Blogi 2 – QGIS ja karttaprojektiot

Toinen kurssikerta käsitteli karttaprojektioita, joihin perehdyimme hyödyntämällä QGIS-ohjelmaa.

Taas oli paljon toimintoja, joita harjoiteltiin. Itselle jopa hieman liikaa yhdelle kerralle! Koitinkin tällä kertaa yrittää kerrata opettajan kanssa käytyjä toimintoja tekemällä niistä oman kokeilun. Tähän ei vaan kovin paljoa jäänyt aikaa, sillä neljän tunnin aikana on niin paljon asiaa käytävänä. Koin, että tämä kuitenkin tehosti oppimistani lukuisten eri toimintojen käytössä – suosittelen kokeilemaan!

Tunnilla tehtävät liittyivät karttaprojektioihin, joita on lukuisia erilaisia. Joonatan Huhdanpää kertoi blogissaan tiiviisti yleistä tietoa karttaprojektioista, joka auttoi minuakin löytämään hyvän suomenkielisen lähteen tähän kirjoitukseen.

Karttaprojektioiden valinta riippuu siitä, mitä kartalla halutaan kuvata. Esimerkiksi WGS84-projektio sopii koko maapalloa kuvaaviin karttaesityksiin, kun taas Suomen tarkasteluun sopii yleiseurooppalaisesta koordinaattijärjestelmästä johdettua kansallista ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatisto. (Tilastokeskus, 26.1.2019.) Tätä tasokoordinaatistoa käytimme QGIS-ohjelmistossa. Tunnilla konkretisoitiin mielestäni hyvin eri karttaprojektioiden eroja, ja pääsimme itsekin vertailemaan niitä taulukoinnin avulla; miten pituudet ja pinta-alat muuttuvat projektiosta riippuen. Erilaisten ja monipuolisten tehtävien tekeminen liittyen projektioihin ainakin auttoi minua pääsemään projektioista paremmin perille, sen sijaan, että niihin liittyen oltaisiin tehty vain yksi tehtävä. Tällainen konkreettinen puuhaaminen tuotti omalla kohdalla ainakin jonkinlaista oppimista – katsotaan, muistanko ensi viikolla enää mitään 😀 !

Projektiotehtävät sivusivat myös toista maantieteellisten aineistojen käyttämiseen liittyvää aihetta eli tietokantoja. Minulle tuli ainakin yllätyksenä, että suurin osa ei ole maksullisia ja että ilmaisetkin aineistot voivat olla laadultaan hyviä. Tietokantojen runsaus tuli hyvin esiin tietokantojen nimissä, jotka näyttäytyivät itselleni vain hirvittävinä kirjainyhdistelminä. Tälläkin kertaa saimme pääsyn aineistoon suoraan Moodlesta eli otimme aineiston annettuna. Kokeilemmekohan seuraavilla kurssikerroilla itse aineiston hakemista tietokannoista?

Projektioilla leikkimisessä käytimme Suomen kunnista kertovaa aineistoa. Ominaisuustaulukkoa tutkiessa sai hyvän käsityksen siitä, miten tietokannan ominaisuudet ja sisältö vaikuttavat siihen, mitä QGIS:n avulla aineistolle voidaan tehdä. Tällaista aineistoa voi hyödyntää monissa erilaisissa analyyseissa, sillä aineistosta löytyi monipuolista tietoa eri kuntien väestöstä ja muista tekijöistä. Tällaisen aineiston tutkiminen oli mielestäni mielenkiintoista. Aineisto käsitteli kuitenkin vain Suomea, ja sen avulla voidaan tehdä alueellisia esityksiä erilaisista muuttujista ja esimerkiksi vertailla niitä. Tietokantoja löytyy ympäri maailmaa, mutta tällä kurssikerralla keskityimme kuitenkin vain Suomeen. Muiden maidenkin tutkiminen olisi kiinnostavaa, varsinkin projektiokokeiluiden näkökulmasta. Käytimme aika monimutkaisia laskukaavoja, mutta oli hyvä nähdä tietoa sekä numeerisessa että kuvallisessa muodossa, kartalla esitettynä.

Teimme ensimmäisen tehtävän yhdessä opettajan kanssa, jossa vertailimme Lambertin ja Mercatorin projektioita (kuva 1). Tämähän sujui, kun vain keskittyi ja seurasi. Ohjeiden seuraaminen tuntui hyvin intensiiviseltä, kun koko ajan piti olla aistit valmiina ottamaan informaatiota vastaan. Tämän huomasi pääkipuna tunnin jälkeen… :/ Mutta hommasta selvittiin! Toinen juttu olikin sitten se, miten toistaa tämä tehtävä vertailemalla jotakin toista projektiota Lambertin projektioon (kuva 2). Pienen googlailun jälkeen päädyin Eckertin 1 -projektioon, joka on oikeapituinen projektio, jossa etäisyyksien suhteet ovat kartalla oikein. Valitsiko kukaan muu tätä? Itse valitsin sen siksi, että se ainakin eroaa Lambertin oikeakulmaisesta projektiosta. Käytin edellisessä vertailussa kuutta luokkaa ja luokittelin ne samoin myös toisessa tehtävässä. Toimeen oli hankalaa ryhtyä, koska kolmen tunnin opiskelun jälkeen oli vaikeaa muistaa, mitä juuri oli tehty. Tämä turhautti, ja aistin samanlaista turhautumista myös muissa. Kiva tietää, ettei ole ainoa 🙂

Kuva 1. Pinta-alojen suuruuserot prosentteina Lambertin ja Mercatorin projektioissa.

 

Kuva 2. Pinta-alojen suuruuserot prosentteina Lambertin ja Eckertin 1 projektioissa.

Ensimmäinen huomio näitä kahta vertailua tarkasteltaessa on se, että Mercatorin projektion pinta-alat eroavat Lambertin projektion pinta-aloista huomattavasti enemmän kuin Eckertin 1 projektion pinta-alat. Mercatorin projektion pinta-alat ovat Lambertin projektiossa kuvattuja pinta-aloja jopa yli 700 prosenttia suurempia. Vertailtaessa Lambertia ja Eckeretiä suurimmat erot yltävät vain 33 prosenttiin.

Voidaan siis todeta, että Eckertin 1 projektion pinta-alat eroavat Lambertin projektiosta vähemmän kuin Mercator, mutta näissä eroissa on havaittavissa  samanlaista jakautumista etelä-pohjoissuunnassa. Pohjoiseen mentäessä pinta-alojen erot suurenevat molemmissa esityksissä. Niistä voidaan huomata, että pohjoisessa tummemmansinisten alueiden rajautuminen on suhteellisen samanlaista, vaikka vertailussa onkin kaksi eri projektiota. Etelään mentäessä vaaleansinisempien alueiden eli alempia  luokkia kuvaavien värien jakautuminen onkin jo erilaisempaa.  Neljää alinta arvoa kuvaavien värien peittämät alueet eroavat toisistaan selkeämmin näissä esityksissä, kaikkein selviten pienen luokka, joka on jälkimmäisessä esityksessä paljon kapeampi.

Tämä tehtävä auttoi syventämään ymmärrystäni siitä, että projektioilla ja niiden ominaisuuksien tietämisellä on merkitystä siihen, miten sellaisia asioita, jotka ovat suhteutettu pinta-alaan, voidaan kuvata.

Jälleen ensi viikkoon, hieman viisaampana ja turhaantuneempana,

Ida

Lähteet

Huhdanpää J. (23.1.2019). Viikko 2: Uutta opittavaa. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/joonatah/2019/01/23/viikko-2-uutta-opittavaa/. Viitattu 26.1.2019.

Tilastoteemakartat. Tilastokeskuksen verkkosivut. Saatavissa: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=2&subject_id=4&page_type=sisalto. Viitattu 26.1.2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *