotoista tietoa CSV-tiedoston kanssa. Osasin ryhtyä tähän siistimiseen ihan omin päin, mutta muutamassa kohtaa jouduin vaivaamaan opettajaakin. En ollut siivonnut tietokantaa tarpeeksi, jolloin excelin sisältämät numerot näyttäytyivät QGIS:n taulukossa tekstimuotoisena, jolloin lukuarvot eivät täsmänneet. Karsin vielä tietoa taulukosta ja lopulta yhdistin tietokannat “join” toiminnolla. Tämän jälkeen muutin “style”-valikosta kartalle värit “graduate”-luokittelun mukaan ensin syntyvyyden (kuva 1) ja sitten kuolleisuuden (kuva 2) osalta. Lopuksi päätin vielä tehdä karttaesityksen Italian luonnollisesta väestönkasvusta (kuva 3). Valitsin esitykiin vuoden 2016, sillä vuosilta 2017 ja 2018 osasta provinsseista puuttui tietoa. Valitsin karttaesityksiin Italian provinssit, koska niitä oli sopivan verran selkeän karttaesityksen luomiseen niin, että saataisiin suhteellisen tarkkaa tietoa alueista. Isommista hallinnollisista alueista (20 kpl) tieto olisi yleistynyt liikaa.

Syntyvyys tarkoittaa sitä, että kuinka monta lasta syntyy elävänä vuodessa tuhatta asukasta kohti (Knox & Marston, 2016, s. 104). Kartan (kuva 1) värit saattavat hämätä, sillä punainen väri antaa ymmärtää, että syntyvyys on siellä suurta. Italian tapauksessa näillä alueilla, joilla syntyvyys on suurinta, syntyy vain 9 lasta tuhatta asukasta kohden. Italian syntyvyys onkin koko Euroopan alhaisimmalla tasolla. Vuonna 2017 Italiassa syntyi noin 464 000 lasta, mikä on alhaisin määrä syntyneitä lapsia vuodessa Italiassa koskaan. Näin Italian väestö on viime vuosina huomattavasti vanhentunut ja jos syntyvyys pysyy alhaisena, Italialle voi seurata erilaisia ongelmia yhteiskunnallisella tasolla. (Birot, 2018.) Valitsin luokitteluväliksi 5, jotta välit suurenesivat noin yhdellä lapsella per luokka, mikä ei kaikissa luokissa kylläkään toteudu. Näyttäisi siltä, että varsinkin Sardeniassa syntyvyys on erityisen alhaista. Italian pohjoisosissa syntyvyys jakautuu epätasaisemmin, sillä siellä on sekä matalan syntyvyyden (9-10.4) provinsseja että hyvin matalan syntyvyyden provinsseja (5.4-6.5).

Kuva 1. Italian syntyvyys 2016.

Kun verrataan alla olevaa karttaa (kuva 2) syntyvyyttä kuvaavaan karttaan (kuva 1), huomataan, että suurimmalta osin kuolleisuusluvut ylittävät syntyvyyden. Kuolleisuudella tarkoitetaan kuolleiden määrää tuhatta asukasta kohden (Knox & Marston, 2014, s. 104). Tästä johtuen Italian luonnollinen väestönkasvu on tällä hetkellä negatiivista, mikä tarkoittaa sitä, että Italian väestö vähitellen vähenee. Luonnollinen väestönkasvu lasketaan vähentämällä syntyvyydestä kuolleisuus. Väestöllisen muuntumisen mallissa Italia on siis saavuttanut viidennen, hieman epävirallisen, vähenevän väestön vaiheen. Myös esimerkiksi Saksassa väestön kasvu on kääntymässä laskuun. (Knox & Marston, 2014, s. 104-105; 111.) Tässä karttaesityksessä päädyin puolestani kuuteen luokkaan, jotta luokkaväli olisi noin yksi.

Kuva 2. Italian kuolleisuus 2016.

Väestön kasvua – tai tässä tapauksessa surimmaksi osin vähenemistä, kuvaavassa kartassa (kuva 3) olen kääntänyt värit toisin päin, jotta ne nimenomaan antaisivat kuvan siitä, missä väestö vähenee eniten. Periaatteessa tämä kartta sisältää yhdistynyttä tietoa kahdesta edellisestä kartasta, koska luonnollinen väestönkasvu lasketaan syntyvyys – kuolleisuus. Vain muutamissa provinsseissa väestön kasvu on positiivista tai kääntyy vain hieman negatiivisen puolelle. Tällaisia provinsseja löytyy erityinen ryhmittymä aivan pohjoisesta Italiasta. Toisaalta Ranskan rajaa lähestyttäessä pohjoisessa on myös provinsseja rykelmä, joissa väestön väheneminen on hyvin suurta.

Kuva 3. Italian väestö vähenee.

Nyt voi huokaista helpotuksesta ja sanoa, että selvisin tästä kurssista! Kiitos kaikille blogiani lukeneille ja minuun viitanneille. Toivottavasti tästä Italian väestön tietoiskusta oli teille jotakin iloa!

Ida

Lähteet

Birot, M. (2018). What does a plummeting birth rate mean for Italy’s future? The Localin verkkosivut. Saatavissa: https://www.thelocal.it/20180627/italy-declining-birthrate-population. Viitattu 26.2.2019.

Knox, P. L., & Marston, S. A. (2016). Human Geography: Places and Regions in Global Context, Global Edition (Vol. 7th edition, global edition). Harlow: Pearson.

2 Replies to “Blogi 7 – Populazione d’Italia”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *