Seitsemäs kurssikerta

Oman kartan tekoa

Tämä kurssikerta oli vapaamuotoinen, ja saimme koko tunnin tehdä omia karttojamme. Olin edellisenä päivänä tutustunut aineistoihin, ja valinnut kaksi. Hain aineistot Our world in data– sivustolta. Kiitos tästä kuuluu Laura Kaapulle, joka neuvoi, miltä sivustolta löytäisin dataa, kun en tiennyt, mistä etsiä. Sivustolla oli monia eri vaihtoehtoja, joista päädyin vedestä johtuviin kuolemiin ja lapsikuolleisuuteen (Alle 5-vuotiaana kuolleiden lasten määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden). Alueeksi valitsin Afrikan.

Heti aineiston viemisessä Qgis:iin tuli ongelmia. Yritin edellisenä iltana saada sitä, mutta jouduin luovuttamaan. Tallensin tiedot cvs-muodossa, ja sain ne kyllä Qgis:iin, mutta pelkkänä taulukkona. Tunnilla Arttu neuvoi, että se oli ihan oikein, ja että minun pitäisi vain yhdistää tiedot pohjakarttani kanssa. Pohjakarttana käytin kolmannella kurssikerralla muokkaamaamme Afrikan karttaa.

Minusta tuntuu, että en oikein muistanut, mitä toimintoja olisin voinut käyttää, joten jouduin kysymään apua ja miettimään aika pitkään. Teimme karttoja yhdessä Julija Pylsyn kanssa, ja yhdessä niiden teko onnistui paljon paremmin. Teimme kartat hieman eri aiheista, mutta samalla periaatteella. Tietokanta oli suuri, ja siellä oli aineistoa monelta eri vuodelta. Halusin uusimman vuoden, eli vuoden 2019, joten käytin valintatyökalua Select features by expression. Senkin käyttöön kului hieman miettimisaikaa, mutta muutaman kokeilun jälkeen onnistuin. Sen jälkeen käytin join-toimintoa, ja otin siihen valitut ominaisuudet, eli vuoden 2019. Silloin sain onnistuneen kartan, ja pystyin muokkaamaan sen värejä sopiviksi.

Seuraavana oli vuorossa toinen aineisto, ja tein sille vain samat toimet kuin edellisellekin. En kuitenkaan voinut esittää molempia aineistoja samaan aikaan samalla tavalla, joten tein aineistosta pylväsdiagrammeja. Sekin vaati hieman kokeiluja, mutta lopulta sain hyvät pylväät aikaiseksi. Olin ajatellut, että ympyrädiagrammitkin olisivat voineet olla kivoja, mutta arvoni olivat niin pieniä, että siitä ei olisi tullut hyvän näköinen. Lopuksi muutin tämän tason läpinäkyväksi niin, että vain pylväät näkyivät.

Mielestäni kartasta tuli siisti ja selkeä. Se näkyy kuvassa 1. Pylväsdiagrammit ovat toki hieman hankalia, koska niissä ei näy mitään lukua, mutta vaihteluväli lukee kuitenkin legendassa. Lisäksi harmittaa, etten muuttanut niitä hieman kapeammiksi, jotta kaikki maat erottuisivat kunnolla. Maat, joista ei ollut dataa tarjolla, on merkitty viivoituksella. Kartasta nähdään, että lapsikuolleisuus on selkeästi suurempi niissä maissa, joissa on myös korkea vedestä aiheutunut kuolleisuus. Tällainen maa on esimerkiksi Niger. Tämä on tietenkin aivan loogista, mutta ei ihan kaikkialla ole niin, että jos on korkea vedestä aiheutunut kuolleisuus, on myös korkea lapsikuolleisuus. Köyhissä maissa yleisimpiä lasten kuolemien syitä ovat juurikin esimerkiksi vedestä saadut taudit. Our world in data –sivuston mukaan noin 6 miljoonaa alle 15-vuotiasta lasta kuolee joka vuosi. Se on käsittämättömän surullinen luku.

Mielestäni tämä kurssikerta oli mukava, pienistä vaikeuksista huolimatta, kun sai tehdä itse, eikä enää opetella uusia asioita. Kokeilemalla moni asia onnistuu, mutta joskus aina jumiutuu johonkin, ja se ei ole kivaa. En ole edelleenkään mikään ekspertti Qgis:in käytössä, mutta asiaahan ei muutoin voi auttaa, kuin että jatkaa harjoittelua. Olen kuitenkin pääosin tyytyväinen koko blogiini ja iloinen siitä, että sain kaikki sen osat ajoissa valmiiksi.